Podlaskien vierailu avasi uusia yhteistyömahdollisuuksia agri-food-sektorilla

Neljän alueen yhteistyötä rakentamassa

Kansainvälinen yhteistyö rakentuu parhaiten silloin, kun alueet pääsevät tutustumaan toistensa vahvuuksiin käytännössä. Tätä tavoitetta palveli vierailu Podlaskien maakuntaan Puolaan, jossa Etelä-Pohjanmaan toimijat tutustuivat alueen yrityksiin, yliopistoihin, tutkimusympäristöihin ja julkisiin kehittämisorganisaatioihin.

Vierailun kutsujina ja järjestäjinä toimivat Podlaskien maakunnan toimijat. Kokonaisuuden taustalla oli ajatus yhteistyön rakentamisesta neljän eurooppalaisen alueen välillä. Mukana olivat Suomi, Puola, Espanja ja Romania. Yhteiseksi painopisteeksi nousi erityisesti agri-food-sektori eli maa- ja elintarviketalouden, elintarviketeknologian, yritystoiminnan sekä tutkimus- ja kehittämistyön muodostama kokonaisuus.

Vierailun lähtökohtana oli, että ennen varsinaisten yhteisten hankkeiden tai yritysyhteistyön rakentamista alueiden on tunnettava toisensa paremmin. On ymmärrettävä, millaisia osaamisia, yrityksiä, tutkimusympäristöjä ja alueellisia tarpeita kullakin alueella on. Vasta tämän jälkeen voidaan tunnistaa ne kohdat, joissa yhteistyö voi tuottaa todellista lisäarvoa.

Tutkimus, yritykset ja aluekehitys saman pöydän äärellä

Podlaskien vierailun ohjelma oli laaja. Sen aikana tutustuttiin muun muassa Białystokin yliopistoon, Białystokin lääketieteelliseen yliopistoon ja Białystokin teknilliseen yliopistoon. Lisäksi ohjelmassa oli yritysvierailuja, joiden kautta päästiin näkemään alueen elinkeinoelämän käytännön kehittämistarpeita ja kasvumahdollisuuksia.

Vierailu vahvisti käsitystä siitä, että alueellinen innovaatiotoiminta ei synny yhden toimijan varaan. Tarvitaan yrityksiä, korkeakouluja, tutkimusympäristöjä, julkisia kehittäjiä ja alueellisia päättäjiä. Kun nämä toimijat löytävät yhteisiä tavoitteita, voidaan rakentaa kehittämiskokonaisuuksia, joilla on vaikutusta myös liiketoiminnan kasvuun.

Agri-food-sektorilla tämä on erityisen tärkeää. Ruokajärjestelmät ovat samaan aikaan paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä. Raaka-aineet, tuotantotavat, teknologiat, kuluttajamarkkinat ja sääntely kytkeytyvät toisiinsa. Siksi alueiden välinen yhteistyö voi tarjota yrityksille uusia näkökulmia esimerkiksi tuotekehitykseen, vientiin, teknologian hyödyntämiseen ja kestävyyteen.

Puola on Suomelle kiinnostava kumppani myös markkinana

Suomen näkökulmasta Puola on kiinnostava yhteistyökumppani myös taloudellisesta näkökulmasta. Puola on suuri ja voimakkaasti kehittyvä eurooppalainen markkina, jonka talouskasvu on ollut viime vuosina selvästi monia EU-maita vahvempaa. Euroopan komission mukaan Puolan talous kasvoi vuonna 2025 noin 3,6 prosenttia ja kasvun arvioidaan jatkuvan vahvana myös vuonna 2026. World Bank kuvaa Puolaa Keski-Euroopan suurimmaksi taloudeksi (European Commission, 2026; World Bank, 2026.)

Tämä tekee yhteistyöstä kiinnostavaa myös suomalaisille agri-food-alan toimijoille. Kyse ei ole vain tutkimus- tai koulutusyhteistyöstä, vaan myös mahdollisuudesta ymmärtää paremmin kasvavaa markkinaa, uusia kuluttajatarpeita ja yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia. Puolan markkina voi tarjota suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille arvokkaan vertailukohdan sekä mahdollisen suunnan uusille avauksille.

Alueiden vahvuudet täydentävät toisiaan

Vierailun yksi keskeinen havainto oli, että mukana olleilla alueilla on erilaisia, mutta toisiaan täydentäviä vahvuuksia. Etelä-Pohjanmaalla on vahva ruokamaakunnan identiteetti, merkittävä elintarviketeollisuus, vahva alkutuotannon perusta sekä käytännönläheinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. SEAMKissa agri-food-sektorin kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, ja tavoitteena on tuottaa ratkaisuja, joita voidaan soveltaa käytännön työelämässä.

Podlaskie puolestaan näyttäytyi alueena, jossa korkeakoulujen, yritysten ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö on vahvasti esillä. Vierailun aikana korostui halu rakentaa pitkäjänteistä kansainvälistä yhteistyötä, jossa ei keskitytä pelkästään yksittäisiin hankkeisiin, vaan laajempiin kehittämispolkuihin.

Erityisen kiinnostavaksi yhteistyöalueeksi nousi funktionaalinen ruoka. Se yhdistää elintarviketeknologian, ravitsemuksen, kuluttajatarpeet, terveysnäkökulmat, tutkimusosaamisen ja yritysten tuotekehityksen. Funktionaalisen ruoan ympärille voisi rakentua yhteistyötä, jossa eri alueiden korkeakoulut, tutkimusympäristöt ja yritykset tuovat oman osaamisensa yhteiseen kokonaisuuteen.

Käytännön vierailut tekevät yhteistyöstä konkreettista

Kansainvälisessä yhteistyössä puhutaan usein verkostoista, strategioista ja kumppanuuksista. Ne ovat tärkeitä, mutta käytännön yhteistyön kannalta ratkaisevaa on se, että ihmiset tapaavat toisensa, näkevät toimintaympäristöt ja ymmärtävät toistensa arkea.

Podlaskien vierailu osoitti tämän hyvin. Laboratorio- ja kampusvierailut konkretisoivat tutkimusvalmiuksia, kun taas yritysvierailut toivat esiin käytännön kehittämistarpeita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Keskustelut alueellisten viranomaisten ja kehittämistoimijoiden kanssa auttoivat hahmottamaan, miten tutkimus, koulutus ja yritystoiminta voidaan kytkeä osaksi aluekehitystä.

SEAMKin näkökulmasta tällaiset vierailut tukevat hyvin ammattikorkeakoulun tehtävää. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvuus on siinä, että se toimii lähellä yrityksiä ja käytännön työelämää. Kansainväliset kumppanuudet voivat vahvistaa tätä tehtävää tuomalla uusia vertailukohtia, osaamista ja yhteistyömahdollisuuksia myös oman alueen yritysten käyttöön.

Ensimmäinen askel kohti pitkäjänteistä yhteistyötä

Vierailun pitkän aikavälin tavoitteena ei ole pelkästään tutustuminen, vaan yhteistyön rakentaminen siten, että se voi synnyttää uutta osaamista, yrityskontakteja ja taloudellista kasvua mukana olevilla alueilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita, opetuksen ja opiskelijayhteistyön avaamista, yritysten välisten kontaktien vahvistamista sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista.

Ruokajärjestelmän kehittämishaasteet ovat harvoin vain yhden alueen ratkaistavissa. Tuotannon kannattavuus, kestävyys, huoltovarmuus, osaavan työvoiman saatavuus, teknologian hyödyntäminen ja kansainvälinen kilpailukyky koskettavat monia alueita eri puolilla Eurooppaa. Yhteistyö antaa mahdollisuuden oppia toisilta ja rakentaa ratkaisuja, jotka ovat vahvempia kuin yksittäisen toimijan tai alueen omat toimenpiteet.

Podlaskien vierailu oli tärkeä ensimmäinen askel. Se auttoi tunnistamaan yhteisiä kiinnostuksen kohteita, vahvisti alueiden välistä luottamusta ja loi pohjaa tuleville yhteistyöavauksille. Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta kansainvälinen yhteistyö on mahdollisuus viedä oman ruokamaakunnan osaamista laajempiin verkostoihin ja samalla tuoda uusia ajatuksia oman alueen kehittämiseen.

Parhaimmillaan tällainen yhteistyö ei jää yksittäiseksi vierailuksi, vaan kasvaa yhteisiksi hankkeiksi, yritysyhteistyöksi ja uusiksi avauksiksi, jotka hyödyttävät kaikkia mukana olevia alueita.

Karri Kallio
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
SEAMK

Karri Kallio työskentelee SEAMKissa kestävien ruokaratkaisujen, elintarvikealan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kansainvälisten yhteistyöverkostojen parissa. Hänen asiantuntemuksensa liittyy erityisesti elintarviketeollisuuden kehittämiseen, yritysyhteistyöhön ja agri-food-sektorin kansainvälisiin TKI-kokonaisuuksiin.