Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä –hankkeessa on pohdittu entistä parempaa vanhustyötä | Julkaisut @SeAMK

Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä –hankkeessa on pohdittu entistä parempaa vanhustyötä

Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -hankkeen yleisenä tavoitteena on ollut kehittää pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointia ja työtapoja, ja siten lisätä yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Etelä-Pohjanmaan alueella kehittämistyö on kohdistunut vanhuspalveluyrityksiin, joita hankkeessa on ollut mukana kolme eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Tiiviin kehittämistyön tavoitteena on ollut auttaa vanhustyöntekijöitä jaksamaan paremmin fyysisesti ja henkisesti raskaassa työssä, parantaa työtapoja ja edistää työyhteisön yhteistoiminnallista kehittämistä sekä johtamista. Tärkeänä ajatuksena kehittämistyön taustalla on ollut parantaa hoitoa saavien vanhusten hyvinvointia hyvinvoivien työtekijöiden kautta.

Vanhustyön arkeen kohdistunut kehittäminen on ollut hyvin käytännönläheistä. Lähtökohdat kehittämistyölle ovat aina nousseet yritysten esiin nostamista tarpeista. Hankkeen toimijat ovat tukeneet yritysten työntekijöitä heille merkityksellisissä kehittämiskohteissa ja auttaneet löytämään uusia näkökulmia asioiden parantamiseen. Tärkeitä esiinnousseita teemoja ovat olleet muun muassa asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja muistisairaiden entistä parempi hoito.

Esimerkkinä asiakaslähtöisyyden kehittämisestä hankkeen yritysten työntekijät ovat pohtineet uusia keinoja asiakkaidensa elämänhistorian tuntemiseen, jota kautta vanhusten omannäköinen hoito on mahdollista toteuttaa. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavissa yrityksissä on muun muassa laadittu asukkaiden elämästä ja persoonasta kertovia huoneentauluja, joiden avulla uudetkin työntekijät pääsevät nopeasti tutustumaan asukkaiden persoonaan ja toteuttamaan asukkaiden toiveiden mukaista hoitoa. Hankkeen työpajoissa on keskusteltu myös vanhusten toiveista omaan hoitoon liittyen, sekä pohdittu, millä tavalla esimerkiksi muistisairaiden kohdalla asukkaiden toiveita saataisiin entistä paremmin kuuluviin.

Yrityksiin on myös aktiivisesti jalkautettu kansallisen Muistiliiton vuonna 2016 uudistamaa Hyvän Hoidon kriteeristöä, ja pohdittu sitä kautta muistisairauden henkilöiden hoidon laadun kehittämistä ja hyvän elämän varmistamista. Uudistettu Hyvän Hoidon Kriteeristö on käytännönläheinen ja helposti hyödynnettävä työkirja, joka sisältää kattavan tietopaketin muistisairaan henkilön kuntoutuksesta ja hoidosta sekä itsemääräämisoikeiden toteuttamisesta huolehtimisesta. Lisäksi työkirja antaa välineitä henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ilmapiiri kehittämiselle on ollut positiivinen. Vanhustyötä tekevät ovat erittäin sitoutuneita työhönsä ja saavat voimaa asiakkaidensa kanssa työskentelystä. Työntekijät ovat valmiita kehittämään työtään entistä asiakaslähtöisemmäksi ja ottamaan huomioon vanhusten yksilölliset tarpeet ja toiveet. Hankkeen kautta on saatu vanhuspalveluyrityksiin vietyä positiivisen kehittämisen ilmapiiriä, kannustettu jokaista työntekijää mukaan kehittämiseen ja edistetty eteläpohjalaisten vanhusten entistä parempaa elämää ja laadukkaampaa hoitoa.

Jenni Kulmala
yliopettaja, SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Euroopan sosiaalirahaston rahoittama valtakunnallinen Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä –hanke on ollut yksi SeAMK sosiaali- ja terveysalan vuosina 2016-2018 toteuttamista kehittämishankkeista. Hanketta koordinoi Tampereen yliopisto ja osatoteuttajina ovat olleet SeAMK, TAMK ja Savonia ammattikorkeakoulu.