Miten korkeakoulut voisivat tukea opiskelevia yrittäjiä? | @SeAMK-verkkolehti

Miten korkeakoulut voisivat tukea opiskelevia yrittäjiä?

#

Osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteistä Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hanketta haastattelimme opiskelevia yrittäjiä. Kysymys siitä, mitä erityisesti korkeakoulut voisivat tehdä tukeakseen heitä yrittäjyydessä, herätti opiskelevissa yrittäjissä kolmenlaisia ajatuksia. Ensinnä korostui toive opiskelumuotojen monipuolisuudesta, toiseksi korostettiin verkostoitumisen tärkeyttä ja kolmanneksi nousi tieteellisen ajattelun ja tietotaidon lisäämisen tärkeys oman yrittäjyyden kehittämisessä.

Monimuotoiset opiskelumahdollisuudet

Opintojen muoto, herätti paljon kommentteja opiskelevissa yrittäjissä. Etäopiskelumahdollisuutta pidettiin laajalti etuna, joka helpotti yrittäjäuran ja opintojen yhdistämistä osallistujien keskuudessa.

Etä-tekemisten mahdollisuus on helpottanut yrittämistä. Aikatauluttaminen on helpompaa.

Lisäksi yrittäjyyteen erikoistuneita kursseja ja ryhmiä erityyppisille toimialoille ja yrityksille toivottiin lisää. Haastateltavat puhuivat paljon siitä, miten opinnot eri tavoin hyödyttävät yrittäjyyttä.  Huomattavasti vähemmän ajatuksia herätti se, miten yrittäjyyttä voisi hyödyntää opinnoissa. Yrittäjyyden hyödyntäminen opinnoissa ajateltiin pääosin liittyvän yksilön hyviin itsensä johtamisen taitoihin. Toisaalta nämä piirteet koettiin pitkälti sisäsyntyisinä luonteenpiirteinä. Kaiken kaikkiaan opiskelevat yrittäjät eivät kokeneet, että hyödyntäisivät opinnoissaan juurikaan omaan yrittäjyyttään. Jotkut olivat jopa sitä mieltä, ettei yrittäjyydestä ollut apua opinnoissa lainkaan.

Verkostoituminen on tärkeää

Toinen haastatteluissa noussut teema oli verkostojen ja verkostoitumisen tärkeys. Opiskeleville yrittäjille verkostoituminen muiden opiskelevien yrittäjien kanssa on ollut erittäin tärkeää.

Jollain tavalla varmaankin verkostoista on paljonkin hyötyä.

Opiskelevat yrittäjät kertoivat, että verkostoituminen erilaisissa korkeakoulujen järjestämissä yrittäjyysryhmissä on ollut heille erityisen hyödyllisiä.  Monet haastatelluista kokivat, että näitä yrittäjyysryhmiä on jo tarjolla melko hyvin, silti useat haastatelluista toivoivat niiden toiminnan laajentumista ja kehittämistä.

Niitä on jo aika paljon jo nyt. Joka korkeakoululla alkaa olla yrittäjyyskerhoja. Sellainen yrittäjyysyhteisö.

Yleisesti oltiin sitä mieltä, että korkeakoulut voisivat entistä enemmän auttaa opiskelijoita verkostoitumisessa.

Ensinnäkin se että saisi kontakteja, joista on aina etua ja hyötyä. Siellä voisi kehittää jotain yritysideaa ja tämmösiä. Verkostoja, joista voisi olla apua ja tukea ja vertaistukea.

Tieteellisen ajattelun kehittäminen

Myös tietotaidon ja tieteellisen ajattelun kehittyminen herätti haastatelluissa runsaasti kommentteja. Monet haastateltavista korostivat, että opiskelusta on saanut sekä konkreettista hyötyä että abstraktimpaa tietoisuuden lisääntymistä.

Olen kokenut, että jokaisesta moduulista mitä on ollut, on tullut konkreettista hyötyä ja on tullut teoreettista lisää. Olen sitten omassa firmassa vienyt käytäntöön.

Monet olivat sitä mieltä, että tietyt kurssit, jotka liittyvät suoraan yrittäjän uraan, auttavat paljon käytännön tehtävissä. Vaikka tämä koettiinkin tärkeäksi, myös teoreettisen tiedon rooli esimerkiksi käyttökelpoisten mallien muodossa loi konkreettista apua yrityksen erilaisiin prosesseihin. Katsottiin, että opinnoista on todella apua yrittäjyyteen. Haastatellut kokivat, että opiskelemalla he voivat lisätä ajattelutaitojaan.

Opinnot jalostavat ihmisen ajattelua, niin totta kai siitä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa.

Kaiken kaikkiaan opiskelevat yrittäjät kokivat, että korkeakouluopinnot ovat lisänneet niin käytännön osaamista esimerkiksi erilaiset laskentatoimen ja kirjanpidonkurssit ovat olleet suora apu yrittäjyydessä, mutta toisaalta myös he ovat saaneet opinnoista uusia ajatuksia, mitä he ovat voineet jalostaa omassa yritystoiminnassaan. Korkeakouluilta odotetaan taas entistä enemmän monimuotoisia opetusmuotoja ja apuja verkostojen rakentamiseen.

Tutkimukseen haastateltiin kymmentä opiskelevaa yrittäjää keväällä 2022. Haastattelut toteutti opinnäytetyöntekijä Valtteri Piippanen. Tutkimus on osa Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hankkeen hybridiyrittäjyys kartoitusta. Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hanke pyrkii rakentamaan nykyaikaisen työelämän hyvinvointikompassia yksilöille, joiden työelämä rakentuu erityyppisistä elementeistä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa mm. järjestään hybridiyrittäjille suunnattuja työpajoja, joissa työstetään yrittäjien käytännössä kohtaamia haasteita.

Emilia Kangas
Projektipäällikkö
SeAMK

Valtteri Piippanen
YAMK-opiskelija
SeAMK

Emilia Kangas on Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hankkeen projektipäällikkö, jonka yksi tutkimusalue on hybridiyrittäjyys. Valtteri Piippanen tekee YAMK-opinnäytetyötä opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämisen haasteista ja mahdollisuuksista.