Sisältä sanoiksi -kortit – nuorille suunnattu tunteiden sanoittamisen apuväline 

SeAMKissa sosionomiksi opiskeleva Taru Laaksonen työskentelee opintojen ohessa Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perheohjaajana. Perhetyö on avannut Laaksosen mukaan näkökulmia tunnemenetelmien käyttöön nuorten kanssa työskentelyssä. Tunnekortit ovat tässä hyvä apuväline: niitä voidaan käyttää tukena tunteiden ilmaisussa silloin, kun sanoittaminen tuottaa vaikeutta tai tuskaa.

Laaksonen teki kuitenkin huomion, että markkinoilla olevat kortit vaikuttavat olevan suunnattu pääasiallisesti lapsille ja aikuisille, ja nuorille nämä kortit näyttäytyvät joko ”hassunhauskoina” tai aihepiiriltään liian aikuismaisina. Tästä nousikin idea, jota Laaksonen lähti opinnäytetyössään kehittämään yhdessä opinnäytetyöparinsa Sini Paavolan kanssa. Paavolan ja Laaksosen tavoitteena oli luoda tunnekortit, joissa sanat korteissa olisivat nuorten itsensä valitsemia niistä aiheista ja tunteista, jotka he kokivat nuorten elämää kuvaaviksi. Yhteistyötä tehtiin lastensuojeluyksikön kanssa, ja siellä asuvat nuoret sekä sanoittivat että kuvittivat piirroksin kortit. Samalla tunteiden sanoittamisen rinnalle nousi idea luoda menetelmä puheeksi ottamisen välineestä.


Kuva 1: Sisältä sanoiksi -korttipakka sisältää 46 korttia, joiden sanat nuoret itse kokivat nuorten elämää kuvaaviksi (kuva: Tiina Hietala).

Sosionomista sivutoimiyrittäjäksi: ”Jos jotain ei ollut, niin sitten se tehtiin itse”

Näin kuvailee Laaksonen omaa asennettaan yrittäjäperheen lapsena. Kelaa parikymmentä vuotta eteenpäin ja viittä-vaille-valmiit sosionomit ovat ottamassa ensiaskeleita sivutoimiyrittäjinä. Opinnäytetyön alkuvaiheesta lähtien Laaksosen ja Paavolan tähtäimessä oli luoda tuote, joka palvelisi niin sosiaalialan ammattilaisia perhetyössä kuin sosiaalityöntekijöitä, kuraattoreita, nuoriso-ohjaajia sekä  lastensuojeluyksikön työntekijöitäkin.


Kuva 2: Taru Laaksonen ja nuorten kanssa yhteistyössä tehty Sisältä sanoiksi -korttipakka (kuva: Tiina Hietala).

Laaksonen, Paavola ja korttien visuaalisen ilmeen viimeistellyt graafikko Noora Sopula lähtivät kartoittamaan muutama viikko sitten sosiaalialalla työskenteleviltä kiinnostusta Sisältä sanoiksi-kortteihin. Vaikka tämä tapahtui pienimuotoisesti omien Facebook-postausten ja ystävien jakojen kautta, on palaute yllättänyt tiimin.

– Yhteydenottoja on tullut ympäri Suomea ja niitä on tullut myös suurten kaupunkien sosiaalipalveluista eli tilausta tuotteelle näyttäisi olevan, kertoo Laaksonen. Tiimi on jo käynyt yritysneuvojan puheilla ja kolmen nuoren naisen osakeyhtiö saanee alkunsa jo ennen joulua. Nuorten ongelmat länsimaissa ovat melko homogeeniset, eivätkä naiset pidäkään mahdottomana ajatusta, että korteista voitaisiin tehdä myös kieliversioita.

– Suomessakin puhutaan tänä päivänä jo useampaa kieltä, joten laajempi kielivalikoima palvelisi korttien käytettävyyttä myös kotimaassa, pohtii Laaksonen. Ainakaan tämän tiimin innokkuuteen ei tuotteen menestys kaadu. Watch this space!

SeAMKissa yrittäjyyskasvatusta ja työelämäyhteyttä läpi opintojen

SeAMKin keskeisenä tehtävänä on tuottaa osaajia maakunnan tarpeisiin ja vuorovaikutus työelämän kanssa on tärkeässä roolissa myöskin tässä toiminnassa. Tämä näkyy tulevaisuuden osaajien koulutuksessa, jo työelämässä olevien täydennyskoulutuksessa sekä alueellisten yritysten kanssa tehdyssä TKI-toiminnassa. Toiminnan ydintavoite on tiivistetty visioksi ” Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK – paras korkeakoulu opiskelijalle”

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa omistajanvaihdokset ja kasvuyrittäjyys ovat kuuluneet tutkimuksen ja kehittämisen kärkiteemoihin jo parikymmentä vuotta.  Omistajanvaihdokset ja kasvuyrittäjyys nostetaan esiin myös Etelä-Pohjalaisten kuntien strategioissa. Oman kunnan yrittäjien menestymistä pidetään ratkaisevan tärkeänä, kun pohditaan kunnan elinvoimaa, selviytymistä kilpailussa tai tulevaisuuden kehityssuuntaa. Kuntastrategioissa peräänkuulutetaan uusia, innovatiivisia elinkeinoja ja toimialoja, kasvuyrittäjiä ja ennakkoluulottomia suunnannäyttäjiä. Yrittäjämaakunnassa myös yrittäjäkasvatuksen merkitys nostetaan korkealle.

Käytännön tasolla yrittäjyyskasvatus näkyy SeAMKissa kaikille tutkinto-ohjelmille suunnattujen yrittäjyys- ja kansainvälisyysopintojen muodossa jo ensimmäisen opintovuoden aikana. Myöhemmin opintojen aikana on opiskelijan mahdollista valita työelämäprojekteja, joko oman alan opinnoissa tai työskennellä monialaisen projektitiimin osana SeAMKPro-projektissa. Kaikkiin tutkinto-ohjelmiin kuuluu työharjoittelu, joiden kautta viimeistään opiskelija pääsee näkemään ja kokemaan työelämää. Näiden harjoitteluiden kautta moni saakin opinnäytetyön aiheen ja moni yritys pääsee mukaan korkeakouluyhteistyöhön hyvin matalalla kynnyksellä.

SeAMKin kampuksella toimii myös Y-Zone, joka kokoaa yhteen SeAMKin yrittäjyyteen liittyvät palvelut. SeAMK Y-Zone tarjoaa tukea, tietoa ja verkostoitumismahdollisuuksia kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille. Täällä toimii myös opiskelijoiden yrittäjäyhdistys SeiES. Vielä tänä vuonna saa alkunsa SeAMKin osuuskunta, jossa tutkinto-ohjelmien opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus päästä kokeilemaan yrittäjyyttä kevyesti, osuuskunnan Y-tunnuksen alaisuudessa ja kehittää yritysideaansa yhdessä luovan ja innostavan osuuskuntaporukan kanssa.

Tiina Hietala
Korkeakouluasiamies
SeAMK Maakuntakorkeakoulu