Yritykset kaipaavat johdettuja verkostoja

Verkostoituminen on yksi aluekehittämisen käytetyimmistä käsitteistä. Lähes jokaisessa strategiassa puhutaan yhteistyöstä, kumppanuuksista ja verkostoista. Silti monen yrittäjän ensimmäinen reaktio uuteen verkostohankkeeseen tai tapahtumakutsuun on usein varautunut.

ELVE-hankkeen maakunnassa tehtyjen työpajakierroksen keskusteluissa tähän löytyi yllättävän selkeä vastaus. Yritykset eivät kaipaa lisää verkostoja. Ne kaipaavat verkostoja, joista syntyy konkreettista hyötyä. Työpajoissa oli yhteensä 123 osallistumiskertaa kuntien viranhaltijoilta, päättäjiltä, yrittäjiltä, aluekehittäjiltä, oppilaitoksilta ja TKI-toimijoita. Työpajojen osallistujat eivät juuri esittäneet haasteen ratkaisuksi uusia verkostorakenteita tai uusia organisaatioita. Sen sijaan vastauksissa korostuivat tavoitteellisuus, fasilitointi, vetovastuu ja käytännön liiketoimintahyödyt. Tämä havainto nousi esiin kaikilla neljällä paikkakunnalla, eli Alajärvellä, Alavudella, Kauhajoella ja Seinäjoella

Veturiyritykset avaavat ovia pk-yrityksille

Työpajojen suosituimmaksi verkostoitumiseen liittyväksi toimenpiteeksi nousivat veturiyritysten ympärille rakentuvat verkostot ja alihankintaketjut. Osallistujien mielestä pk-yritysten on vaikea löytää paikkansa suurissa toimitusketjuissa, jos mahdollisuudet eivät ole näkyvissä. Siksi veturiyrityksiltä toivottiin aktiivisempaa roolia. Työpajoissa ehdotettiin muun muassa avoimia verkostotapahtumia, joissa suuret yritykset kertoisivat tulevista tarpeistaan, hankinnoistaan ja yhteistyömahdollisuuksistaan. Myös alihankintamessut, matchmaking-tilaisuudet ja toimialakohtaiset verkostot saivat vahvaa kannatusta.

Ajatuksen taustalla on yksinkertainen logiikka. Kun veturiyritys kertoo avoimesti tarpeistaan, pk-yritykset voivat tunnistaa oman roolinsa osana suurempaa kokonaisuutta. Samalla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia koko maakuntaan.

Verkostoituminen tarvitsee rakenteen

Yksi työpajojen vahvimmista viesteistä liittyi verkostojen laatuun. Moni osallistuja nosti esiin, että verkostoituminen ei saa olla pelkkää kahvittelua tai käyntikorttien vaihtamista. Verkostolla täytyy olla tarkoitus.

Työpajoissa toistuivat tietyt avainsanat: teema, tavoite, vetäjä ja jatkotoimenpiteet. Osallistujat kuvasivat hyvin nykyistä haastetta. Tapahtumia järjestetään paljon, mutta niiden vaikutukset jäävät usein epäselviksi. Yrityksillä on rajallisesti aikaa osallistua tilaisuuksiin, joten osallistumiselle pitää olla selkeä peruste ja tilaisuudella arvolupaus siitä, miten yrittäjä hyötyy osallistumisellaan. Tämän vuoksi työpajoissa korostuivat fasilitoidut verkostotapaamiset ja toimialakohtaiset yhteistyömallit. Verkostot nähtiin ennen kaikkea työvälineenä liiketoiminnan kehittämiseen, ei itseisarvona.

Julkiset hankinnat voivat olla verkostoitumisen väline

Työpajojen ehkä kiinnostavin yksittäinen havainto liittyi julkisiin hankintoihin. Perinteisesti hankinnat nähdään kilpailutuksina, joissa yritykset kilpailevat keskenään. Työpajoissa näkökulma oli laajempi. Osallistujat näkivät julkiset hankinnat myös yritysten kohtaamisen ja verkostojen rakentamisen mahdollisuutena. Toistuvasti esiin nousivat markkinavuoropuhelut, hankintaillat, hankintaklinikat, ennakkotiedottaminen ja yhteistarjoukset.

Yritykset toivoivat erityisesti parempaa näkyvyyttä tulevilta hankinnoilta. Kun tieto kilpailutuksista saadaan riittävän aikaisin, yrityksillä on mahdollisuus rakentaa yhteistyötä, muodostaa konsortioita ja valmistautua tarjousten tekemiseen yksin tai yhdessä. Tämä voisi avata erityisesti pienille yrityksille uusia mahdollisuuksia osallistua sellaisiin hankintoihin, joihin yksin olisi vaikea lähteä mukaan.

Verkostoilla pitää olla omistaja

Työpajojen edetessä esiin nousi yhä vahvemmin verkostojen fasilitointi. Moni osallistuja totesi, että hyvätkin verkostot hiipuvat nopeasti, jos kukaan ei kanna niistä vastuuta. Tästä syntyi ajatus verkostojen aktiivisesta koordinoinnista. Suosituin konsortio tällaiseen työhön nähtiin olevan Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät yhdessä paikallisyhdistysten ja Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarin kanssa. Tässä tietysti tunnistettiin tarvittavan paljon myös muita sidosryhmiä tukemaan tätä työtä.

Riippumatta siitä, mikä organisaatio vetovastuun kantaa, osallistujien viesti oli selvä. Verkostoille tarvitaan omistaja. Henkilö tai organisaatio, joka kutsuu ihmiset yhteen, pitää keskustelua yllä, seuraa etenemistä ja huolehtii siitä, että verkosto tuottaa lisäarvoa jäsenilleen. Tämä on huomattavasti konkreettisempi tehtävä kuin pelkkä tapahtumien järjestäminen.

Työpajojen perusteella verkostojen kehittämisessä ei ole kyse määrän kasvattamisesta. Yritykset kaipaavat ympäristöä, jossa yhteistyö tuottaa uusia asiakkaita, uusia kumppaneita, uusia innovaatioita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämän vuoksi verkostoitumisen kehittämisessä huomio pitäisi siirtää tapahtumien vaikuttavuuteen.

Elinvoimainen ja verkostoitunut Etelä-Pohjanmaa (ELVE) on kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimaa ja parantaa yhteistyötä kuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden alueen kehittäjien välillä. Hanke perustuu Elinvoimabarometri 2025 -kyselyn tuloksiin, joiden mukaan maakunnan yrittäjät näkevät alueen elinvoiman ja verkostoitumisen kaipaavan kehittämistä. Seutukuntaisissa työpajoissa tunnistettiin keskeiset kehittämiskohteet ja niiden pohjalta tullaan laatimaan konkreettinen kehittämisohjelma, joiden avulla voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa ja yhteistyötä. Elinvoimainen ja verkostoitunut Etelä-Pohjanmaa (ELVE) hanke on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama ja Etelä-Pohjanmaan Liiton rahoittama. Lue lisää hankkeesta: ELVE

Heikki Punkari
Projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Emmi Tuurinkoski
TKI-asiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu