Monet reitit johtavat SeAMKiin | Julkaisut @SeAMK

Monet reitit johtavat SeAMKiin 

#

Yhtenä hallitusohjelman tavoitteena on ollut lisätä toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Myös korkeakoulujen tulossopimuksissa (2017-2020) on sovittu tästä yhteistyöstä korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamiseksi. Samanaikaisesti olemme havainneet Etelä-Pohjanmaalla, että korkeakoulutettujen osuus ikäluokassa 25-34 on jatkanut laskuaan. 

 

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ei olla jääty odottamaan opiskelijakatoa, vaan olemme tehneet jo vuosia tavoitteellista työtä toisen asteen yhteistyössä, joustavissa opintopoluissa ja uusien reittien luomisessa. Tavoitteena on ollut lisätä pitovoimaa, jotta eteläpohjalaiset nuoret pysyvät alueella ja/tai jäävät toisen asteen opintojen jälkeen opiskelemaan ja töihin alueelle sekä nopeuttaa ja joustavoittaa siirtymää toisen asteen oppilaitoksesta korkeakouluun. Toimenpiteillä pyritään myös siihen, että alueen koulutusmahdollisuudet tiedostetaan ja ne koetaan vetovoimaisiksi. Tämä osaltaan edistää osaavan työvoiman pysyvyyttä alueella.  

 

Korkeakoulujen yhteishaku on edelleen se suurimmalle osalle tuttu tie korkeakouluun. Uudet reitit korkeakouluopintoihin ovat kuitenkin nostaneet päätään viime vuosien aikana ja kehitystyö jatkuu. Alla kerromme kolmen nuoren naisen reitistä korkeakouluun, ei niin tuttua reittiä pitkin.

 

Polkuopinnot

Polkuopinnoilla tarkoitetaan avoimina ammattikorkeakouluopintoina suoritettavia tutkinto-ohjelmien ensimmäisen lukuvuoden opintoja. Polkuopinnot sopivatkin sinulle, mikäli tähtäät tutkinto-opiskelijaksi!

Nainen seisoo hiekkatiellä talon edustalla.
Kuva 1. Jenni Evälä, 2. vuoden sosionomiopiskelija Kauhavalta (Kuva: J. Evälä).

Missä vaiheessa heräsi innostuksesi sosionomiopintoihin?
– Kiinnostus sosionomiopintoja kohtaan heräsi lukiossa. Sosionomin työkenttä on todella laaja ja omalla urallaan pystyy etenemään sekä kehittämään itseään jatkuvasti.

Kuinka paljon tiesit polkuopintomahdollisuudesta lukion aikana/jälkeen?
– Polkuopinnoista en juurikaan tiennyt lukiossa. Ensimmäisen yhteishaun sekä niiden tuloksien jälkeen kuulin tuttavaltani polkuopinnoista. Hän kertoi mitä opinnot ovat, mitä pitävät sisällään ja neuvoi hakemaan polkuopiskelijaksi. Lukion jälkeen hain kevään yhteishaussa sekä syksyllä polkuopintoihin, mutta ensimmäisessä haussa paikkaa ei tullut kummastakaan. Hain uudestaan yhteishaussa seuraavana vuonna. Polkuopintojen haun aikaan päätin hakea ja pääsin suorittamaan opintoja.

Vahvistuiko polkuopintojen aikana se, että olit valinnut itsellesi oikean alan?
– Mielenkiinto sosionomiopintoja kohtaan kasvoi vuodenvaihteen jälkeen, sillä alkuvuodesta opintoihin sisältyi harjoittelu. Pääsin harjoittelun aikana näkemään sosionomin tehtäväkenttää laajasti. Löysin harjoittelun myötä myös itseäni kiinnostavan uramahdollisuuden.

Mikä oli opinnoissa haastavinta/helpointa?
– Haastavinta itselle opinnoissa oli opiskelun aikatauluttaminen. Osa opintojaksoista toteutettiin itsenäisesti tai verkkototeutuksena, joten kontaktitunteja ei juurikaan ollut. Kurssin suorittaminen jäi omalle vastuulle ja itsellä opintojakson tehtävät jäivät usein viimetinkaan. Myös opiskelu kotona on tuottanut itselle hankaluuksia, sillä tunneilla ei käydä kaikkia asioita läpi vaan opiskelu tapahtuu kotona.

Jäikö mikään opintojakso tai opettaja tai teema erityisesti mieleen?
– Varsinaisesti mikään yksittäinen opintojakso tai opettaja ei ole jäänyt mieleen, mutta vierailijat tunneilla sekä vierailu esimerkiksi M-talolla on jäänyt mieleen.

Kävitkö myös yhteishakuun liittyvissä pääsykokeissa? Tuntuiko, että jo suoritetuista korkeakouluopinnoista oli hyötyä pääsykokeessa?
– Ensimmäisen yhteishaun aikaan kävin pääsykokeissa. Nyt tänä keväänä hain sekä yhteishaussa sekä avoimen väylän haussa, joka on suunnattu avoimen kautta opiskeleville. Avoimen väylän haussa ei ollut pääsykoetta, vaan hakijan tuli täyttää hakukelpoisuus, jotta pystyy hakemaan. Hakuun sisältyi myös yksilöhaastattelu, jossa arvioitiin hakijan motivaatiota, oppimisvalmiuksia sekä soveltuvuutta alalle. Viikon kuluttua sai tietää opiskeluvalinnoista.

Mitä neuvoja/vinkkejä sinulla olisi yhteishaussa opintopaikkaa vaille jäävälle nuorelle?
– On myös muita mahdollisuuksia päästä opiskelemaan kuin suoraan todistuksella ja niitä kannattaa tutkia ja kokeilla. Jokaisella oppilaitoksella on tarjolla myös yksittäisiä avoimen opintojaksoja, joita pystyy suorittamaan omaan tahtiin. Joitakin avoimessa opiskeltuja opintojaksoja pystyy myöhemmin hyväksi lukemaan tutkintopaikan saadessa eikä niistä haittaakaan ole.

Väyläopinnot

Väyläopinnot tarjoavat SeAMKin yhteistyöoppilaitosten toisen asteen tutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa korkeakouluopintoja jo toisen asteen ammatillisen koulutuksen tai lukiokoulutuksen aikana.

Kaksi naista seisoo rakennuksen edessä, katoksen alla.
Kuva 2. Iida Hautaluoma, tradenomi (AMK), SeAMKin opinto-ohjaaja Johanna Koivulan kanssa valmistujaisissa (Kuva: Tiina Hietala).

Tiesitkö jo merkonomi-tutkintoa aloittaessasi, että haluat jatkaa korkeakouluopintoihin?
– Ennen merkonomitutkinnon suorittamista ja sen aikana korkeakouluopinnot kävivät mielessä, mutta lähinnä vain tuumailuna. Vuoden 2018 keväällä sain tietoa tulevista korkeakoulun väyläopinnoista koulun sähköpostin kautta. Koska korkeakouluopinnot olivat jo ennen käyneet itsellä mielessä, päätin kyseisiin väyläopintoihin ilmoittautua. Mahdollisuus väyläopintojen suorittamiseen sattui tulemaan tuolloin oikeaan aikaan ja paikkaan itselle, joten niihin ilmoittautuminen oli itsestään selvää.

Miten väyläopinnot auttoivat siirtymisessä toiselta asteelta korkea-asteelle?
– Väyläopinnot ja merkonomiopinnot tavallaan tukivat toinen toistaan, joten hyöty niistä oli suuri. Toisen asteen opinnot antoivat myös pohjan korkeakouluopinnoille. Siirtyminen siis toiseelta asteelta korkeakouluasteelle sujui suhteellisen hyvin opintojen ja muidenkin asioiden osalta.

Mikä oli opinnoissa haastavinta/helpointa?
– Väyläopinnoissa haastavinta oli ehkä aikataulutus, koska väyläopintojen ohessa samalla viimeistelin merkonomiopintoja ja suoritin työharjoittelua tilitoimistossa. Helpointa opinnoissa oli ehkä se missä, miten väyläopinnot toteutettiin eli verkko-opintoina ja joka toinen viikko iltakouluna paikan päällä koululla sekä opintojen sisällöt, koska ne kulkivat käsi kädessä merkonomiopintojen kanssa.

Mitä neuvoja/vinkkejä sinulla olisi nyt 2. asteen ammatillisessa koulutuksessa olevalle, väyläopintoja suunnittelevalle ja/tai korkeakouluopintoja aloittavalle?
– Väyläopintoja suunnittelevalle haluaisin sanoa, että opinnoista tulee olemaan ainoastaan hyötyä ja etua sekä opintojesi osalta että myös korkeakoulututkinnon suorittamisen osalta. Korkeakoulututkinnon suorittaminen väyläopintojen kautta oli kokonaisuudessaan itselle positiivinen kokemus, joka poiki mahdollisuuksia niin opintojen kuin työelämänkin osalta.

Valintakurssihaku

Valintakurssi on vaihtoehtoinen tapa päästä SeAMKin AMK-tutkinto-opiskelijaksi. Valintakurssihaku järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2022, jolloin tämä oli mahdollista suorittaa kuudessa eri AMK-hakukohteessa. Suorittamalla valintakurssin opiskelija kerryttää samalla jo opintopisteitä. Valintakurssihaun kautta hyväksytyt aloittavat opinnot SeAMKin tutkinto-opiskelijoina hakua seuraavana lukukautena.

Nainen seisoo nurmikolla, koira ka kaksi kanaa vieressä.
Kuva 3. Jenni Korpi, aloittava tietotekniikan insinööriopiskelija (Kuva: Tiina Hietala).

Jenni Korpi, 38v, on kolmen lapsen äiti Kauhavan Purmojärveltä. Jenni on aikaisemmalta koulutukseltaan Toimintaterapeutti (AMK) ja on toiminut sosiaali- ja terveysalalla runsaat 15 vuotta. Jenni otti osaa SeAMKin valintakurssihakuun, joka oli tarjolla ensimmäistä kertaa keväällä -22.

Miksi uranvaihto nyt?
– Uuden oppiminen on aina ollut läsnä elämässäni ja nytkin nostaa päätään. Perhe-elämä antaa mahdollisuuden tässä vaiheessa itsensä kehittämiseen.

Miksi tietotekniikka?
– Pitkä kokemus sote-alalla on monesti saanut minut miettimään, miten asiat voitaisiin tehdä toisin ja helpommin teknologian avulla. Tietotekniikan ja sote-osaamisen yhdistäminen tuntuu kiinnostavalta ja varmasti hyvä yhtälö tulevaisuudessa. Myös pitkän ja hyvin sosiaalisen uran jälkeen kaipaan mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn.

Miksi valintakurssi eikä yhteishaku?
– On pitkä aika, kun viimeksi olen opiskellut matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja ajattelin, että joka tapauksessa pääsykokeita varten tätä puolta pitäisi kerrata. Tässä valintakurssin aikana tuli nyt kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Opintopolkua selatessa törmäsin tähän mahdollisuuteen ilmoittautumisajan viimeisenä päivänä!

Mitkä olivat fiilikset valintakurssista?
– Pidin erityisesti opintojaksoon liittyvistä videoista. Videon pystyi keskeyttää, kun siltä tuntui, kelata taaksepäin, kuunnella uudestaan ja tämä selkeästi auttoi oppimisessa. Myös ajasta ja paikasta riippumaton suoritustapa kurssilla sopi kiireiselle perheenäidille täydellisesti. Myös valintakoepaineen puuttuminen oli iso plussa, kertoo Korpi.

Millä mielin syksyn opintoihin?
– Jännittää kyllä! Vähän mietin, kuinka sopeudun tuonne päiväpuolen nuorten opiskelijoiden ryhmään. Toisaalta työelämässä on oppinut tulemaan toimeen monen ikäisten ja monenlaisten ihmisten kanssa, eli hyvillä mielin syksyyn.

Lisätiedot toisen asteen väylistä sekä väyläopetussuunnitelmat löytyvät täältä: Toisen asteen väyläopinnot | SeAMK

Tiina Hietala
Koordinaattori, 2. asteen väyläopinnot
Korkeakouluasiamies
SeAMK
tiina.hietala(at)seamk.fi

Kirjoittaja on työskentelee Lukiosta väylä korkeakouluun -hankkeen projektipäällikkönä ja on aiemmin toiminut Tie tulevaisuuteen – Ammattikorkeakoulun ja toisen asteen nivelvaiheen kehittäminen -hankkeen projektipäällikkönä.