Osallistava Kampus 2030 -hanke – matkalla kohti yhteistä ja parempaa

Kampus 2030 -hanke on edennyt työssään yli puolen välin. SeAMKin koordinoima ja yhdessä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen yliopistokeskuksen (UCS) ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen (Epky) kanssa toteutettava Kampus 2030 -hanke tähtää yhä parempaan kampukseen ja lähialueeseen opiskelijoille, asiantuntijoille ja kansalaisille. Kampuksella tarkoitetaan Seinäjoen jokirannan keskustakampusta joen molemmin puolin. Kampus 2030 on Etelä-Pohjanmaan liiton AKKE-rahoittama hanke ajalla 1.10.23 – 30.11. 24.

Kampustiimiin kuuluvat projektipäällikkö Katja Kaataja SeAMKista, järjestötyönkoordinaattori ja projektisuunnittelija Katja Kivioja Seinäjoen kaupungilta ja asiantuntija Pia Kattelus Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistykseltä (Epky) & Seinäjoen yliopistokeskukselta (UCS).

Ohjausryhmätyöskentelyssä on mukana edustajia seuraavista organisaatioista: SeAMK, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys, Seinäjoen yliopistokeskus, Seinäjoen kaupunki, Tampereen yliopisto, Taideyliopisto, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Vaasan yliopisto, Into Seinäjoki sekä rahoittajan edustaja Etelä-Pohjanmaan Liitosta.

Hanke on päätoiminaan tuottanut Ajatellaan kampus yhdessä uudelleen -kyselyn, tehnyt benchmarkauskierroksen kampuksilla Tampereella, Lahdessa ja Espoon Otaniemessä sekä etänä Kuopion Savilahteen ja järjestänyt viisi asiantuntijatyöpajaa. Hankesuunnitelman 6 pilottia pitävät sisällään toimia mm jatkuvan oppimisen, uusien kohderyhmien tavoittamisen ja kansainvälisemmän kampuksen teemoista.

Tässä artikkelissa kerrotaan lokakuussa 2023 alkaneen marraskuun lopussa 2024 päättyvän kehittämishankkeen kahdesta tiedonhankinnan päätoimesta: kyselystä ja työpajoista.

Hanke julkaisee alueen kehittämissuunnitelman 11.11. 2024.

Laaja kysely toi yli 400 vastausta

Suomeksi ja englanniksi toteutettu kampuksen nykytilaa, toiveita ja tarpeita kartoittanut Ajatellaan kampus yhdessä uudelleen -kysely oli avoin kaikille käyttäjille ja heille, jotka voisivat käyttää kampusta.

Kampusaluetta ei ole rajattu karttaan. Vastaajille tuotettiin kampuksen summittaisia rajoja näyttävä, dronella kuvattu video. Vastauksia kyselyyn saatiin 412.

Kysely tavoitti helmi-toukokuussa 2024 kaikkia aiottuja vastaajaryhmiä. Ikäjakaumaa tarkasteltaessa 26–45-vuotiaat muodostivat yhdessä vajaa puolet vastaajista. Olen kampusalueen käyttäjä tai toimija -kysymykseen vastasi kyllä 59 % vastaajista. Kansalaisuudeltaan suomalaisia oli 93 %. Vastaajien asuinpaikka oli Seinäjoki 68 %, muu Etelä-Pohjanmaa 17 %, muu Suomi 14 % ja ulkomaat 1 % vastaajista.

Vastaajista suurin osa oli työssäkäyviä (n= 181 eli 49 %), seuraavaksi suurin vastaajaryhmä oli opiskelijat (28 %) (kuva 1). Työssäkäyvistä 40 %  työskenteli asiantuntijatehtävissä, 26 % työntekijänä ja 18 % opettajana tai lehtorina. Suurin osa vastaajista työskenteli julkishallinnossa (27 %) tai yrityksessä (22 %). Opiskelija-vastaajista (103) 77 % oli SeAMKin opiskelijoita.

Kuvio 1. Ajatellaan kampus yhdessä uudelleen -idea- ja palautekyselyn kokonaisvastaajamäärä ylitti odotukset, vaikka vastaajaryhmittäin jäätiin jonkin verran tavoitteista. Kokonaistulokseen laskettiin mukaan lokakuisen, suppeamman, täsmäkävijäjoukolle suunnatun kyselyn vastaukset samoihin strukturoituihin kysymyksiin (kuva: Marja Katajavirta / Webropol).

Kuvio 2. Laajan kyselyn alussa vastattiin Miltä Seinäjoki ja kampusalue näyttää ja tuntuu? -kysymykseen. Seinäjokisten vastauksissa nousivat viiden kärkeen turvallinen, helposti saavutettava,  yrittäjähenkinen, kehittyvä ja yhteistyökykyinen. Muualla asuvien viiden kärki -mielikuvissa kaupunki ja kampus on turvallinen, yrittäjähenkinen, kehittyvä, yhteistyökykyinen, viihtyisä ja monipuolinen (kuva: Marja Katajavirta / Webropol).

Kyselyn laajin anti oli Mikä on sinun ideasi? -osuus, johon dataa saimme runsaasti. Hanketiimi on jäsennellyt aineistoa ja kehittämissuunnitelman ensirivejä tarkastellaan ohjausryhmän kanssa elokuun 2024 loppupuolella.

Asiantuntijatyöpajat koettiin innostavina

Touko-kesäkuulle hanketiimi suunnitteli ja järjesti yhdessä kahden fasilitoijan kanssa viiden työpajan sarjan:

• • • Tilat, talot ja miljööt
    • Kaupungin ja kampuksen kansainvälisyys
    • Kampuksen idea
    • Palvelut, yhteisöllisyys, yhteistyö
    • Tulevaisuustaajuus-metodi

Asiantuntijatyöpajoista 4 ensimmäistä fasilitoivat vuorotellen Terhi Välisalo ja Kristina Kemi. Tulevaisuustaajuus-pajan fasilitoi hanketiimi.

Kuva 1. Hankkeen asiantuntijatyöpajoihin ja ohjausryhmän työpajaan tuli yhteensä yli 70 osallistumiskertaa. Työpajat toteutettiin eri puolilla kampusta monipuolisissa tiloissa (kuvat: Katja Kaataja).

Asiantuntijatyöpajoissa oli 54 osallistumiskertaa. Osallistujat edustivat monipuolisesti sekä hanketoteuttajia että muita organisaatioita ja kuntalaisia. Palautteen keskiarvo on 4,27 (1-5).  Olemme hanketiimin työn avulla matkalla kohti yhteistä sitoutumista vaativaa kehittämistä. Nämä työpajat alustivat osaltaan asiantuntijoita uuteen yhteiseen tekemiseen.

Alla muutama ote sanallisesta palautteesta – ne tiivistävät hanketiiminkin tunnelman. Kannustamme siis järjestämään työpajasarjoja, joissa kohdataan moniorganisatorisesti abstraktienkin, yhteisten asioiden äärellä:

• • • Koen hankkeen tärkeänä kaupungin houkuttelevuuden takia. Jokirannassa ja kampusalueella on paljon potentiaalia ja on hienoa, että noin osaava tiimi on tekemässä suunnitelmaa. Kiitos!
    • Todella hyvin vedetyt pajat! Niissä oli hyviä keskusteluita ja kohtaamisia.
    • Oli hieno mahdollisuus osallistua! Lisäksi työskentely oli fasilitoituna tehokasta ja pysyimme ryhmässämme asiassa. On hyvä, että asioita pohditaan yhdessä ja viedään ideoita myös konkretian tasolle.
    • Hyvä henki ja yhdessä tekemisen meininki, oli hyvä, että oltiin ilman titteleitä vain ihmisiä, joilla on osaamista. Oli mukavaa, inspiroivaa sekä antoisaa. Oli mahtavaa kuulla eri taustoistoista tulevien ihmisten näkemyksiä. Yleisesti loistava tiimi hankkeessa. Osallistujilla oli saman tyyppisiä ajatuksia ja vähän eri tasoilta tarkasteltuna. Oli mukava saada vahvistusta siihen, että yritys yhteistyö on tulevaisuutta.
    • Työpajoissa hyvä meininki. Työpajoissa oli tilaa ideoinnille ja keskustelulle riittävästi. Osallistujia asiallisesti eri puolilta = hyvä asia. Mielenkiintoista nähdä, mihin työpajatyöskentelyt ovat antaneet uusia virikkeitä ja ideoita.
    • Asiantuntijapajat olivat erittäin inspiroivia, ajatuksia herättäviä tilaisuuksia. Tavallisena kansalaisena oli mahtavaa päästä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia mielettömän mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Pajat herättivät myös toiveikkuutta, että kaupungissa on ihmisiä jotka tahtovat muuttaa, kehittää ja parantaa ympäristöämme ja ajatella jo eteenpäin tulevaisuuteen. Iso kiitos. Toivon, että edes joku ideoista lähtisi lentoon ja asiat menisivät eteenpäin. Tulevaisuuden lasten ja nuorten puolesta <3 Kiitos hankkeen vetäjille ja tsemppiä yhteenvetoon! Lisää tällaisia!
    • Mielenkiintoista, hyvää, ajatusrikasta keskustelua.

Kuva 2. Yhdessä ideoiden kohti yhteisöä. Monipuolisen kohtaamisen mahdollistaminen ja palvelutarjooman saatavuus nousevat eräinä kärkinä laajasta idea- ja palautekyselystä ja työpajoista (kuvat: Katja Kaataja).

Mitä tuloksia hanke on tuottanut?

Hanketiimissä katsotaan innokkaasti kesälomien jälkeiseen aikaan. Päättyvä hanke tuottaa kehittämistyön varsinaiseen aloittamiseen tähtäävän suunnitelman. Kaikki data käytetään kehittämissuunnitelmaan ja aineisto julkaistaan suurelle yleisölle 11.11.24 Seinäjoki-salissa ja Teams-yhteydellä. Tiimi toivottaa kaikki kiinnostuneet kuulemaan hankkeen tuloksista.

Tiimin muotoilemat skenaariot nousevat mm. kyselystä, työpajoista, ohjausryhmän ajatuksista, kohtaamisista ja tietysti ajattelu- ja keskustelutyöstä. Korkeakouluyhteisössä ja kaupungilla hankkeen tuleviin tuotoksiin suhtaudutaan innokkaasti. Kampus 2030 -hankkeen tulokset kertovat osaltaan siitä, missä hankkeen toteuttajat, korkeakoulutoimijat ja Seinäjoen kaupunki ovat yhteistyössään tähän mennessä onnistuneet ja mihin seikkoihin kampuksella vastaajat ovat tyytyväisiä.

– Kerätty data myös ohjaa yhteiseen itsearviointiin ja tavoitteiden ja toimintojen priorisointiin – mikä kehittämistarve kohdistuu omaan organisaatioon ja mitä on syytä viedä eteenpäin yhdessä ja missä järjestyksessä, pohtii Pia Kattelus.

Hankkeen ohjausryhmän tehtävänä on syksyllä 2024 valita kehittämissuunnitelmaan kärjet yhteiselle tahtotilalle ja yhteiskehittämiselle. Jokaisen hankkeen toteuttajaorganisaation sitoutumista ja resursointia tarvitaan yhteiskehittämisen onnistumiseksi.

– Yhteisen tahtotilan ja yhteiskehittämisen konkretisoituminen on varmastikin tulevien vuosien keskiössä. Tähän hankkeen tuottama kehittämissuunnitelma antaa eväät, sanoo Katja Kivioja.

 Suunnitelman aikajänne alkaa tammikuusta 2025. Millainen on kampus ja lähialue 2030?

– Käytännön tekeminen alkaa tilaajien resursoimalla tavalla heidän määrittelemässä aikataulussa – sekä sisäisesti organisaatioittain että yhteiskehittämisellä. Mukana ehdotuksissa on pieniä, vähän suurempia ja suuria toimia. Tarvitaan uutta, että voidaan luoda ja ylläpitää uutta, Katja Kaataja kuvailee.

– Kiitos jo tässä vaiheessa tiimille, kaikille osatoteuttajille sekä osallistuneille, Kaataja sanoo.

Katja Kaataja
projektipäällikkö
Kampus 2030 -hanke
SeAMK

Pia Kattelus
asiantuntija
Kampus 2030 -hanke
Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys & Seinäjoen yliopistokeskus

Katja Kivioja
järjestötyönkoordinaattori ja projektisuunnittelija
Kampus 2030 -hanke
Seinäjoen kaupunki

Hankeen kaikki tulevat tapahtumat: projektit.seamk.fi/kampus 2030 -sivulta sekä epkalenteri.fi > Kampusalueen tapahtumat