Belgialaiset kollegat simulaatio-opetukseen perehtymässä

Helmikuun lopulla SeAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikkö sai vastaanottaa belgialaisia vieraita perehtymään simulaatio-opetukseen. He halusivat tulla oppimaan ja benchmarkaamaan simulaatio-opetustamme, koska he olivat kuulleet, että Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä on toteutettu hoitotyön opettajien osalta vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja edistävää simulaatio-opetusta jo lähes 20 vuotta.

Vieraat edustivat kolmea eri organisaatiota: Antwerpenin yliopiston opetus- ja tutkimusyksikköä, paikallista työvoimatoimistoa (VDAB) ja Groep Intro -järjestöä, jonka tavoitteena on työttömien työnhakijoiden saattaminen takaisin työelämään. Yhteistä näille organisaatioille on Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman projektin KYSS (Kick Start your Soft Skills) toteuttaminen. KYSS -projektissa tavoitteena on vahvistaa työelämässä tarvittavien ns. pehmeiden taitojen oppimista ja omaksumista toisaalta korkeamman asteen opiskelijoiden, mutta myös työttömien työnhakijoiden keskuudessa.

Belgialaisilla vierailla ei ollut aikaisempaa kokemusta simulaatiopedagogisesta opetusmenetelmästä, mutta he halusivat tutustua simulaatiovalmennusmenetelmään ja pohtia, mikäli se sopisi pehmeiden arvojen ja taitojen opettamiseen heidän kohderyhmälleen.

Vierailu kesti kaksi päivää ja vieraille esiteltiin SeAMK:n sosiaali- ja terveysalaa ja TKI-toimintaa sekä kerrottiin Suomen TE-toimiston käytänteistä työttömyyden hoidossa. Vastaavasti saimme kuulla kattavasti vieraiden organisaatioiden toiminnasta ja käytänteistä.

Simulaatio-opetus asiakaspalvelutilanteiden laadun parantamisessa

Simulaatio-opetus mahdollistaa kokonaisvaltaisen, kokemuksellisen ja toiminnallisen oppimisen sekä erilaisten kompetenssien kehittymisen. (Hansen & Bratt 2015.) Se on validi, näyttöön perustuva menetelmä, joka mahdollistaa korkeatasoisia oppimiskokemuksia ja kehittää kriittistä ajattelua.  Se lisää luottamusta erilaisiin taitoihin (March ym. 2014). Simulaatioskenaarioiden avulla on mahdollista kehittää tunneälyä, tilanneherkkyyttä sekä päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat tärkeitä läheltä asiakaspalvelutilanteiden laadun parantamiseksi (Duff 2013, Forneris ym. 2015).

Simulaatio-opetus sopii erinomaisesti dialogista viestintää edistäväksi menetelmäksi, koska sen avulla on mahdollista oppia tunneälytaitoja ja kehittää tilannetietoisuutta. Vahva tunneäly auttaa ymmärtämään asiakkaiden kokemuksia ja tunteita tehokkaammalla ja positiivisemmalla tavalla. Tällöin se edistää parempaa kommunikaatiota ja auttaa luomaan laadukkaampia asiakassuhteita. Hyvät tunneälytaidot omaava asiakaspalvelun ammattilainen selviytyy ketterämmin haasteellisista tilanteista, mikä vähentää sekä konflikteja että stressiä. (Akerjordet & Severinsson 2007.) Tunneälyyn liittyy olennaisesti sosiaalinen älykkyys ja tietoisuus toisten ihmisten kokemista tunteista sekä sopiva reagointi toisten ihmisten tilanteeseen. Sosiaalinen älykkyys edellyttää kykyä tunnistaa myös sanattomia viestejä. Lisäksi toisten ihmisten kokemuksista välittäminen sekä aito, läsnäoleva kuunteleminen ovat tärkeä osa sosiaalista älykkyyttä.

Belgialaisten vieraiden perehtyminen simulaatio-opetukseen

Belgialaisia vieraita perehdytettiin simulaatio-opetukseen ensin keskustellen hyviksi koetuista simulaatiomenetelmistä ja erilaisista mahdollisuuksista toteuttaa simulaatiota. He osallistuivat myös sairaanhoitajaopiskelijaryhmän akuuttihoitotyön syventävien opintojen simulaatiopäivään tarkkailemalla simulaatioihin valmistautumista, skenaarioiden toteutusta sekä palautekeskustelua.

Belgialaiset vieraat tutustuivat simulaatiovalmennukseen helmikuussa.

Vaikka opiskelijoiden simulaatiot toteutuivat suomeksi, belgialaiset vieraat kokivat päässeensä eläytymään tilanteisiin aidontuntuisesti. Tilanteeseen eläytymistä helpotti se, että he saivat englanniksi käännetyt simulaatioskenaariot paperiversiona ennen kunkin simulaatioskenaarion toteutusta. Heille myös kerrottiin englanniksi kunkin simulaatioskenaarion oppimistavoitteet sekä tarkkailun kohteena olevat asiat. Belgialaiset vierailijat osallistuivat myös palautekeskusteluun ja olivat erityisen kiinnostuneita opiskelijoiden simulaatio-oppimista koskevista kokemuksista.

Kaiken kaikkiaan vieraamme olivat vaikuttuneita koko SeAMK:ista ja sen toiminnoista ja toivoivat, että tulevaisuudessa voisimme jonkinlaista yhteistyötä heidän kanssaan tehdä.

Mari Salminen-Tuomaala, TtT, yliopettaja, Kliinisen hoitotyön asiantuntijuus, SeAMK Sosiaali- ja terveysala
Kirsi Paavola, LitM, projektipäällikkö, SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Lähteet

Akerjordet, K. and Severinsson, E. 2007. Emotional intelligence: a review of the literature with specific focus on empirical and epistemological perspectives. Journal of Clinical Nursing. 16(8), 1405-1416.

Duff B. 2013. Creating a culture of safety by coaching clinicians to competence. Nurse Education Today 33(10), 1108-1111.

Forneris S.G., Neal D.O., Tiffany J., Kuehn M.B., Meyer H.M., Blazovich L.M., Holland A.E. & Smerillo M. 2015. Enhancing Clinical Reasoning Through Simulation Debriefing: A Multisite Study. Nursing Education Perspectives 36(5), 304-310.

Hansen J. & Bratt M. (2015) Competence Acquisition Using Simulated Learning Experiences: A Concept Analysis. Nursing Education Perspectives 36(2), 102-107.

March A.L., Adams M.H. & Robinson C. 2014. Student Characteristics and Perceptions of Learning and Confidence Acquisition Associated with Simulation. Nursing Education Perspectives 35(5), 335-336.