Koulutushankkeella lisää osaamista kurikkalaisille maitotilayrittäjille

Suuret volyymit – suuret vaikutukset

Kurikka on vahvaa maatalousaluetta ja nimenomaan maidontuotannossa Kurikka oli vuonna 2016 Suomen suurin maidontuottajakunta. Maidontarjonnan kasvu maitokiintiöiden poistumisen myötä 2015 on laskenut maidon hintaa. Kilpailu on kiristynyt ja siihen on kyettävä vastaamaan. Entiset toimintatavat ja tuottajaosaaminen eivät enää riitä, vaan täytyy osata johtaa tilaa yrityksenä, etsiä uusia keinoja parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta ja sitä kautta kannattavuutta. Maidon hintaan yksittäinen maitotilayrittäjä ei voi vaikuttaa, ainoastaan siihen, millä yksikkökustannuksilla maitoa tuotetaan. Tästä syystä lähdettiin koulutushankkeen avulla tuomaan uutta osaamista. Tavoitteena on, että hankkeen aikana ja sen jälkeen, maitotilayrittäjät osaavat hyödyntää tehokkaasti alan uusinta tietoa, oppivat viemään sitä kannattavasti käytäntöön, omaksuvat hyviä käytänteitä sekä muodostavat tiiviitä yhteistyöverkostoja

Benchmarkkausta Tanskassa

Marraskuun alussa hanke järjesti opintomatkan Tanskaan, jossa kolmen päivän aikana tutustuttiin viiteen eri maatilaan, yhteen koneasemaan, osallistuttiin Lean-koulutukseen sekä viimeisenä tehtiin vierailu DanishAgrolle. Hankkeesta mukana olivat Jyrki Rajakorpi ja Tarja Sandvik.

Matkan aikana vierailtiin erikokoisilla tiloilla, jotta nähtiin mahdollisimman paljon erilaisia toimintatapoja. Kannattavuusongelmien kanssa painiminen on tuttua myös tanskalaistiloilla ja siellä on tehty merkittäviä uudistuksia toimintatapoihin. Peltotyöt on usein ulkoistettu urakoitsijoille. Tanskassa on koneasemia, jotka tarjoavat palveluja käytännössä kaikkiin peltotöihin. Tanskassa on tyypillistä, ainakin vierailukohteiden isoimmilla tiloilla, että tilan operatiivista toimintaa johtaa karjamestari tai vastaava ja omistajat eivät välttämättä ole niinkään aktiivisesti päivittäisessä, operatiivisessa toiminnassa mukana. Myös teknologiaa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Eräs työnjohtaja sanoi, että “teknologiaa käytetään niin paljon, niin että kädet voi pitää mahdollisimman paljon taskussa”. Työn luonne siis muuttuu.

Digitaaliset välineet auttavat seurannassa.jpg

Kuva 1: Digitaaliset välineet auttavat seurannassa.
Kuva: Tarja Sandvik

Lean –johtamista maitotiloilla

Johtamiseen liittyy myös Lean –johtamismenetelmän käyttö. Matkalla päästiin tutustumaan myös Lean -johtamismenetelmään sekä teoriassa että käytännössä, kun sen kehittäjä Susanne Pejstrup piti osallistujille Lean for farming –koulutusseminaarin. Koulutus oli mielenkiintoinen ja avartava. Tanskan malliin havainnollistamisessa käytettiin Lego-palikoita. Todettiin, että Lean –johtamista voi hyödyntää yhtälailla tehtaassa kuin navetassakin. Tärkeimpiä asioita ovat viestintä ja asioiden tekeminen järjestelmällisesti. Valkotaulun käyttö ja viikkopalaverit ovat tästä hyvä esimerkki ja valkotaulu nähtiinkin monen navetan seinällä. Monesti pienet parannukset ovat hyvinkin yksinkertaisia, mutta vaikuttavuus niissä saattaa olla hyvinkin merkittävä.

Valkotaulut.jpg

Kuva 2: Valkotaulut ovat aktiivisessa käytössä.
Kuva: Tarja Sandvik

Matkasta jäi mieleen monia hyviä käytäntöjä, kännykkäkamerat kävivät aktiivisesti ja keskustelu kävi vilkkaana. Oletettavasti tästäkin matkasta seuraa hyvien käytänteiden omaksumista, mikä oli sen perimmäinen tarkoituskin.

Hanke jatkuu työpajojen ja pienryhmätoiminnan merkeissä. Niissä lähtökohtana on strateginen ajattelu ja suunnittelu. Tavoitteena on innostaa maitotilayrittäjiä kehittämistoimiin.

Teksti:

Tarja Sandvik
korkeakouluasiamies, SeAMK Maakuntakorkeakoulu, projektipäällikkö, Maito-Kurikka -hanke

Jyrki Rajakorpi
tuntiopettaja, SeAMK Ruoka -yksikkö