Tiedetuottamisella tieto ja osaaminen korkeakouluissa tuottavammaksi? | Julkaisut @SeAMK

Tiedetuottamisella tieto ja osaaminen korkeakouluissa tuottavammaksi?

Tieteen ja tutkimuksen toivotaan antavan vastauksia niin paikallisiin kuin globaaleihin haasteisiin. Odotukset uuden tiedon ja avoimen datan nopeasta käytöstä yhteiskunnan eri osa-alueilla ovat kasvaneet. Koulutus ja tutkimus halutaan yhä tiiviimmin mukaan tuottamaan uutta tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnan keinoihin lisätä kansalaisten hyvinvointia ja elämälaatua. Avoin TKI-toiminta, oppiminen & innovaatioekosysteemi on SeAMK koordinoima 11 AMK:n ja Aalto-yliopiston yhteinen hakemus, joka jätettiin OKM:n kärkihankehakuun lokakuun lopussa. Hanke vastaa osaaltaan OKM:n korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visioon 2017 myös kehittämällä tiedetuottajuuden konseptia.

Korkeakouluissa tarve tiedetuottajuudelle

Tuotetun tiedon esittäminen visuaalisesti ja myyvästi mielikuvin yhdistettynä ajankohtaisiin ilmiöihin lisää kiinnostusta alaa kohtaan. TKI-toiminnasta tuotettu tieto on välttämätöntä hankerahoituksen jatkuvuuden varmistamisessa. Haasteena on aina kuitenkin tunnistaa mikä on liiketoimintaa ja miten sitä tukevaa tietoa hyödynnetään parhaiten.

Tiedetuottajakonseptia hyödyntämällä voidaan tuottaa nopeasti niin substanssitietoa sisältäviä artikkeleita kuin käyttäjäryhmien kiinnostuksen kohteet huomioivia aikakauslehtiartikkeleita. Tiedetuottajakonseptilla voidaan hallita syntyvää, hankittavaa ja olemassa olevaa tietoa ja tietovirtoja monipuolisesti hyvinkin erilaisten verkostojen hyödynnettäviksi. Totutut, “out-of-the-box” rajat ylittävät tekijätiimit synnyttävät verkostossa toimijoiden omista intresseistä kumpuavia ideoita ja uusia verkostoja. Tuottaja voi tunnistaa ja yhdistää ajankohtaisesti kiinnostavaa tietoa ja tarjota sitä hyödynnettäväksi eri medioihin.

Tiedetuottaminen.jpg

Näkyvyydellä tavoitetaan uudet kumppanit

Digitaalinen julkaiseminen, tiedon ja teknologian siirto sekä näkyvyys monipuolisilla kanavilla on varsin haastava kenttä korkeakouluille. Perinteinen viestintä on liian kankea ja hidas toteuttamaan nopeaa monikanavaista viestintää. Viestinnän rinnalla kaivataan monikanavaista, ammattimaista vuorovaikutusta. Toteutustavat vaihtelevat erilaisten julkaisujen, esitysten, webinaarien, työpajojen, demojen ja prototyyppien, somen, taideproduktioiden, avoimen datan, pelillistämisen, erilaisten aivoriihien ja yleisötapahtumien tai jopa patenttien muodossa. Tiedetuottaja voi huomioida monikanavaisen viestinnän tarpeet ja kohderyhmät. Yhdistämällä viestinnässä verkostotoimijoiden monialaista uusinta tietoa kartutetaan niin omaa, vaihtuvan yleisön kuin sidosorganisaationkin tietopääomaa. Lisäksi tuloksena syntyy opetukseen uutta materiaalia.

Prosessin hallinta tukee tiedon jalostumista

Julkaisuprosessin ja vuorovaikutustaitojen hallinta korostuvat opetus- ja tutkimusorganisaatioiden menestyksessä. Myös erilaiset projektit, tapahtumat ja tilaisuudet tulevat elämään virtualisoinnin myötä ennen ja jälkeen. Digitaalinen jalanjälki antaa uudenlaisen pohjan toteutuksille, joissa huomioidaan tiedon elinkaari.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi vastata siihen, että yksittäisistä projekteista siirrytään nopeammin merkittävien kysymysten ympärillä toteutettavia hankesarjojen toteuttamiseen niin, että tieto jalostuu ja tulee useamman tahon hyödynnettäväksi koko Suomessa. Tähän pitäsi myös kehittää tueksi hankkeiden mittarointia mm. vuorovaikutuksen onnistumisesta.

Kirjoittajat:

Marika Ahlavuo, tiedetuottaja Aalto-yliopistossa ja Humakissa sekä STN-COMBAT Pointcloud sekä EAKR 3D-kulttuurihubihankkeissa, marika.ahlavuo@aalto.fi
Hannu Hyyppä, professori Aalto-yliopistossa Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikössä
Seliina Päällysaho, tutkimuspäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulussa