Tulevaisuuden hoitotyö – kokemuksia Sairaanhoitajapäiviltä 2026

Suomessa on 77 000 sairaanhoitajaa, joista jokainen tekee yhtä maailman tärkeimmistä töistä (Sairaanhoitajat i.a.). Osallistuin Suomen sairaanhoitajat ry:n järjestämille Sairaanhoitajapäiville 10.9.2026. Sairaanhoitajapäivät on tyypillisesti tuhansia sairaanhoitajia keräävä yhteinen tapahtuma, joka kestää kaksi päivää. Vuoden 2026 päivien teemana oli Tulevaisuuden hoitotyön tekijät. Sairaanhoitajapäivillä kuultiin monenlaisia asiantuntijaluentoja, ja näyttelyssä sai tutustua alan uusimpiin tuuliin yritysten esittelyistä hyvinvointialueisiin. Mukana oli myös useita ammattikorkeakouluja esittelemässä tarjontaansa.

Ihminen on ennen kaikkea tunteva olento

Torstain keynote puhuja Ulrika Björkstam on palkittu MySpeaker of the Year 2023 -tunnustuspalkinnolla, ja hän on valovoimainen, omasta elämänkokemuksestaan näkökulmaa ammentanut resilienssivalmentaja ja tietokirjailija. Puheenvuorossaan Ulrika toi konkreettisesti esille resilienssiä, niin stressitekijöitä kuin asioita, joita ei välttämättä aina tunnisteta. Resilienssistä puhutaan paljon sitkeytenä ja sinnikkyytenä, mutta kaikki sinnikkyys ei tue ihmisen hyvinvointia (Björkstam, 2025).

Resilienssi eli muutoskyky kuvattiin puheenvuorossa ympyräkaavion avulla, jossa kaikkea ympäröi itsemyötätunto. Resilienssi koostuu sen kehän sisäpuolella samankokoisina sektoreina esiintyvistä osioista kuten ajattelu, terveys, sinnikkyys, yhteistyö, itsesäätely ja visio. Muutokset ja uudenlaiset tilanteet asettavat haasteita ihmismielelle, lisäksi nostattavat pintaan erilaisia tunteita (Björkstam, 2025). Puheenvuorossa nousi esille, että muutosvastarinta nähdään usein negatiivisena asiana, mutta muutokset haastavat tapaamme katsoa kohti tulevaa. Resilienssivyöhykkeen ylivireyttä voidaan kuvata taistele tai pakene tilanteena eli usein muutoksissa tunteet vaikuttavatkin siihen, miten muutoksiin reagoidaan. Kun kysymyksessä on epävarmuus, esimerkiksi pelko työpaikan menettämisestä, on vain loogista, että tilanne aiheuttaa ahdistusta ja stressiä, jotka näin ollen ovat myötävaikuttamassa muutosvastarinnassa. Hyvä uutinen koskee sitä, että resilienssivyöhykkeen sietoikkunaa voidaan kasvattaa läpi elämän. Tunteiden säätelyä, ajattelua, läsnäoloa ja oppimista voi harjoitella. Sietoikkunamme laajenee harjoittelun, levon ja tuen myötä. Kaiken keskiössä tässäkin on toinen ihminen. Kukaan ei selviydy vastoinkäymisistä yksin. Epävarmuuden keskellä yksi selviytymisen ja henkisen hyvinvoinnin edellytyksistä on resilienssi, kyky vastaanottaa ja mukautua muutoksiin, ja tarpeen tullen vastaanottaa apua.

Resilienssi ei ole vain jokin poikkeusyksilöiden ominaisuus, vaan se koostuu meistä jokaisella useista eri taidoista, joita voi kehittää ja näin vahvistaa omaa muutoskykyään (Björkstam, 2025). Resilienssiä voikin hyvällä syyllä kutsua tulevaisuuden työelämän metataidoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus

Torstaiaamun kiinnostavin paneelikeskustelu kulki teemalla puolueenjohtajien ja sairaanhoitajien 220 päivää vaaleihin. Paneelin teemana oli Maailma ilman sairaanhoitajia – ei kiitos. Paneelissa tuotiin esille ajankohtaisia kysymyksiä sairaanhoitajien kriittisestä roolista yhteiskunnassa. Paneelikeskusteluun osallistuivat Hilkka Kemppi, Suomen Keskusta, Minja Koskela, Vasemmistoliitto, Nasima Razmyar, SDP, Paula Risikko, Kokoomus, Wille Rydman, sosiaali- ja terveysministeri, Perussuomalaiset, Anders Adlercreutz, opetusministeri, RKP ja Sofia Virta, Vihreä liitto.

Paneelikeskustelun viestiä voisi peilata Suomen sairaanhoitajat ry (12.5.2026) hallitusohjelmatavoitteisiin. Sairaanhoitajat haluavat olla muokkaamassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhoitoa. Keskeistä on kuitenkin mahdollistaa sairaanhoitajan osaamisen syventäminen laadukkaalla perusopetuksella, mutta mahdollistaa myös jatkuvan oppiminen. On mahdollistettava sairaanhoitajan urakehitys. Panelistit näkivät ongelmallisena aikuiskoulutustuen lakkauttamisen tehdyt leikkaukset asiantuntijatehtävissä. Nähtiin kuitenkin tärkeäksi sairaanhoitajan osaamisen tunnistaminen ja lisäksi oikeuksien mahdollinen laajentaminen. Tämä kuitenkin tulee huomioida palkkauksessa, mikäli sellaista esitetään.

Suomen sairaanhoitajien toinen hallitusohjelmatavoitteiden keskeinen teema herätti myös keskustelua. Tavoitteena on tunnustaa hoitotyön johtamisen rakenteet ja määritellä niiden toimivalta. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitotyön johtaminen on varmistettava laissa muiden professioiden rinnalla. Keskustelua herätti se, että lait eivät määritä osaamista. Tärkeää on se, että johtajana toimii osaava henkilö. Paula Risikko toi esiin sen, kuinka Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on edelläkävijänä, sillä tällä alueella hoitotyön johtaja toimii rinnakkaisena muiden professiojohtajien kanssa. Asiat eivät kutenkaan ole yksiselitteisiä. Julkisen talouden rahoitus on vaikeuksissa edelleen ja se tulee näkymään myös seuraavan hallituskauden aikana.

Teknologia osana asiakas- ja potilasturvallisuutta – osaaminen ja digitaalisten palvelujen turvallisuus

Eräänä keskeisenä teemana sairaanhoitajapäivillä käsiteltiin digitaalisia palveluja ja niiden turvallisuutta. Ihminen on osa teknologista järjestelmää, eikä turvallisuutta voida tarkastella huomioimatta sitä, miten ihmiset käyttävät erilaisia teknologisia ratkaisuja (WHO 2023). Heli Kumpulainen ja Marjo-Riitta Valkonen kertoivat väitöskirjatöistään, ja esitykset käsittelivät muun muassa digitaalisiin palveluihin ja tietojärjestelmiin liittyviä vaaratapahtumia. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviin teknologisiin ratkaisuihin ja digitaalisiin palveluihin kuuluu monenlaisia ratkaisuja ja kaikkien menetelmien käytössä voi esiintyä haasteita (Kumpulainen ym. 2025). Riskien tunnistaminen on välttämätöntä asianmukaisen asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Miten digitaalisten palvelujen turvallisuutta sitten voidaan edistää? Valkosen esityksessä tuotiin esille muun muassa, että etäpalvelujen vaaratapahtumia olivat epäselvät toimintaohjeet ja tiedonkulun häiriöt. Ehkäisykeinoina ovat selkeät toimintatavat ja ohjeiden noudattaminen. Kirjaamisen tulee olla huolellista ja ajantasaista. On myös keskityttävä yhden asiakkaan asiaan kerrallaan. Lisäksi on tärkeää, että asiakkaan tietoihin perehdytään riittävästi ja asiakkaalle annetaan selkeät toimintaohjeet. Perusasioilla on siis merkitystä vaaratapahtumien ehkäisyssä.

Lopuksi

Päivillä oli muitakin mielenkiintoisia luentoja muun muassa kivun hoidosta. Edellä mainitut asiat ovat nostoja siitä, mistä meidän tulisi tulevaisuudessa huolehtia: toisistamme ja potilas- ja asiakasturvallisuuden toteutumisesta.

Johanna Soini
TtM, lehtori, hoitotyö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

johanna.soini (a)seamk.fi

Johanna Soini on terveystieteiden maisteri, joka toimii hoitotyön lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Johanna on aikaisemmin toiminut useita vuosia hoitotyön kliinisenä asiantuntijahoitajana terveydenhuollossa. Lisäksi hän on Suomen sairaanhoitajat ry:n Etelä-Pohjanmaan alueyhdistyksen hallituksen jäsen.

Lähteet

Björkstam, U. (2025). Kehitä resilienssiä: Opas muutoskykysi vahvistamiseen. Tuuma-kustannus. Äänikirja.

Kumpulainen, H., Valkonen, M.-R., & Jylhä, V. (2025). Safety of the use of digital services and technology: Project description. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(2), 229–234. https://doi.org/10.23996/fjhw.159749

Sairaanhoitajat. (i.a.). Maailma ilman sairaanhoitajia? https://sairaanhoitajat.fi/ajankohtaista/maailma-ilman-sairaanhoitajia/

Suomen Sairaanhoitajat ry. (12.5.2026). Suomen sairaanhoitajien hallitusohjelmatavoitteet 2027-2031. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2026/05/Suomen-Sairaanhoitajien-hallitusohjelmatavoitteet-verkkosivuille-12.5.2026.pdf

WHO. (2023). The ongoing journey to commitment and transformationDigital health in the WHO European Region 2023. https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/5b30cb93-73cd-4035-8a82-ced7aadbc8cf/content