SEAMKin opiskelijat kehittivät Innovaatioviikolla ideoita Kauhajoen vetovoiman ja elinvoiman vahvistamiseksi

Kauhajoen kaupunki haastoi SEAMK Innovaatioviikolla opiskelijat ideoimaan uusia tapoja vahvistaa kaupungin vetovoimaa ja elinvoimaa juuri oikeaan aikaan, sillä kaupungissa on käynnissä strategian ja elinkeinostrategian päivitys.  Marraskuussa 2025 järjestetyn työskentelyn tuloksena syntyi kymmenittäin konkreettisia ehdotuksia markkinointiin, palveluihin, yhteisöllisyyteen ja muuttamisen helpottamiseen – ja ideoita hyödynnetään kaupungin tulevassa kehittämistyössä sekä päätöksenteon tukena.

Toimeksiantajana toimi Kauhajoen kaupunki Kasvua Kauhajoen alueelle -hanke ja sen projektipäällikkö Mari Viertola. Mukana olivat myös hankkeen mediatuottaja Tuomas Jokela sekä viestinnän asiantuntija Maija-Liisa Laitila Kauhajoen kaupungin elinkeinopalveluista. Opiskelijoiden tehtävänä oli tuottaa rohkeita ideoita ja konkreettisia kehittämisehdotuksia siihen, miten Kauhajoki voisi vahvistaa tunnettuuttaan, houkutella uusia asukkaita ja tukea alueen elinvoimaa.

Kauhajoen kaupungille toimeksianto oli tärkeä osa strategiatyön taustamateriaalia. Viertolan mukaan innovaatioviikko osui erityisen hyvään ajankohtaan, sillä tavoitteena oli saada mahdollisimman paljon ajatuksia ja uusia näkökulmia kaupungin vetovoiman kasvattamiseen sekä brändin uudistamiseen:

– Kauhajoella on menossa kaupungin strategian ja elinkeinostrategian päivittäminen. Meillä on tahtotila kerätä kaikenlaista ajatusta ja ideaa, jolla voisimme nostaa paikkakuntamme vetovoimaa ja uudistaa brändiämme. Opiskelijoiden näkemykset ja innovaatiot tuovat yhden näkökulman meille strategian päivittämiseen ja vetovoimatoimenpiteiden kehittämiseen.

Palvelut ja harrastusmahdollisuudet esiin

Monissa opiskelijaryhmien ratkaisuissa nousivat esiin lapsiperheiden ja nuorten arkea tukevat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet. Ehdotuksissa korostuivat ajatukset ilmaisesta harrastamisesta alle 18-vuotiaille sekä yhteistyö urheiluseurojen kanssa ja monipuoliset tapahtumat esimerkiksi IKH Areenalla. Myös ravintolapalveluiden ja kauppakeskuksen lisäämistä pidettiin tärkeänä vetovoimatekijänä.

Markkinointi ja näkyvyys moderniksi

Kaupunki-imagon ja tunnettuuden kehittämisessä opiskelijat nostivat keskeisiksi kanaviksi sosiaalisen median. TikTok, Instagram ja YouTube toistuivat ehdotuksissa, ja ryhmät ideoivat muun muassa lyhytvideosisältöjä, somepersoonia sekä jopa tv-sarjan tyyppistä konseptia “Elämää Kauhajoella”, joka toisi esiin kaupungin luontoa, kulttuuria ja yrittäjätarinoita. Lisäksi ehdotettiin sisältökalenteria sekä selkeää viestintästrategiaa kaupungin markkinoinnin tueksi.

Elinvoimaa yrittäjyydellä ja uusilla investoinneilla

Useat ryhmät tarkastelivat myös sitä, millä tavoin Kauhajoki voisi houkutella uusia yrityksiä ja tukea paluumuuttoa. Ideoissa nousivat esiin muun muassa starttirahan mahdollistaminen, pop up -tilat yrityksille, mentorointiohjelmat sekä yrittäjien verkostoitumistapahtumat. Pitkän aikavälin kehittämisessä opiskelijat nostivat esiin myös investointisuunnitelmia sekä asuntomessujen mahdollisuutta vuodelle 2029.

Asumisen ja muuton helpottaminen toi konkreettisia avauksia

Kauhajoen houkuttelevuutta tarkasteltiin myös arjen tasolla: millä tavalla muuttaminen kaupunkiin olisi sujuvaa ja helppoa. Opiskelijat ehdottivat uuden asukkaan palvelupakettia, valmiiksi kaavoitettuja tontteja ja interaktiivisia tonttikarttoja. Muuton tueksi ideoitiin myös muuttorahaa, nimettyjä yhteyshenkilöitä sekä kohdennettuja kampanjoita muuttopiikkien aikaan.

Yhteisöllisyys ja identiteetti vahvuuksina

Opiskelijat tunnistivat Kauhajoen vahvuuksiksi erityisesti luonnonläheisyyden, turvallisuuden sekä tunnetut tapahtumat, kuten Nummirockin. Monissa esityksissä korostettiin myös tarvetta kirkastaa kaupungin brändiä ja rakentaa vahva, erottuva mielikuva. Yhtenä ehdotuksena nousi esimerkiksi ajatus “Suomen helpoin perhekaupunki muuttaa” -tyyppisestä viestistä, jossa yhdistyvät arjen helppous, palvelut ja yhteisöllisyys. Lisäksi ehdotettiin elämyspäiviä ja tapahtumia, joissa paikalliset yritykset ja somevaikuttajat olisivat mukana tuomassa Kauhajoelle näkyvyyttä.

Saavutettavuus ja “pikajuna-ajatus” symbolina kasvulle

Useat ryhmät nostivat esiin myös Kauhajoen saavutettavuuden haasteita. Ratkaisuksi ideoitiin junayhteyttä Kauhajoelle. Opiskelijoiden esityksissä idea ei ollut pelkästään konkreettinen raidehanke, vaan myös symbolinen ajatus: Kauhajoki voisi olla helposti saavutettava ja houkutteleva – aivan kuin “pikajuna” toisi uusia asukkaita, yrityksiä ja elinvoimaa kaupunkiin.

Toimeksiantaja kiittää opiskelijoita perusteellisesta työstä

Kauhajoen kaupungin näkökulmasta opiskelijoiden työskentely oli vaikuttavaa ja monipuolista. Viertolan mukaan jokaisessa esityksessä oli jotakin sellaista, jota voisi lähteä kehittämään eteenpäin:

– Kaikki ryhmät olivat tehneet tosi hyvää ja perusteellista työtä. Lähes jokaisen ryhmän esityksestä jäi jokin asia mieleen, jota voisi lähteä kehittelemään.

Hän kertoo, että opiskelijat olivat ymmärtäneet toimeksiannon hyvin, minkä vuoksi esityksistä oli helppo löytää teemoja, joita voidaan hyödyntää kaupungin kehittämistyössä. Yksittäistä ideaa hän ei kuitenkaan halua nostaa ylitse muiden.

– Hyvin olivat opiskelijat saaneet kiinni meidän toimeksiannosta. On vaikea nostaa esiin mitään yksittäistä asiaa. Yhteenvetona voisi todeta, että kaupunkimme vetovoiman ja tunnettuuden parantaminen olivat monessa esityksessä keskiössä.

Ideat jatkoon strategiatyöhön ja päätöksenteon tueksi

Kauhajoen kaupunki aikoo hyödyntää Innovaatioviikon tuotoksia jatkossa konkreettisesti. Seuraavaksi esitykset käydään läpi ja niistä kootaan yhteenveto, joka viedään myös päättäjille tiedoksi. Materiaali tukee kaupungin strategia- ja elinkeinostrategiatyötä, ja se tuo mukaan opiskelijoiden näkemyksen siitä, millaiset ratkaisut voivat vahvistaa vetovoimaa ja elinvoimaa tulevaisuudessa.

– Käymme esityksiä vielä läpi ja teemme vähän yhteenvetoa ideoista ja ajatuksista mitä opiskelijat olivat nostaneet esiin. Viemme tuloksia tiedoksi päättäjille ja käytämme materiaalia hyväksi, kun työstämme uutta strategiaa, Viertola toteaa.

 Janika Hautaviita
Aluekehittäjä, KT*
SEAMK Maakuntakorkeakoulu

Janika Hautaviita toimii aluekehittäjänä SEAMK maakuntakorkeakoulussa Suupohjan alueella. Hänen tehtävänään on auttaa yhdistämään käytännön työelämän tarpeet, yritysten ja organisaatioiden kehityshankkeet ja opiskelijoiden oppiminen. Tavoitteena on luoda aitoja mahdollisuuksia oppia, verkostoitua ja kehittää alueen elinvoimaa digitaalisempaan ja kestävämpään suuntaan.