Puhummeko samaa kieltä? Yrityksen tarpeen ja korkeakoulun osaamisen pitäisi löytää toisensa

Otsikon ajatus konkretisoitui kesäkuussa Tukholmassa järjestetyssä UIIN-konferenssissa (University-Industry Innovation Network), jossa korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä tarkasteltiin eri näkökulmista ja eri puolilta maailmaa olevilla esimerkeillä. Yhdysvaltalaisen Ohio Innovation Exchangen (OIEx) esitys tuntui suomalaisesta näkökulmasta yllättävän tutulta. Vaikka toimintaympäristö ja mittakaava ovat erilaisia, sama haaste tunnistetaan myös SEAMKissa: korkeakoulussa voi olla juuri yrityksen tarvitsemaa osaamista, mutta löytävätkö yrityksen tarve ja korkeakoulun asiantuntija toisensa?

Kun korkeakoulu ja yritys puhuvat eri kieltä

Korkeakoulun ja yrityksen kohtaamisen yksi este voi olla niinkin perustavanlaatuinen kuin kieli. Yritys ja korkeakoulu eivät välttämättä kuvaa samaa asiaa samoilla sanoilla tai termeillä. Yrityksessä haaste voidaan kuvata käytännönläheisesti, kuten että tuotantoon tarvitaan uusi ratkaisu, materiaalin pitäisi olla kestävämpi tai prosessia pitäisi tehostaa. Korkeakoulussa samaa aihetta lähestytään helposti opetuksen, tutkimuksen ja TKI-toiminnan käsitteiden kautta ja toimintatapa on formaalimpi. Lisäksi yritykset kokevat hyvin tärkeäksi myös epävirallisen vuorovaikutuksen korkeakoulutoimijoiden kanssa ja toivovat sen olevan säännöllistä (Mäki, 2021).

Kyse ei siis välttämättä ole siitä, etteikö korkeakoulusta löytyisi yrityksen tarvitsemaa osaamista. Yrityksen voi vain olla vaikea löytää sitä, tai edes tietää, mitä pitäisi etsiä. Tähän ongelmaan on tartuttu Ohio Innovation Exchangessa, joka kokoaa yhteen Ohion osavaltiossa toimivien korkeakoulujen asiantuntemusta ja tutkimusresursseja. OIExin ja tutkimusteknologiayhtiö Digital Sciencen yhteistyönä on kokeiltu tekoälyä nimenomaan akateemisen maailman ja yritysten erilaisen kielen tulkkina (OIEx, 2026).

Generatiiviseen tekoälyyn perustuvassa haussa yritys voi esittää kysymyksensä omalla, käytännönläheisellä kielellään ja järjestelmä pyrkii yhdistämään sen korkeakouluissa olevaan asiantuntemukseen. Toisessa kokeilussa tutkijoiden henkilöprofiileja rikastetaan yritysmaailmalle tutuilla termeillä ja luokituksilla. OIEx ja Digital Science esittelivät UIIN-konferenssissa kokeilua, jossa testattiin generatiivista hakua ja tutkijaprofiilien automaattista rikastamista. Keskeinen kysymys oli, miten tutkimus- ja tutkijatiedosta tehdään aidosti löydettävää eikä vain haettavaa (Anderson & Cain, 2025).

Sama ilmiö on tunnistettu SEAMKissa. Yrityksille on tarjolla TKI-toimintaa, asiantuntijapalveluja, oppimisympäristöjä, koulutusta ja opiskelijayhteistyötä, mutta tieto voi olla hajallaan eri verkkosivuilla, järjestelmissä ja julkaisuissa. Erityisesti resursseiltaan rajalliselle pk-yritykselle kokonaisuuden hahmottaminen voi olla työlästä. Esimerkiksi SEAMKissa tulevaisuuden tekoälyassistentti voisi koota hajallaan olevaa tietoa yhteen ja tarjota yrityksille niiden luonnollisella kielellä toimivan rajapinnan korkeakoulun palveluihin ja osaamiseen (Ojaniemi & Arola, 2025). Myös tässä vastaan voi kuitenkin tulla kielellinen ongelma; korkeakoulumaailman käsitteet voivat olla päällekkäisiä, monitulkintaisia tai tarkoittaa eri käyttäjille eri asioita. Ehkä yrityksen ei siis pitäisi opetella puhumaan korkeakoulun kieltä, vaan korkeakoulun pitäisi oppia puhumaan yrityksen kieltä (Päällysaho & Ojaniemi, 2026).

Ratkaisevia rajapintoja

Korkeakoulut ja yritykset toimivat myös erilaisilla aikajänteillä ja tavoitteilla. Korkeakoulumaailmassa korostuvat esimerkiksi avoimuus, pitkäjänteinen tutkimus ja julkaiseminen, kun taas yritys voi odottaa nopeaa, käytännöllistä ja luottamuksellista ratkaisua. Ratkaisevaa onkin, miten korkeakoulun ja yritysten välinen rajapinta tukee osaamisen ja palvelujen löydettävyyttä sekä niiden yhdistämistä yritysten tarpeisiin. Ohiossa asiaa parannetaan tekoälyä hyödyntävän haun avulla, SEAMKissa puolestaan voisi harkita tekoälyassistenttia kokoamaan palveluja ja osaamista helpommin saavutettavaksi.

Rajapinnan ei kuitenkaan tarvitse olla digitaalinen. Se voi yhtä hyvin olla koulutusmalli, yhteistyöverkosto tai yhdistävä henkilö, kuten vaikkapa maakuntakorkeakoulun aluekehittäjä. Yhteistä hyville ratkaisuille on se, että ne tekevät monitahoisesta korkeakouluorganisaatiosta käyttäjälle ja tiedon etsijälle yksinkertaisemman. Ohion ja SEAMKin esimerkit osoittavat, että samaa haastetta voidaan ratkaista hyvinkin erilaisissa korkeakouluympäristöissä. Hyvä rajapinta, oli se sitten tekoälyassistentti, verkkopalvelu tai ihminen, tekee korkeakouluorganisaatiosta yritykselle ymmärrettävämmän. Ei siis riitä, että osaamista on – se pitää myös olla löydettävissä ja tunnistettavissa.

Terhi Ojaniemi
Aluekehittäjä
SEAMK

Kirjoittaja toimii työssään SEAMK Maakuntakorkeakoulussa aluekehittämisen keskiössä korkeakoulun ja alueen yritysten rajapinnassa.

Seliina Päällysaho
Tutkimuspäällikkö
SEAMK

Kirjoittaja on kehittänyt erilaisia toimintamalleja tukemaan korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja toimii parhaillaan projektipäällikkönä Sitran rahoittamassa Kohti TKI-kiihdyttämöä – yrityslähtöinen polku tutkimusyhteistyöhön (Innopolku) -hankkeessa.

Taru Mäki
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
SEAMK

Kirjoittaja on kehittänyt Jälkihoito-mallin ja vaikuttavuuden mittaristoja TKI-hankkeissa. Tutkimusalueena on erityisesti tiedon jakamisen vaikuttavuuden kehittäminen pk-yritysyhteistyössä.

Lähteet

Anderson, J., & Cain, T. (2025). Lost in Translation? Using Generative AI to make academic expertise easier for partners to discover. International Forum on Expert Finder Systems, 18.  https://efsrimsrepository.expertfindersystems.org/efs_forum/2025/fullschedule/18/

Mäki, T. (2021). Ammattikorkeakoulun ja pk-yritysten välisen tiedon jakamisen vaikuttavuus. Acta Wasaensia, 465. [väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Osuva. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-967-9

OIEx. (2026). What’s New. Ohio Innovation Exchange. https://www.ohioinnovationexchange.org/what-is-new

Ojaniemi, T., & Arola, J.-M. (2025). Näkökulmia tulevaisuuden tekoälyavustimen hyödyntämisestä immersiivisen yritysyhteistyön mahdollistajana. Teoksessa S. Päällysaho, P. Junell, M. Salminen-Tuomaala, S. Uusimäki, & M. Karvonen (toim.), Kestävästi kohti tulevaisuutta – Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2025 (s. 136–145). Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 45. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117354

Päällysaho, S., & Ojaniemi, T. (3.3.2026). Luottamus, yhteinen kieli ja käytännön ymmärrys – mitä onnistunut yhteistyö oikeasti vaatii? @SEAMK-verkkolehti. https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/luottamus-yhteinen-kieli-ja-kaytannon-ymmarrys-mita-onnistunut-yhteistyo-oikeasti-vaatii/