Puolet eteläpohjalaisista yrityksistä on kasvuhakuisia | Julkaisut @SeAMK

Puolet eteläpohjalaisista yrityksistä on kasvuhakuisia

SeAMK toteutti selvityksen Etelä-Pohjanmaan yritysten tilannekuvasta yritysten kasvuun ja kehittämiseen liittyen koronapandemian aikana. Kyselyssä selvitettiin myös liiketoiminnan kasvuun ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Kyselyyn vastasi 213 yritystä loka-marraskuussa 2021. Vastaajien yrityksistä 32 % toimi teollisuuden alalla, muissa palveluissa toimi 29 % ja kaupan alalla 17 %. Hieman vähemmän vastaajia toimi asiantuntijapalveluiden alalla (12 %), rakentamisen alalla (7 %) tai muulla kuin edellä mainituilla aloilla (2 %). Vastaajayrityksistä suurin osa (60 %) sijaitsi Seinäjoen seutukunnassa. Toiseksi eniten vastauksia saatiin Järviseudun seutukunnasta (22 %). Kuusiokuntien seutukunnasta oli 10 % vastaajista ja Suupohjan seutukunnasta 8 %.

Kyselyssä selvitettiin eteläpohjalaisten yritysten kasvutavoitteita (kuvio 1). Kyselyyn vastanneista yrityksistä 11 % tavoittelee voimakasta eli vähintään 30 % liikevaihdon kasvua ja lähes puolet (46 %) vastanneista yrityksistä tavoittelee kohtalaista, eli noin 10 % liikevaihdon kasvua. 37 % yrityksistä ilmoitti, että tavoitteena on markkina-aseman säilyttäminen eli vähäinen liikevaihdon kasvu. Ainoastaan 7 % prosenttia yrityksistä vastasi, että heillä ei ole lainkaan kasvutavoitteita.

Diagrammi yrityksen kasvutavoitteista

Kuvio 1. Yritysten kasvutavoitteet Etelä-Pohjanmaalla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yli puolet vastanneista yrityksistä tavoittelee kasvua. Viimeisimmän pk-yritysbarometrin mukaan (Pk-yritysbarometri, 2021) koko maan osalta 8 % yrityksistä oli voimakkaasti kasvuhakuisia, 33 % aikoi kasvaa mahdollisuuksien mukaan ja 31 % tavoitteli nykyisen markkina-asemansa säilyttämistä. Tähän verrattuna kyselyyn vastanneet yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin pk-yritysbarometriin vastanneet yritykset. Maakunnan kehittymisen kannalta kasvua tavoittelevien yritysten suuri osuus on positiivinen uutinen, sillä kasvutavoitteilla on todettu olevan yleensä voimakas yhteys toteutuvaan kasvuun. Tämä osoittaa positiivista suuntaa Etelä-Pohjanmaalla, koska kasvutavoitteet useimmiten konkretisoituvat myös todelliseksi kasvuksi.

Kaupungeissa sijaitsevat ja isommat yritykset kasvuhakuisimpia

Seutukunnittain tai toimialoittain vertailtaessa yritysten kasvutavoitteissa ei ollut eroa. Sen sijaan sillä, sijaitseeko yritys maaseutumaisessa kunnassa, kaupunkimaisessa kunnassa vai taajaan asutussa kunnassa näytti selvityksen perusteella olevan yhteys yrityksen kasvuhakuisuuteen. Kaupunkimaisissa kunnissa sijaitsevat yritykset olivat kasvuhakuisempia (72 %) kuin maaseutumaisissa (50 %) tai taajaan asutuissa (49 %) kunnissa.

Yrityksen kokoluokalla huomattiin olevan myös yhteys kasvuhakuisuuden kanssa. Kasvuhakuisuus oli suurinta 10-19 työntekijää työllistävissä yrityksissä (81 %). Kaiken kaikkiaan isommat yritykset olivat kasvuhakuisempia sillä 20-49 henkilöä työllistävistä yrityksistä 73 % ja vähintään 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä 60 % hakivat kasvua. Sen sijaan pienemmissä yrityksissä kasvua tavoittelivat alle puolet yrityksistä; yksinyrittäjistä 44 % oli kasvuhakuisia, 2-4 työntekijää työllistävistä yrityksistä 48 % ja 5-9 työntekijää työllistävistä yrityksistä 47 % tavoitteli voimakasta tai kohtalaista kasvua.

Selvitys toteutettiin Liiketoimintamallit koronan jälkeen Etelä-Pohjanmaalla ja GreeGrow -hankkeiden yhteistyönä. Molempia hankkeita rahoittaa Etelä-Pohjanmaan liitto EAKR-rahoituksella. GreenGrow-hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Tämä artikkeli on osa selvityksen tuloksista kertovaa sarjaa. Aiemmin samassa sarjassa ovat ilmestyneet:

Kohtuullista menestystä pandemiankin varjossa
Yritysten kasvu ei ole täysin tyrehtynyt koronapandemian aikana

Tutustu Liiketoimintamallit koronan jälkeen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeeseen täällä
Tutustu GreenGrow – pk-yritysten vihreän ja inklusiivisen kasvun tukeminen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeeseen täällä

Krista Mäki, Sanna Joensuu-Salo, Anmari Viljamaa ja Laura Könönen
Seinäjoen ammattikorkeakoulu