Korkeakouluasiamies – linkki korkeakoulun ja maakunnan välillä | @SeAMK-verkkolehti

Korkeakouluasiamies – linkki korkeakoulun ja maakunnan välillä

kategoria: 2022, Muut artikkelit, TKI
#

SeAMK Maakuntakorkeakoulu on Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) maakunnallista toimintaa, joka perustuu 14 Etelä-Pohjanmaan kunnan kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin. Toinen erityispiirre on, että viisi korkeakouluasiamiestä työskentelee maakunnassa eivätkä SeAMKin pääkampukselta käsin. SeAMK Maakuntakorkeakoulun korkeakouluasiamiehet ovat innovatiivinen ja yhteen hiileen puhaltava tiimi, jota johtaa SeAMKin osaamisen kehittämisen päällikkö Mervi Lehtola. Kuvassa 1. on esitetty korkeakouluasiamiesten toimialueet ja yhteystiedot.

Kuva 1. Maakuntakorkeakoulun toimialue ja korkeakouluasiamiesten yhteystiedot

Korkeakouluasiamiehen monipuolinen ja laaja työnkuva

Korkeakouluasiamiehen työnkuva on moninainen. Toiminnan keskiössä on aluevaikuttavuus SeAMKin toiminnan kautta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että korkeakouluasiamiehet tuovat SeAMKin palveluita ja koulutuksia alueelle, mutta myös toisin päin eli maakunnasta tietoa tarpeista SeAMKiin. Korkeakouluasiamies toimii verkostomaisesti ja verkosto onkin laaja. Yhteistyökumppaneita ovat etenkin kunkin alueen elinkeinotoimijat ja yrityspalvelut. Samassa verkostopöydässä voi olla muun muassa Leader-rahoittajan, TE-toimiston, ELYn, Uusyrityskeskuksen ja alueella toimivien hankkeiden edustajat sekä monia muita alueen toimijoita. Verkostossa työskenteleminen on tärkeää, sillä on oleellista tietää, mitä alueella tapahtuu ja mitä ollaan suunnittelemassa, jotta voidaan olla mahdollisimman tehokkaasti apuna.

Työssä on eduksi alueen yritysten, elinkeinotoiminnan sekä korkeakoulutoiminnan tunteminen, kokemus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta sekä hyvät verkostoitumis- ja vuorovaikutustaidot. Korkeakouluasiamiehen työ pitää sisällään monia elementtejä, jotka eivät näy niinkään ulospäin, mutta ovat tärkeä osa työnkuvaa. Näitä ovat esimerkiksi suunnittelu- ja markkinointitehtävät, SeAMKin hankkeiden alueellinen avustaminen, osallistuminen SeAMKin hankekirjoittamiseen, monenlaiset viestinnälliset tehtävät ja erilaiset raportoinnit.

Näkyvämpiä osia työssä ovat muun muassa tutkintoon johtavien koulutusten organisointi, opintojen neuvonta, erilaisten työpajojen ja yritystapaamisten järjestämiset, yhteistyötapaamiset ja jalkautumiset yrityksiin ja organisaatioihin. Yritysten harjoittelija- tai opinnäytetyöntekijätarpeisiin korkeakouluasiamiehet etsivät SeAMKista oikeat henkilöt ja opinto-ohjaajat ja välittävät toimeksiannot eteenpäin. TKI- eli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on myös yksi oleellinen osa tehtävänkuvaa. Jokainen korkeakouluasiamies toimii joko alueella toimivassa tai maakunnallisessa hankkeessa. Tarvitaan siis monia erilaisia taitoja eikä voida keskittyä vain yhteen aiheeseen tai tehtävään.

Esimerkkinä monipuolisesta yhteistyöstä Hautaviidan (2022) mukaan voidaan mainita Piharati Oy:n, SeAMKin ja Kauhajoen kaupungin kanssa tehty projekti. Rakennussuunnittelua kehitettiin luomalla Piharati AR 3D-sovellus, jonka avulla 3d-suunnitteluohjelmilla suunniteltuja rakennuksia voidaan esittää 3D-malleina rinnakkaistodellisuudessa.

Korkeakouluasiamiehen työtaidot

Tulevaisuuden työelämätaitojen sisällöissä on paljon yhtäläisyyksiä korkeakouluasiamiehen työtaitoihin. Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskuksen malli Kankaisen (2022) mukaan jaottelee työelämätaidot kolmeen pääryhmään: oma toiminnan ohjaaminen ja itsensä johtaminen, viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä asiantuntijataidot. Korkeakouluasiamiehen työssä korostuvat erityisesti akateemiset taidot, kuten omatoiminen itsensä johtaminen, oman työn organisointi sekä hyvät sosiaaliset yhteistyö- ja verkostoitumistaidot. Vuorovaikutustaidoissa korostuneena ovat monipuoliset digiosaamisen taidot. Korkeakouluasiamiehen tulee hallita monia digitaalisia sovelluksia ja järjestelmiä. Kyky omaksua ja oppia uutta on osa akateemisia työtaitoja.

World Economic Forumin (2019) analyysin mukaan keskeisimmät tulevaisuuden osaamisentaidot ovat: kompleksinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu, luovuus, sosiaaliset taidot, yhteistyötaidot, tunneäly, päätöksentekokyky, palveluorientoituneisuus, neuvottelutaidot ja kognitiivinen joustavuus. Näitä taitoja voidaan kutsua yhteiseltä nimeltä pehmeiksi taidoiksi. Ne ovat henkilökohtaisia kykyjä, taitoa tai toimintamalleja, jotka kytkeytyvät yksilön persoonallisuuteen ja kognitiiviseen kyvykkyyteen. Esimerkiksi henkilön omat empatiataidot vaikuttavat siihen, miten vuorovaikutus toisten kanssa rakentuu ja sujuu. Teknologisen kehityksen myötä pehmeät taidot ovat keskeisessä asemassa nykypäivän työelämässä.

Korkeakouluasiamiehen työnkuvassa painottuvat edellä esitetyt tulevaisuuden työelämätaidot ja osaamisentaidot vahvasti. Oleellista on pitää useita naruja hallussa yhtä aikaa ja löytää ratkaisuja yhdistelemällä monia eri naruja luovasti, mutta toisaalta kriittisesti. Tulee myös osata viedä tietoa erilaisille toimijoille kohderyhmää kiinnostavassa muodossa ja olla luotettava yhteistyötaho kumppaneilleen.

Vaikka iso osa työstä onkin yksin toimistossa tehtävää työtä, työ on vahvasti myös sosiaalista. Tällöin eri tahojen kanssa tehtävässä vuorovaikutuksessa on tärkeää muistaa omien empatiataitojen mukaanotto. Korkeakouluasiamiehellä on monia asiantuntijataitoja, jotka pohjautuvat kouluttautumiseen ja useiden vuosien työ- ja elämänkokemuksiin.

Maakuntakorkeakoulu vastaa alueellisiin tarpeisiin

Maakuntakorkeakoulu toimii työelämän yhteistyökumppanina ja yhtenä alueen kokonaisvaltaisen osaamisen edistäjänä. Korkeakouluasiamiehet tuntevat alueiden elinkeinoelämän erityispiirteet sillä elinkeinotoimien, kehitysyhtiöiden ja yrityskehittäjien kanssa tehtävä yhteistyö on tiivistä. Yhteistyössä on helppo tukea yrityksiä erilaisissa kehittämistoimenpiteissä ja tuoda niihin mukaan SeAMKin kautta tuleva panos.

Korkeakoulun ja maakunnan monipuolisen, saavutettavan ja laadukkaan yhteistyön kehittäjinä paikallisesti toimivat korkeakouluasiamiehet tuovat maakuntaan niitä toimenpiteitä, jotka muuten ehkä jäisivät tekemättä.

Janika Hautaviita
KT, korkeakouluasiamies
SeAMK Maakuntakorkeakoulu

Tarja Sandvik
Tradenomi (ylempi amk), korkeakouluasiamies
SeAMK Maakuntakorkeakoulu

Kirjoittajista Hautaviita toimii SeAMK Maakuntakorkeakoulussa korkeakouluasiamiehenä Suupohjan alueella ja Sandvik Kurikan alueella. Toiminnan keskiössä on aluekehittäminen ja aluevaikuttavuus SeAMKin toiminnan kautta. Kohderyhmänä ovat alueen yritykset ja organisaatiot sekä niiden henkilöstö. Samoin kuin kohderyhmänä ovat kaikki osaamisen kehittämisestä kiinnostuneet alueen asukkaat.

Lähteet:

Kankainen, S. (31.5.2022). Mitä ovat tulevaisuuden työelämätaidot 2020-luvulla? https://hyplus.helsinki.fi/mita-ovat-tulevaisuuden-tyoelamataidot-2020-luvulla/

Hautaviita, J. (11.5.2022). Piharati Oy:n yhteistyö SeAMKin ja Kauhajoen kaupungin kanssa tuottaa tuloksia. SeAMK Verkkolehti. https://lehti.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/piharati-oyn-yhteistyo-seamkin-ja-kauhajoen-kaupungin-kanssa-tuottaa-tuloksia/

Clevry. (21.10.2019). Top 10-taidot tulevaisuuden työelämässä. https://www.clevry.com/fi-fi/blogi/top-10-taidot-tulevaisuuden-tyoelamassa/