SeAMK Podcast – Terveisiä Euroopasta: Kansainvälisistä hankkeista konkretiaa suomalaiseen maataloustuotantoon

Soila: Hei, tervetuloa kuuntelemaan SeAMK tutkii ja kehittää podcastia aiheesta Terveisiä Euroopasta: Euroopasta EP:lle -hankkeen tulokset: kansainvälisistä hankkeista konkretiaa suomalaiseen maataloustuotantoon. Mä olen TKI-asiantuntija Soila Huhtaluhta Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja haastattelen tässä podcastissa Euroopasta EP:lle –hankkeen projektipäälliköitä Terhiä ja Anua. Tervetuloa, esittelisittekö ihan alkuun itsenne?

Terhi: Hei vaan kaikille, olen Terhi Korpi ja aloitin elokuun alusta työt sekä SeAMK:lla että Euroopasta EP-lle hankkeen projektipäällikkönä. Tämän lisäksi koordinoin kesäkuussa Seinäjoella järjestettävän kansainvälisen ERIAFF-seminaarin järjestelyitä ja vedän yhtä projektisuunnittelutyöryhmää.

Anu: Moikka, olen Anu Palomäki ja työskentelin aiemmin Euroopasta E-P:lle-hankkeen projektipäällikkönä. Tällä hetkellä työskentelen parissa kv-hankkeessa ja Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi -hankkeessa. Lisäksi koordinoin kestävään ruoantuotantoon liittyvää hankesalkkua SeAMKissa.

Soila: Joo. Kiva kun olette täällä! Puhutaan tässä podcastissa siis Euroopasta EP:lle –hankkeen tärkeimmistä tuloksista. Tavoitteena oli hyödyntää kansainvälisten ruoka-alan hankkeiden uutta tietoa, toimintatapoja ja innovaatioita maatalouden digitalisaation ja ilmastokestävyyden parantamisessa. Miten tässä on teidän mielestä onnistuttu, Terhi ja Anu?

Terhi: Mun mielestä tavoitteessa on onnistuttu erittäin hyvin. Hankkeen aikana on löydetty uutta tietoa eri puolilta Eurooppaa, ja sitä on onnistuttu koostamaan julkaisuiksi, videoiksi ja nyt myös podcastiksi. Muutamia live-tilaisuuksia on myös järjestetty.  Suuri osa tästä hankkeen aikana koostetusta tiedosta on edelleen saatavilla hankkeen projektisivuilla ja hankkeen sosiaalisessa mediassa.

Anu: Teema on hyvin laaja ja maailmantilanne on tässä kahden vuoden aikana muuttunut sellaisella tavalla, jota oli hanketta suunnitellessa aika mahdotonta ennakoida. Siihen nähden tavoitteet on saavutettu kyllä hyvin.

Soila: Joo. Hankkeessa keskityttiin ilmastoviisaaseen maataloustuotantoon ja digitalisaatioon erityisesti seuraavien teemojen alla: maatalouden energiatehokkuus ja energiaratkaisut; peltomaiden hiilensidonta; vähäpäästöinen maito ja naudanliha, ja uudet viljelymuodot, erityisesti vertikaaliviljely. Mitkä on olleet näihin liittyen teidän mielestä kiinnostavimpia löytöjä, mitä hankkeessa on esitelty?

Anu: Joo, me tosiaan nostettiin hankkeen kärjeksi nämä neljä ajankohtaista teemaa, joista keskustellaan paljon sekä Suomessa että kansainvälisesti. Jokaisesta aihealueesta on tehty keskustelunavauksia, mutta selvää on toki, että vielä on paljon tehtävääkin!

Maatalouden energiatehokkuus ja energiaratkaisut ovat varmasti yksi kiinnostavimmista aiheista tuotantopanosten hintojen nousun myötä. Energian osalta otimme keskeiseksi tekijäksi biokaasun tuotannon ja siitä on tehty nostoja monella tasolla ruotsalaisista biokaasun tuottajien ja alueiden välisestä yhteistyöstä lähes kotitalouskäytössä olevien biokaasureaktorien esittelyyn saakka. Löytöinä voisi nostaa kiinnostuksen nesteytetyn biokaasun tuotantoon erityisesti laivaliikenteeseen, joka nousi ruotsalaisessa kontekstissa esiin – ja tämä teema meitä Itämeren läheisyydessä olevina koskettaa myös. Toinen kiinnostava esimerkki liittyi taas pienimuotoiseen biokaasuntuotantoon, jota harjoitettiin Suderbyn ekokylässä Gotlannissa – siellä mädätysprosessissa käytettiin paikallista mikrobistoa, joka mahdollisti prosessin hyvin alhaisissa lämpötiloissa.

Terhi: Peltomaiden hiilensidonnasta jos puhutaan, niin siihen liittyen tehdään meillä kotimaassakin paljon kiinnostavaa työtä. Ja Euroopasta kiinnostavimpia avauksia tähän liittyen on olleet esimerkiksi maatilojen ja elintarviketeollisuuden väliset kestävän viljelyn sopimukset. Näitä kestävän viljelyn kokeiluja toivottavasti nähdään täällä Suomessakin entistä enemmän. Lisäksi maaperän kunto on kiinnostava aihe aina, ja esimerkiksi kansainvälinen 4 per 1000 –aloite on nyt todella pinnalla tällä hetkellä. Siinä pyritään edistämään maaperän hiilensidontaa.
Lisäksi tässä hankkeen aikana selvitettiin eri käytännön toimenpiteitä, joita eri EU-maissa toteutetaan hiilensidonnan lisäämiseksi. Oli kiinnostavaa huomata, miten erilaisia hiilensidonnan toimenpiteitä toteutetaan, esimerkiksi Puolassa tai Espanjassa tai Ranskassa, tämän saman tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi luomuviljelyn lisäämiseen kannustettiin yhdessä maassa ja toisessa maassa puolestaan puuvartisten kasvien istuttamista peltomaiden reunoille suositeltiin hiilensidonnan lisäämisen toimenpiteenä. Ja muistaakseni, olisko Puolassa ollut, että humuspitoisuuden kasvattaminen maaperässä oli yhtenä kärkitavoitteena, samoin kun suorakylvön tukeminen. Elikkä tosi paljon erilaisia toimenpiteitä on myös hiilensidontaan liittyen Euroopassa, mistä voisimme löytää kiinnostavia avauksia myös täällä Suomessa.

Euroopan tasolla on myös parhaillaan menossa useita maaperän rakenteen parantamiseen, ympäristövastuullisuuteen sekä ravinnekieron hallintaan liittyvä hankkeita.
Esimerkiksi voitaisiin mainita NB SOIL, jonka puitteissa kerätään yhteen maaperän hoitoon liittyviä luontopohjaisia ratkaisuita. Kerätyn tiedon pohjalta luodaan kaikille avoin verkkopohjainen oppimisalusta, nimeltä Soil Academy, jossa omaa maaperäosaamista on mahdollista kartuttaa verkkokurssin kautta.
Toisena voisin mainita Horizon 2020 rahoitteisen Papillions tutkimusprojektin, joka keskittyy maatalouden mikro ja nanomuoveihin ja niiden pitkäaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Tässä pyritään selvittämään, että mitkä on ne muovien vaikutuksen siihen maan kasvukuntoon.  Suomesta tässä hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus ja Suomen Ympäristökeskus.

Jos mä jatkan vielä tästä maidon ja naudanlihantuotannon tuotannosta, niin vähäpäästöisyyteen liittyen teimme nostoja esimerkiksi lehtiartikkeleiden muodossa. Lisäravinteet tuntuvat kiinnostavan nyt erityisesti ja EU:han on hyväksynyt 3-NOP-lisäravinteen, jolla päästöjä voidaan jonkin verran vähentää. Nämä lisäravinteet herättävät monenlaisia kysymyksiä kuten sen, että ovatko ne turvallisia eläimille ja toisaalta ne ovat myös jonkun verran kalliita, kun niitä on syötettävä eläimille joka päivä. Tässä yhteydessä kannattaa kyllä seurata isoja alan toimijoita niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Wageningenin yliopisto on tehnyt aihealueeseen liittyvää tutkimusta ja Euroopan ulkopuolella keskustelu käy kuumana muun muassa Uudessa Seelannissa.

Anu: Ehkä tuntemattomin näistä meidän hankkeen teemoista oli vertikaaliviljely tai sisäviljely. Sisäviljelyssä viljellään joko yhdessä tai useammassa kerroksessa kasveja kontrolloiduissa olosuhteissa, myös valon osalta. Yhteisesti Vertikaaliviljelystä uusi business ruokatuotantoon -hankkeen kanssa toteutettiin tutustumismatka Hollantiin, jota voidaan pitää yhtenä eurooppalaisista sisäviljelyn kärkimaista. Me päästiin tutustumaan sisäviljelyn tutkimuslaitokseen, Philipsin tutkimuskeskukseen, länsirannikon alueen World Horti Centeriin, Wageningenin yliopiston tutkimusyksikköön ja keskustelemaan alan huippuasiantuntijoiden kanssa. Yhteenvetona voisi sanoa, että sisäviljelyä Hollannissakin veivät eteenpäin erilaiset sijoittajat eikä sisäviljelyä ole helppoa saada kannattavaksi. Kun olen seurannut kansainvälistä uutisointia, vaikuttaa siltä, että ehkä joitain harvinaisia maustekasveja voi esimerkiksi olla kannattavaa viljellä sisällä, mutta muuten meidän matkalla olleet suomalaisetkin asiantuntijat tulivat siihen tulokseen, että kannattavinta voisi olla hybridituotanto, jossa idätys ja taimen kasvatus tapahtuu sisäviljelmässä ja varsinainen kasvin kasvatus sitten kasvihuoneessa.

Yksi uusi mielenkiintoinen aihealue on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä on pohdittava, miltä tulevaisuuden ruokajärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla näyttää. Ilmastonmuutokseen liittyy riskejä, mutta ehkä myös mahdollisuuksia, joihin molempiin on tärkeää varautua. Etelä-Pohjanmaalla tehdään maakunnallista ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiaa ja Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi -hankkeessa tehdään rinnakkaista, ruokajärjestelmän sopeutumisen strategiaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin kysymyksiin perehdyimme viime syksynä Brysselissä, ja teemasta voi lukea tarkemmin SeAMKin verkkolehdestä.

Soila: Kiitos, monenlaista on kyllä löytynyt! No mites nyt kun hanke on loppumassa, niin mitä seuraavaksi tapahtuu? Mitä tämän tyyppistä tietoa jatkossa saa? Tärkeimmät vinkit ja verkostot esiin?

Terhi: No ensinnäkin kannattaa seurata SeAMKin somekanavia, me ollaan jatkossakin mukana monenlaisissa kansainvälisissä hankkeissa ja verkostoissa.  Näistä voisin mainita esimerkiksi S3 foorumin, jonka toiminnassa johdamme Jäljitettävyys ja Big Data verkoston alaisuudessa toimivaa työryhmää. Tämä työryhmä tähtää Euroopan tasoisen biokiertotaloushankkeen laatimiseen.

Lisäksi Edustamme Etelä-Pohjanmaata muun muassa Euroopan maa-, metsä- ja elintarviketalouden innovaatioalueiden ERIAFF-verkostossa, jonka alaisuudessa toimii useita temaattisia työryhmiä. SeAMK on muun muassa johtajana tämmösessä Ruokajärjestelmät työryhmässä. ERIAFF-verkoston toimintaa toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa. Mainitsinkin jo alussa, mutta mainitse uudelleen, että täällä Seinäjoella järjestetään tänä vuonna tämän ERIAFF-verkoston kymmenes vuosikonferenssi. Silloin täällä kaupungissa ainakin voi päästä aistimaan kansainvälistä tunnelmaa, kun tulee vieraita eri Euroopan maista.

Muutaman hankkeen voisin mainita kans, jotka toimii kansainvälisellä kentällä. Esimerkiksi FOODPahtS, ja HIGHFIVE. FOODPathS on Horizon EU rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena on muun muassa luoda pilottiversio FoodHubista, joka huomioi kaikki ruoantuotannon osa-alueet. FOODPathS Projektilla tulee olemaan lähitulevaisuudessa keskeinen rooli ruokajärjestelmän kestävyyden ymmärtämisessä, testaamisessa, tiedonsiirrossa ja seurannassa. Tässä yhteyshenkilönä täältä SeAMKilta on Terhi Junkkari.
HIGHFIVE – hankkeen tarkoituksena puolestaan on vastata elintarvikesektorin yritysten konkreettisiin haasteisiin. Hankkeen toiminnalla on tarkoitus vahvistaa Pellolta Pöytään strategiaa, ja vahvistaa alueiden maatalous ja elintarvikealantoimijoita auttamalla kehittämään innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja. HIGHFIVe hankkeen yhteyshenkilö on Markus Ojala.

Anu: Kansainvälisistä hankkeista voisin vinkata myös COMMECT-hankkeen, jossa maaseudulle tarjotaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja helpottamaan maa- ja metsätalouden toimintaa. Erityisesti voisin nostaa esiin, että SeAMK on tekemässä hankkeessa ympäristövaikutusten arviota eli LCA-analyysiä. Tämä on mielenkiintoinen lisä, kun mietitään, miten erilaiset yhteysratkaisut voivat auttaa tiloja tekemään asioita kestävästi. Ja päätöksentekoon yhteysratkaisujen osalta on tekeillä myös hyvin mielenkiintoinen täysin uudenlainen työkalu tässä hankkeessa, joten kannattaa laittaa seurantaan tää COMMECT-hanke. Ja multa voi kysyä lisätietoja, mä oon tästä meidän osiosta toteutusvastuussa.

Anu: Sitten meillä on tietysti näitä SeAMKin valtakunnallisesti ja alueellisesti rahoitettuja hankkeita, jotka tosi monet linkittyy näihin teemoihin. Eli sillä tavalla monessa nyt tehtävässä hankkeessa nää teemat jatkaa elämäänsä. Biokaasun osalta DigiBiogasHubs-hanke, jota SeAMKissa toteuttaa Matti Saari. Sisäviljelyn osalta on käynnistynyt Turvevapaa ruokaketju –hanke, jossa yhtenä pienenä osana tehdään sisäviljelykokeita kasvualustoilla. Tässä projektipäällikkönä työskentelee Johanna Kivioja. Sitten Tulevaisuuden ilmastoviisas ruokajärjestelmä (TIRE) -hanke jatkaa, jos olette kuulleet TIME-hankkeesta, niin vähän saman teeman työtä uudenlaisella konseptilla. Siinä paneudutaan elintarvikealan ja maatilojen välisen yhteistyön vahvistamiseen päästöjen vähentämistyössä. Ja maaperäasioissa voi hakea mukaan Hiiliviljelyn portaat -koulutushankkeeseen. Näistä jälkimmäisistä hankkeista voi lisätietoja kysellä Raisa Leppäseltä ja Janne Heikkiseltä.

Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi-hankkeesta saa lisätietoa minulta ja Kaisa Mäkelältä.

Soila: Hyvä! Niistä siis jatkoon. Paljon kiitoksia vinkeistä ja haastattelusta Terhi ja Anu! Ja kiitos kun kuuntelit SeAMKin toteuttaman Euroopasta E-P:lle -hankkeen podcastin. Hankkeen rahoitti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan Maaseuturahastosta.

Terhi: Kiitos Soila sulle haastattelusta. Kaikki hankkeen materiaalit löytyvät edelleen hankkeen projektisivulta sekä hankkeen Instagram ja Facebook tileiltä.

Anu: Lämmin kiitos munkin puolesta, että sain osallistua ja vielä kiitokset myös kaikille Euroopasta E-P:lle -hankkeessa mukana olleille ja hanketta seuranneille!