SeAMK opiskelijoiden ja henkilöstön mukana kansainvälistymisen polulle
Jatkan tässä ihan omine lupineni Tiina Välimäen erinomaista verkkolehden artikkelia ” Opiskelijan kansainvälistymisen polut SeAMKissa” 14.12. https://lehti.seamk.fi/muut-artikkelit/opiskelijan-kansainvalistymisen-polut-seamkissa/, samoin kuin Marjo Arolan suurenmoista artikkelia ”Liikkuvuus henkilökunnan kansainvälisyysosaamisen kartuttajana” 19.12. https://lehti.seamk.fi/muut-artikkelit/liikkuvuus-henkilokunnan-kansainvalisyysosaamisen-kartuttajana/, ja muutan näkökulmaa opiskelijasta ja henkilökunnasta edelleen SeAMKin kansainvälistymisen polkuun. Haluamme tai emme, opiskelijat ja heitä työllistävät yritykset ja julkiset organisaatiot ovat yhä kansainvälisempiä, emmekä mekään täällä SeAMKissa työskentelevät voi vaan sahata niin kuin vanhassa joulukortissa, vaan myös meidän on oltava kansainvälisempiä.
Henkilöstön liikkuvuus
Monet opiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksista ovat koko henkilöstön käytettävissä. Esim. Erasmus+ vaihdoissa henkilöstölle on tarjolla mahdollisuuksia eripituisiin ulkomaan vaihtoihin muutamista päivistä viikkoihin ja kuukausiin. Vaihtoihin voi liittyä virtuaalista tai kirjallista valmistautumista ja seurantaa oman valinnan ja mahdollisuuksien mukaan. Tällaiseen henkilöstön liikkuvuuteen voi sisältyä opettamista toisen maan korkeakoulussa, opetuksen tai harjoittelun seurantaa jne. Lisäksi liikkuvuutta voi tapahtua myös toiseen suuntaan, eli toisen korkeakoulun henkilöstöä tulee meille opettamaan tai osallistumaan opetukseen. Nämä vaihtomahdollisuudet koskevat opettajien lisäksi myös muuta henkilöstöä.
Tärkeintä kansainvälisessä liikkuvuudessa on oppiminen. Viimeksi kun katsoin, ihan lainkin mukaan SeAMKin tehtäviin kuuluu opetuksen antaminen. Se taas edellyttää uusien asioiden oppimista ja osaamisen kehittämistä meiltä kaikilta. Toki esim. monien tietoteknologian ja tekoälyn viimeisimpien edistysaskelien suhteen olemme pihalla kuin lintulauta opiskelijoihin verrattuna myös jatkossa, mutta niistäkin on hyvä pysyä edes sen verran kärryillä, että ollaan edes hyvänpäiväntuttuja, vaikkei ihan sydänystäviä oltaisikaan. Aina oppii, kun on kotoa poissa.
Kielitaito?
On mahdollista, että moni pohtii, riittääkö kielitaito esim. vaihtoon tai ulkomaisen kollegan vastaanottamiseen. Riittää. Suomalaisissa kouluissa on annettu aina hyvät perusteet vieraiden kielten puhumiseen, ja onpa viime vuosikymmeninä jo alettu painottaa enemmän kielin puhumista ja ymmärtämistä kieliopin rinnalla. Vaikka toki, itse pääosin Kekkosen aikaan peruskoulun ja lukion käyneenä saksan kielestä mieleen on jäänyt lähinnä eri sijamuodoilla järjestyvien prepositioiden litanioita: ”An, auf, hinter, in, …”, mutta saksan ja eritoten englannin osaamisessa on auttanut yksi asia, johon liittyvää päätöstä joskus 1950-60 -lukujen vaihteessa ei voi liikaa kehua: Sitä, että Suomessa televisio-ohjelmia alettiin tekstittää dubbaamisen asemesta. Patsaan ansaitsisivat päätöksen tekijät.
Kansainväliset hankkeet
Opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden lisäksi kansainvälistyminen on myös muuta, ainakin hanketoimintaa. Tuolla aiemmin mainitun ammattikorkeakoululain mukaan tehtäviimme kuuluu myös alueemme kehittämistä ja TKI-toimintaa. Kansainväliset hankkeet antavat mahdollisuuden tutkimukseen, koulutuksen kehittämiseen ja asiakkaidemme toiminnan kehittämiseen. Olemmehan me jo valmiiksi hyviä, jonsei parhaita, mutta on pidettävä mielessä mahdollisuus, että jossain muualla joku osaa jonkin yksityiskohdan eri tavalla tai jopa paremmin kuin me. Nyt menen välillä pesemään suuni saippualla.
Jatketaan. Kansainvälinen hanketoiminta on meillä jo monelle tuttua, onhan SeAMKissa toteutettu pienempiä ja suurempia kansainvälisiä kehittämis- ja tutkimushankkeita kymmeniä viime vuosina. Hankkeet eivät ole vain TKI-toimintaa, vaan useimmiten niiden tuloksia on voitu ja voidaan hyödyntää opetuksessa ja asiakasyritystemme ja -organisaatioidemme toiminnan kehittämisessä. Tutkimukseen on omat hankkeiden rahoitusmahdollisuutensa, koulutuksen kehittämiseen omansa ja alueiden kehittämiseen omansa. Itse näitä mahdollisuuksia ei tarvitse eikä voi tietää. Tärkeintä on hyvä idea, loppu järjestyy kyllä. Lisätietoa kansainvälisen hanketoiminnan mahdollisuuksista saa esim. SeAMKin TKI-toiminnan intrasta tai Teamsista, tai Opetushallituksen kansainvälistymissivuilta, mutta kokemuksesta tiedän, että helposti infoon hukkuu. Kannattaa siis ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen, jolle mikään kansainvälisessä hanketoiminnassa ei ole tyystin vierasta. Mahdollisesti uutta kyllä, ja uusia asioita on kiva oppia.
Jari Alanko
Erityisasiantuntija, kansainvälinen TKI
Kirjoittaja on 1990-luvulla kansainväliseen hanketoimintaan hurahtanut kaikkien alojen kiistaton erikoisasiantuntija, siis valtiotieteiden maisteri, joka on erikoistunut rahoituksen hakemiseen, hakemusten kirjoittamiseen ja arviointiin.
LÄHTEET:
Opetushallitus. Kehittäminen ja kansainvälisyys. Luettu 19.12.2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/kehittaminen-ja-kansainvalisyys.
FINLEX ajantasainen lainsäädäntö. Ammattikorkeakoululaki. 14.11.2014/932. Luettu 19.12.2023 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932.
