Etelä-Pohjanmaan kasvuyrityksissä kehittämiseen kannustetaan myös henkilöstöä

SeAMK toteutti  Etelä-Pohjanmaalla uuden kasvututkimuksen, johon vastasi 273 pk-yritystä. Tutkimus osoitti, että sekä innovatiivisuudella että riskinottokyvyllä on yhteys yrityksen menestymiseen ja kasvuun. Innovatiivisuus kuvaa sitä, pidetäänkö yrityksessä jatkuvaa uudistumista tärkeänä ja investoidaanko uusien tuotteiden ja palveluiden sekä uusien liiketoimintakäytäntöjen kehittämiseen. Riskinotto puolestaan liittyy siihen, kuinka yrityksessä suhtaudutaan henkilöstön esittämiin uusiin ideoihin – kannustetaanko niihin, pidetäänkö kehittämisaktiivisuutta työntekijän positiivisena ominaisuutena ja suositaanko yrityksessä uusien mahdollisuuksien etsintää ja kokeiluja. Tulosten mukaan innovatiivisuus on selkeässä yhteydessä menestymiseen ja riskinotto yrityksen kasvuun.

Johtamiskulttuuri vaikuttaa yrityksen kehittämiseen ja kasvuun

Se, miten yrityksessä suhtaudutaan innovatiivisuuteen ja riskinottoon, liittyy yrityksen johtamiskulttuuriin. Sillä, miten yrityksen johto suhtautuu kehittämiseen yleisesti ja ennen kaikkea sillä, kuinka henkilöstöä kannustetaan ottamaan aktiivista roolia kehittämisessä, on yhteys yrityksen menestymiseen.

Kehittäminen ja riskinotto ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikki uusi sisältää aina myös riskin. Riski ei aina ole taloudellinen, vaan se voi yksilön näkökulmasta olla myös sosiaalinen ja/tai psykologinen. Kun yrityksessä suhtaudutaan positiivisesti kokeiluihin, voi sellainen henkilön näkökulmasta vähentää sosiaalista riskiä – siis pelkoa siitä, että ”menettää kasvonsa” työyhteisössä. Salliva ja positiivinen suhtautuminen kehittämiseen vähentää myös henkilökohtaista epäonnistumisen pelkoa eli psykologista riskiä. Tässä suhteessa on siis tärkeää luoda yritykseen kehittämiseen ja innovointiin salliva ja osallistava ilmapiiri erityisesti silloin, kun yritys tavoittelee kasvua. Tutkimusten tulosten mukaan yrityksen riskinotto on yhteydessä yrityksen kumulatiiviseen kasvuun eli tietyllä aikavälillä (esimerkiksi kolmen vuoden jaksolla) tapahtuvaan kasvuun. Tämä johtuu siitä, että kehittäminen ei näy yrityksen liikevaihdon kasvuna heti, vaan yleensä muutaman vuoden viiveellä.

Kehittämisaktiivisuus näkyy yritysten kasvun tavoittelussa. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä kehittämissuuntautuneempi se on. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset poikkeavat selvästi kasvua tavoittelemattomista yrityksistä kehittämissuuntautuneisuudessaan. Myös nuoret yritykset ovat selvästi vanhoja yrityksiä kehittämissuuntautuneempia. Johtajan kokemuksellakin on positiivinen vaikutus kehittämissuuntautumiseen, samoin kuin yrityksen koolla.

Yrityksen kehittäminen on tärkeää yrityksen kasvun toteuttamisessa. Kehittäminen puolestaan riippuu siitä, miten yrityksen johto suhtautuu kehittämiseen ja tukeeko yrityksen kulttuuri henkilöstön osallistumista.

Kirsti Sorama, yliopettaja
Sanna Joensuu-Salo, yliopettaja
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri