SEAMKin kestävän kehityksen strategiatyö etenee

SEAMKissa on jo vuosia panostettu kestävän kehityksen edistämiseen. Työtä on tehty Kestävyyden ja vastuullisuuden -työryhmässä (KeVa), jossa työn alla on ollut päivittää SEAMKille uusi Kestävyyden ja vastuullisuuden toimintaohjelma (KeVa-ohjelma) vuoden 2025 aikana. Päivityksen aikana on määritelty mm. KeVa-työn painopisteet vuodelle 2026 ja raportoitu vuoden 2025 aikana tehtyjä toimia. Päivityksen yhteydessä uudistetaan myös SEAMKin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden intran sivut ja ulkoiset verkkosivut.

Kestävä kehitys ja vastuullisuustyö ovat SEAMKin strategiassa 2025–2028 myös yhä näkyvämpi osa toimintaa. Työssä painottuu aiempaa enemmän mm. vaikuttavuuden mittaaminen. Strategisessa kehittämistyössä on huomioitu esimerkiksi ne YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) painopisteet, joihin SEAMK haluaa erityisesti kiinnittää huomioita. SEAMKin johtoryhmä on linjannut KeVa-toimintaa kuvaaviksi ja ohjaaviksi tavoitteiksi seuraavat tavoitteet:

• SDG 3 – Terveyttä ja hyvinvointia​
• SDG 4 – Hyvä koulutus​
• SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu
• SDG 9 – Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja​
• SDG 12 – Vastuullista kuluttamista​
• SDG 13 – Ilmastotekoja​

Tämän lisäksi johtoryhmä on linjannut, että tavoite SDG 17 – ”Yhteistyö ja kumppanuus​” toimii koko toimintaa läpileikkaavana teemana. YK:n tavoitteita on yhteensä 17 ja ne löytyvät kuvasta 1.

Kuva 1. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (kuva: YK-kliitto.fi).

SEAMKin TKI-hankkeet tukevat hyvin painopistealueita

SEAMKin TKI-toiminnan tavoitteena on tukea näitä samoja strategisesti päätettyjä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteiden toteutumista hankkeittain seurataan Repotronic-järjestelmän kautta. Jokainen hanke voidaan luokitella järjestelmässä sen perusteella, mitä YK:n tavoitetta se ratkaisee.

Uusimman vuoden 2026 alussa tehdyn kartoituksen mukaan SEAMKissa oli yhteensä 142 hanketta, jotka liittyvät vähintään yhteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki SEAMKin hankkeet voidaan katsoa edistävän KeVa-tavoitteita, sillä hankkeiden kokonaismäärä vaihtelee 140–150 hankkeen välillä vuosittain. Tilastoinnin tarkkuuteen on tullut viime vuodesta huima parannus, sillä vuoden 2025 alussa YK:n tavoitteisiin vastaavia hankkeita oli samassa kartoituksessa 91, mikä oli tuolloin vain noin 75 % kaikista hankkeista (Laasasenaho ym. 2025). Siten SEAMKin tekemä KeVa-työ tunnistetaan ja mittaroidaan selvästi aiempaa paremmin.

KeVa-hankkeiden tilastointi todentaa sen, millä osa-alueilla SEAMK on vahva alueellinen toimija. Vuoden 2026 alussa eniten hankkeita liittyy tavoitteeseen ”9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja” (60 hanketta), toiseksi eniten tavoitteeseen ” 17. Yhteistyö ja kumppanuus” (50 hanketta) ja kolmanneksi eniten tavoitteeseen ” 4. Hyvä koulutus” (48 hanketta). Hankkeiden jakaantumisen eri YK:n tavoitteiden kesken näkee taulukosta 1. Erityisesti tavoitteen ”17. Yhteistyö ja kumppanuus” sekä ”4. Hyvä koulutus” osuudet ovat kasvaneet merkittävästi edellisestä vuodesta, sillä silloin niihin kuuluvia yksittäisiä hankkeita tilastoitui huomattavasti vähemmän (Laasasenaho ym. 2025). Nämä kartoituksessa todetut hankkeet tukevat siis erittäin hyvin SEAMKin johtoryhmän valitsemia strategisia linjauksia. Toisaalta kaikkiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastataan vähintään yhdellä hankkeella (taulukko 1).

Tilastoinnissa näkyvät myös ne tavoitteet, joihin panostetaan vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2026 selvästi vähiten hankkeita liittyi tavoitteisiin, ”14 Vedenalainen elämä” (1 kpl), ”16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinta” (6 kpl) sekä ” 1 Ei köyhyyttä” (6 kpl), mikä kertoo näihin teemoihin liittyvien hankkeiden pienemmästä roolista SEAMKin hanketoiminnassa (taulukko 1).

Taulukko 1. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden painotuksen suuruusjärjestyksessä SEAMKin TKI-työssä vuoden 2026 alussa. Yksi hanke voi edistää samanaikaisesti useampaa YK.n tavoitetta (taulukko: Kari Laasasenaho).

Tässä artikkelissa kuvatut toimet auttavat SEAMKia viestimään KeVa-työstä konkreettisella tavalla. Tämä helpottaa sekä ulkoista että sisäistä viestintää ja luo hyvän pohjan perustella myös tulevia hankkeita ja toimintaa.

Opetuksessa KeVa-työ yhtenäistyy

SEAMKin opintojaksojen kartoituksessa tuli esiin se, että tutkinto-ohjelmissa KeVa-teemoja löytyy jo nykyisin ja osassa opintojaksoja painotukset ovat vahvoja. Opetuksessa KeVa-teema tuodaan näkyvämmäksi mm. kevään aikana valmistuvan opintojakson “Kestävästi toimiva asiantuntija” -opintojakson avulla ja integroimalla KeVa-sisältöjä yhä vahvemmin myös muuhun opetukseen. Lisäksi opintosuunnitelmien uudistustyössä KeVa-teema on huomioitu kaikkien tutkinto-ohjelmien osalta ja teemojen opetus yhtenäistyy. Myös henkilöstön osaamista vahvistetaan KeVa-työn edetessä.

Lopuksi

SEAMKin määrittelemät KeVa-toimet ovat linjassa muiden ammattikorkeakoulujen toiminnan kanssa. Kaikki ammattikorkeakoulut pyrkivät kasvattamaan vastuullisuutta omassa toiminnassaan ja kestävä kehityksen toimien kuvaaminen on arkipäivää esimerkiksi rahoitushakemuksissa. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston, Arenen, tekemä pitkäjänteinen työ, jossa on laadittu ammattikorkeakouluille mm. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman v. 2020 sekä Vastuullisen TKI-toiminnan kestävyyskriteerit ammattikorkeakouluissa (ks. esim. Kilpeläinen ym., 2020 ja Parkkola ym., 2024).

Kari Laasasenaho, Heli Hietala, Johanna Säilä-Jokinen, Vesa Vuolio, Tuulia Potka-Soininen, Outi Kemppainen, Taina Rautakoski, Marjo Joshi, Henna Romppainen ja Pilvi Aarnio

Kirjoittajat toimivat Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Kestävyyden ja vastuullisuuden -työryhmässä (KeVa).

Lähteet

Kilpeläinen, T., Okkonen, L., Kääriä, J., Lyyra, S., Liimatainen, L., Huttunen, J., Laitinen, A., Pakanen, S., Laitinen, M., Knuuttila, K., Krusberg, J-E., Lauronen, H., Tuominen, J., Ylikoski, E., Junkkari, T., Kahra, P., Laurila, A., Tyni, S., Koikkalainen, K., Olenius, M., Lehtinen, R., Laasasenaho, K., Pohjanmäki, T., Friman, M., Kangastie, H., Tolkki, J., Pakarinen, T., Häkkinen, K., Matveinen, M., Sagne-Ollikainen, E., Konst, T., Ervaala, O., Jänkälä, S., Hannonen, K., Ahvenlampi, S. & Asikainen, E. (2020.)  Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu – Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelma. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2020/Kest%C3%A4v%C3%A4%20vastuullinen%20ja%20hiilineutraali%20ammattikorkeakoulu.pdf?_t=1606145574

Laasasenaho, K., Hietala, H., Säilä-Jokinen, J., Myllyaho, A. (10.2.2025). YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yhä enemmän osa SEAMKin TKI-toimintaa. SEAMK verkkolehti. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011199

Parkkola, T., Knuuttila, K., Laasasenaho, K., Palmgren, M., Träskman, T., Vanhamäki, S., Wuorisalo, J., Laitinen, J., Rimpilä, T. 2024. Vastuullisen TKI-toiminnan kestävyyskriteerit ammattikorkeakouluissa. (Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 182). Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022113197