Työharjoittelu SeAMKissa luo monialaista osaamista

Hyppy uuteen vaatii aina rohkeutta haastaa itseään ja sitä, että haluaa kokea ja oppia uusia asioita. Se vaatii tahtoa ja ehkäpä joskus hyppysellisen myös hulluutta. Oma polkuni on kulkeutunut puusepän ja sähköasentajan työtehtävistä liiketalouden työtehtäviin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön Digikyky-hankkeeseen, joka ei ehkä liene se kaikista tavanomaisin matka, mutta uusien asioiden oppiminen on aina kiinnostanut ja juuri siksi olenkin tässä pisteessä, että kirjoittelen elämäni ensimmäistä julkista artikkelia.

Opiskelu – elämän pituinen aikakausi

Liiketalouden opinnot ovat hyvin laaja-alaiset ja ammattinimikkeitä on vähintäänkin satoja. Koulutus antaa kattavat lähtökohdat näihin ammattinimikkeisiin, mutta syvempi osaaminen tapahtuu vasta työelämässä. Eihän kaikkea voi, tai pidäkään oppia koulussa, vaan oppiminen on elämän pituinen matka aina kehdosta hautaan saakka. TKI-toiminta antaakin loistavat lähtökohdat kehittää organisaation toiminnan lisäksi omaa osaamista ja on siksi erittäin hyvä paikka harjoitella työn tekemistä.

Harjoittelun tärkein tehtävä lienee se, että koulussa teorian tasolla opitut asiat tuodaan käytäntöön. Työssäni olen saanut huomata, että asiat, mitä SeAMKissa opetetaan, eivät todella ole turhia. Harjoittelun aikana on tullut esiin suuriakin yhtymäkohtia suoraan työntekoon, joista olen yllättynyt itsekin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon tietojärjestelmän hankinta -kurssi, jossa käytiin läpi hankinnan keskeiset vaiheet aina tarjouspyynnön lähettämiseen saakka. Juuri samaan aikaan sain työtehtäväkseni olla mukana pohtimassa, millainen tiketöintijärjestelmä SeAMKille hankitaan ja mitä sen tulee pitää sisällään. Tehtävä on siis lähes suoraan verrannollinen kurssin sisältöön ja antaa hyvin käytännönläheistä tietoa aiheesta.

Usein kuulee sanottavan valmistuvilta opiskelijoilta, kun he saavat tutkintotodistuksen käteensä, että ”en opiskele enää ikinä”. Tosiasiassa oppiminen on kuitenkin vasta alussa, ja sitä työpaikkani onkin minulle varsin hyvin tarjonnut. Joka päivä on oppinut jotain uutta ja saanut kehittää aika vapaastikin omaa osaamista. Mielestäni kyseinen työpaikka onkin mitä oivallisin työharjoittelupaikka, ja ehkäpä juuri siksi kyseiseen työpaikkaan hakemuksen laitoinkin.

Tiimityöskentely – avain onnistumiseen

Harjoittelijana olen saanut olla osana, johon on ollut helppo integroitua. Jo tiimiä rakentaessa on hyvä ottaa huomioon seikkoja, kuten mitkä ovat kunkin tiimissä työskentelevän jäsenen vahvuudet ja heikkoudet. Vahvuuksilla on keskeinen tehtävä tiimissä täyttää toisen tiimijäsenen heikkouksia, jolloin saadaan aikaseksi vahva toisiaan täydentävä kokonaisuus. Digikyky-hankkeen tiimissä on kattavasti asiantuntijuutta tiimin tehtäviin kuuluvilta saroilta. Harjoittelijan näkökulmasta on helppo tulla osaksi tällaista tiimiä, jossa kaikki tietävät, mitä tiimissä ollaan tekemässä ja miten yhteinen tavoite saavutetaan.

Lämsän (s.132) mukaan keskeisiä tiimityöskentelyn osa-alueita ovat:

• Yhteinen päämäärä ja pelisäännöt
• Vuorovaikutuksen laatu
• Erilaisuuden hyväksyminen
• Yhteisvastuu
• Puheen tapa ja sisältö
• Palaute

Hanketyössä yhteinen päämäärä on helppo muodostaa, sillä se rakentuu pitkälti hankesuunnitelman pohjalta, johon on jaoteltu jokaiselle tiimin jäsenelle hänen keskeisimmät tehtävänsä. Toki tiimissä tehdään tehtäviä ristiin, ja tällä tavoin täydennetään toistemme tehtäviä, jotta tulos saadaan tehdyksi mahdollisimman asiantuntevasti. Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä tekijöistä tiimityöskentelyssä. Omia haasteita tuo tietysti osa-aikainen työaika, jolloin vaarana voi olla tiedonkulun katkoksia.

Jokainen ihminen ja täten myös jokainen työntekijä on erilainen. Tapoja toimia on monia, mutta tiimissämme harjoittelijankin äänen saa helposti kuuluviin. Vastuunjakaminen on tärkeä osa hyvää tiimityöskentelyä. Koen, että tiimissä olen saanut työskennellä suhteellisen itseohjautuvasti ja vastuuta on annettu kohtalaisesti, eikä jokaista markkinointiviestiä tarvitse erikseen hyväksyttää. Positiivinen sävy puhuttaessa yrityksestä on tehty aika helpoksi, ja yleensä positiivisuudella on pitkät kantimet. Palautteen antaminen on myöskin tärkeää, sillä ilman palautetta tiimin kehitykselle ei anneta niin hyviä mahdollisuuksia kuin pitäisi.  Entä pitääkö töissä sitten olla ankeaa? No ei tarvitse. Yleensä asiat menevät eteenpäin paljon helpommin, kun iloitsee siitä, mitä tekee ja näin ollen töihin on mukava ja helppo tulla.

Lähde:

Lämsä, A. M., & Hautala, T. T. (2004). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Edita.

Juha-Elmeri Rajala
harjoittelija, TKI
SeAMK

Kirjoittaja toimii ESR REACT -rahoitteisessa DigiKyky – Digitaalisten kyvykkyyksien kehittäminen ja hyödyntäminen -hankkeessa harjoittelijana. Tutustu hankkeeseen täällä.