Uskaltaisinko mukaan kansainväliseen TKI-toimintaan?

Kansainväliseen TKI-toimintaan osallistuminen voi mietityttää myös kokenutta asiantuntijaa. Mitä annettavaa minulla olisi, mistä löydän sopivat kumppanit ja miten valmistelu mahtuu omaan työaikaani? SEAMKin tutkimusryhmissä näitä kysymyksiä kannattaa käsitellä yhdessä. Innovaatiotoiminnan promoottoriteoria ja verkostotutkimus auttavat tarkastelemaan, miten osaaminen, kontaktit ja organisaation tuki saadaan palvelemaan yhteistä tutkimustyötä.

Kansainvälinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) edellyttää toisiaan täydentävää osaamista. Sisällön tuntemuksen lisäksi tarvitaan kumppaneita ja hankevalmistelun osaamista. Valmistelu voi kuitenkin keskittyä samoille henkilöille, joilla on jo kansainvälisiä kontakteja ja kokemusta hakemusten laatimisesta.

Vähäisempi osallistuminen ei välttämättä kerro kiinnostuksen puutteesta. Oma tehtävä voi jäädä epäselväksi tai valmisteluun tarvittavaa aikaa ei ole sovittu. Osallistumista helpottaa, kun yhteistyö liittyy omaan tutkimukseen ja tehtävästä sekä tarvittavasta tuesta voidaan keskustella kollegan kanssa.

Osallistumista voi rajoittaa myös epävarmuus omasta kielitaidosta. Kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan kykyä kertoa omasta asiantuntemuksesta ja ymmärtää yhteisesti sovitut asiat, mutta täydellinen kielitaito ei ole osallistumisen edellytys. Ensimmäiseen kumppanikeskusteluun voi valmistautua ja osallistua yhdessä kollegan kanssa. Aiheiden sopiminen etukäteen ja keskeisten asioiden kokoaminen kirjallisesti tukevat yhteistä ymmärrystä.

Tutkimuskysymys ja kumppanikontaktit

Kehotus olla kansainvälisesti aktiivisempi ei vielä kerro, mistä aloittaa. Tutkimusryhmän on helpompi edetä oman työn kysymyksestä. Tarvitaanko tutkimukseen uusi menetelmä? Onko alueen yrityksen esiin nostama haaste tuttu myös muualla? Voisiko eri maissa saatuja tuloksia vertailla?

Granovetterin (1973) heikkojen siteiden teoria auttaa ymmärtämään oman lähiverkoston ulkopuolisten kontaktien merkitystä. Niiden kautta voi saada tietoa ja näkökulmia, joita tutussa työyhteisössä ei tule vastaan. Koulutukset ja konferenssit tarjoavat tilaisuuksia tällaisten kontaktien syntymiseen. Keskustelussa voi löytyä asiantuntija, joka tutkii samaa kysymystä eri menetelmällä tai toisessa toimintaympäristössä.

– Esimerkiksi Budapestissa 8.–9. lokakuuta 2026 HEInnovate Train-the-Trainers -työpajassa tapaamiltani ihmisiltä sain vinkkejä promoottoriteoriasta ja verkostoista. Keskustelut saivat minut pohtimaan, miten näitä näkökulmia voisi hyödyntää SEAMKin kansainvälisessä TKI-toiminnassa, Anne-Maria Mäkelä kertoo.

Koulutuksista ja konferensseista voi siis saada kumppanikontaktien lisäksi ajatuksia oman organisaation toiminnan kehittämiseen. Uusia kontakteja kannattaa välittää kollegoille: yhteisessä tapaamisessa voidaan selvittää, löytyykö tutkimusryhmän ja uuden kontaktin välille yhteisiä tutkimusintressejä.

Burtin (2004) tutkimus tuo esiin toisistaan erillään toimivien ryhmien yhdistämisen merkityksen uusien ideoiden syntymiselle. SEAMKissa tämä voi tarkoittaa tutkimusryhmien, alueellisten yritysten ja kansainvälisen tutkimustiimin yhteistyötä. Powellin ja kollegoiden (1996) tutkimus puolestaan käsittelee verkostoja oppimisen ympäristöinä. Yhteistyötä voidaan rakentaa vertailemalla menetelmiä tai tarkastelemalla tutkimusongelmaa yhdessä. HEROES-allianssin pienimuotoinen hanke voi tarjota mahdollisuuden kokeilla yhteistyötä ennen laajemman hakemuksen valmistelua.

Tutkimusryhmien yhteiset kysymykset

SEAMKin tutkimusryhmien osaaminen tarjoaa lähtökohtia myös ryhmien väliselle yhteistyölle (SEAMK, i.a.-a). Kansainvälisen yhteistyön valmistelussa kannattaa siksi tunnistaa kysymyksiä, jotka ovat relevantteja useammalle ryhmälle. Tähän tarvitaan keskustelua siitä, mitä kukin ryhmä tutkii ja missä kysymykset liittyvät toisiinsa.

Yhteinen laaja teema ei vielä tarkoita yhteistä tutkimuskysymystä. Tutkimusryhmien on täsmennettävä, mitä ongelmaa ne haluavat tarkastella yhdessä ja miten niiden osaaminen, menetelmät ja aineistot täydentävät toisiaan. Näin poikkileikkaavuus näkyy tutkimuksen suunnittelussa ja toteutuksessa, eikä jää eri alojen nimeämiseksi samaan hankkeeseen.

Yhteyksiä voidaan etsiä tutkimusryhmien nykyisestä työstä, avoimista tutkimuskysymyksistä ja sidosryhmien tarpeista. Mitä oma ryhmä ei pysty selvittämään yksin? Minkä toisen ryhmän osaaminen auttaisi siinä? Keskustelu voi edellyttää myös käsitteiden ja menetelmien avaamista, sillä sama ilmiö voidaan ymmärtää eri tutkimusaloilla eri tavoin.

Kun yhteinen tutkimuskysymys ja SEAMKin oma osaaminen ovat selvillä, on helpompi määritellä, mitä kansainväliseltä kumppanilta tarvitaan: esimerkiksi menetelmäosaamista, aineistoa tai mahdollisuutta tarkastella ilmiötä toisessa toimintaympäristössä. Samalla pystymme kuvaamaan kumppanille, mitä SEAMK tuo yhteiseen tutkimukseen.

HEROES yhteistyön aloittamisen ympäristönä

SEAMKin jäsenyys HEROES-eurooppalaisessa korkeakouluallianssissa tarjoaa kumppaniverkoston kansainvälisen tutkimusyhteistyön rakentamiseen (SEAMK, i.a.-b). Yhteistyön voi aloittaa rajatusta tehtävästä, kuten yhteisestä kirjallisuuskatsauksesta tai menetelmävertailusta. Samalla osapuolet tutustuvat toistensa työskentelytapoihin.

Kumppaneita jo tunteva kollega voi kutsua uuden osallistujan mukaan keskusteluun. Ennen tapaamista sovitaan aiheesta ja osallistujien tehtävistä, sen päätteeksi jatkosta ja yhteydenpidosta. Myös kumppaneita koskevan tiedon on oltava kollegoiden käytettävissä, jotta yhteistyö ei jää yksittäisten henkilöiden varaan.

Yhteistyön etenemistä kannattaa arvioida muullakin kuin rahoituspäätöksillä. Yhteinen tutkimuskysymys, kokeiltu menetelmä tai valmisteltava julkaisu kertoo edistymisestä, vaikka hankerahoitusta ei vielä olisi.

Mistä tutkimusryhmä voi aloittaa

Tutkimusryhmän seuraavassa kokouksessa voidaan ottaa esiin yksi kysymys, jonka tutkimiseen tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Onko ryhmällä tai muilla kollegoilla jo aiheeseen liittyviä kontakteja? Ketkä haluaisivat osallistua ensimmäiseen kumppanikeskusteluun?

Kun osallistujat ovat selvillä, sovitaan valmistautumisesta, työajasta ja tarvittavasta hankevalmistelun tuesta. Ensimmäinen askel voi olla oman asiantuntemuksen esittely ja yhteisen kysymyksen tarkastelu.

Jos pohdit, miten oma osaamisesi tai tutkimusryhmäsi työ voisi liittyä kansainväliseen yhteistyöhön, ota yhteyttä SEAMKin kansainvälisen TKI-toiminnan asiantuntijoihin. Keskustelun pohjaksi riittää alustava tutkimuskysymys tai aihe, jota haluaisit selvittää yhdessä muiden kanssa. Voimme auttaa sopivien kumppanien löytämisessä ja yhteistyön valmistelussa.

Anne-Maria Mäkelä
Senior Advisor, International RDI
SEAMK

Jari Alanko
Erityisasiantuntija, kansainvälinen TKI
SEAMK

Lähteet

Burt, R. S. (2004). Structural holes and good ideas. American Journal of Sociology, 110(2), 349–399. https://doi.org/10.1086/421787

Goduscheit, R. C. (2014). Innovation promoters—A multiple case study. Industrial Marketing Management, 43(3), 525–534. https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2013.12.020

Granovetter, M. S. (1973). The strength of weak ties. American Journal of Sociology, 78(6), 1360–1380. https://doi.org/10.1086/225469

Powell, W. W., Koput, K. W., & Smith-Doerr, L. (1996). Interorganizational collaboration and the locus of innovation: Networks of learning in biotechnology. Administrative Science Quarterly, 41(1), 116–145. https://doi.org/10.2307/2393988

SEAMK. (i.a.-a). Research groups. Haettu 12.10.2026, https://www.seamk.fi/en/research-and-development/research-groups/

SEAMK. (i.a.-b). HEROES European University Alliance. Haettu 12.10.2026,  https://www.seamk.fi/en/aboutus/internationality/heroes/