Moniammatillisen osaamisen kollegiaalista jakamista kansainvälisessä konferenssissa Ateenassa

Sain puhujakutsun kansainvälisessä, tieteellisessä julkaisussa olleen artikkelini pohjalta kansainväliseen hoitotieteen, terveystieteen ja lääketieteen asiantuntijoille ja ammattilaisille kohdennettuun konferenssiin, joka järjestettiin Ateenassa 4 – 8.5.2026. Konferenssiin osallistui asiantuntijoita 23:sta eri maasta. Osallistujia oli sekä Aasiasta, Afrikasta, Australiasta, Euroopasta että Kanadasta ja Yhdysvalloista. Suurin osa konferenssiin osallistujista oli amerikkalaisia. Suullisten esitysten lisäksi konferenssissa toteutettiin mielenkiintoisia pyöreän pöydän keskustelusessioita ajankohtaisista, globaaleista hoitotieteellisistä ja lääketieteellisistä aiheista. Erityisen hyödyllistä oli moniammatillisen asiantuntijuuden ja osaamisen jakaminen, sillä hoitotieteen, terveystieteen ja lääketieteen asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan yhteisiä haasteita saman pöydän ympärille. Nämä sessiot olivat merkityksellisiä myös kansainvälisen verkostoitumisen näkökulmasta. Uusia suhteita voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Oman puheeni aiheena oli Learning telenursing using online simulations. Tarkastelin esityksessäni etähoitotyön virtuaaliseen simulaatio-opetukseen liittyviä tekijöitä sekä hoitotyön opettajien että opiskelijoiden kokemusten näkökulmasta. Esitykseni pohjautui ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleville hoitotyön opiskelijoille toteutetun kvalitatiivisen tutkimuksen sekä hoitotyön opettajille toteutetun kvantitatiivisen Webropol-kyselyn tuloksiin.

Etähoitotyön ja etäohjauksen opetus virtuaalisten simulaatioiden keinoin

Erilaisten etähoidossa ja -ohjauksessa käytettävien teknisten laitteiden määrä ja valikoima on lisääntynyt nopeasti COVID-19-pandemian jälkeen, ja sen vuoksi myös etähoidon menetelmien ja teknologisten laitteiden opetus hoitotyön opiskelijoille on tärkeää (Arends ym, 2021; Eckhoff ym., 2022). Eckhoffin ym. (2022) ja Simmonsin ym. (2024) mukaan etähoidon opetuksen integroiminen opetussuunnitelmiin voi auttaa hoitotyön opiskelijoita valmistautumaan paremmin hoidon, seurannan, kuntoutuksen ja ohjauksen toteuttamiseen erilaisten etäpalvelujen avulla. Jones ym. (2023) ovat tutkineet hoitotyön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden kokemuksia etähoidon integroimisesta opetussuunnitelmaan ja todenneet sen olevan merkityksellistä osaamisen ja itsevarmuuden vahvistamiseksi terveydenhuollon teknologian kehittyessä.

Burt ja Kilroy (2021) ovat todenneet, että erityisesti perusterveydenhuollossa toimivat kliiniset asiantuntijasairaanhoitajat ja muut hoitotyön asiantuntijat tarvitsevat koulutusta etähoidon toteuttamiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Heidän mukaansa telelääketieteen nopean yleistymisen myötä hoitotyön opettajien on tärkeää huomioida keskeiset telelääketieteeseen liittyvät osaamisvaatimukset hoitotyön opetuksessa. Burt ja Kilroy (2021) ovat myös kuvanneet, että heidän hoitotyön asiantuntijaopiskelijoille kohdistamansa tutkimuksen tulosten mukaan etähoitoon liittyvät simulaatiokoulutussessiot on koettu realistisiksi ja oppiminen niissä merkitykselliseksi. Opiskelijoiden mukaan etähoidon simulaatio-opetuksen hyödyllisyys ja sovellettavuus kliiniseen hoitotyöhön on laaja-alaista.

Myös Budisalich ym. (2024) ovat todenneet, että etähoitoteknologian integroiminen  sairaanhoitajien koulutuksen opetussuunnitelmaan on välttämätöntä erityisesti vastaanotoilla työskentelyn näkökulmasta. Heidän mukaansa realistisia telelääketieteen simulaatiota voidaan hyödyntää myös formatiivisena arviointimenetelmänä.

Ampadu ja Perez (2023) ovat tutkineet virtuaalisten simulaatioiden käyttöä etähoitotyön opetuksessa. Heidän mukaansa opiskelijoiden tiedot, itseluottamus ja asenteet paranevat merkittävästi virtuaalisten simulaatioiden myötä. Opiskelijat kokevat virtuaaliset simulaatiot realistiseksi menetelmäksi oppia etähoitoa.

Poimintoja oman esitykseni sisällöistä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden kokemuksia etähoito- ja etäohjaussimulaatioista

Kvalitatiivisen tutkimuksen mukaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja ensihoitajat kokevat virtuaaliset simulaatiot hyvänä menetelmänä oppia etähoito- ja etäohjausmenetelmiä (Salminen-Tuomaala ja Perälä, 2025). Heidän mukaansa on hyödyllistä perehtyä myös erilaisiin etäohjauksessa hyödynnettäviin laitteisiin ja sovelluksiin simulaatio-opetusmenetelmin. Lisäksi opiskelijat kokevat tärkeänä erilaisten tekoälysovellusten hyödyntämismahdollisuuksien tunnistamisen sekä valmiiden portaalien ja käypä hoito -suositusten sekä muiden hoitosuositusten soveltamisen etäohjauksen tukena.

Salminen-Tuomaalan ja Perälän (2025) mukaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja ensihoitajat toivovat etäohjaustaitoja edistävien simulaatioiden olevan haastavia ja sisältävän yllätyksiä. Lisäksi he kokevat tärkeänä oppia tunnistamaan etäohjaukseen liittyviä eettisiä, psykologisia ja viestinnällisiä haasteita. Merkityksellisenä ja oppimistilanteen aitoutta lisäävänä koetaan myös sekä potilaan että ohjaavan hoitajan rooliin eläytyminen, koska eläytyminen vahvistaa etäohjauksessa tarvittavia empatiataitoja. Erityisen hyödyllisenä koetaan muistivaikeuksista kärsivän asiakkaan sekä aivohalvauksesta kärsivän, puheen tuottamishäiriöstä kärsivän asiakkaan etäohjauksen harjoittelu virtuaalisena simulaationa. On hyödyllistä astua erilaisiin saappaisiin välillä. Se avaa uusia näkökulmia, jotka on tarpeen huomioida yksilöllisen ohjauksen toteuttamisessa.

Hoitotyön opettajien kokemuksia etäohjausta kehittävistä virtuaalisista simulaatioista

Hoitotyön opettajille toteutetun kyselytutkimuksen mukaan etäohjaustaitojen kehittäminen virtuaalisin simulaatioin on ketterää, luovaa ja aidontuntuista (Salminen-Tuomaala, 2026). Heidän mukaansa virtuaaliset simulaatiot mahdollistavat haastavissa ohjaustilanteissa selviytymistä edistävien ja eettistä tietoisuutta kehittävien etäohjaustaitojen oppimisen. Tilanteiden haasteellisuutta voidaan lisätä hyödyntämällä esimerkiksi maahanmuuttajien ja vieraskielisten asiakkaiden ohjaamisen skenaarioita. Haastavampia skenaarioita on mahdollista kehitellä myös tekoälyä hyödyntäen. Aidomman tuntuisia etäohjaustilanteita voidaan toteuttaa pyytämällä potilasrooleihin kokemusasiantuntijoita. Virtuaalisten simulaatioiden lisäksi etäohjausta voidaan harjoitella jouhevasti ja kustannustehokkaasti myös monipistesimulaatioina joko saman oppilaitoksen yksiköissä tai eri oppilaitosten kesken.

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yliopettaja, Kliininen asiantuntijuus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

mari.salminen-tuomaala(a)seamk.fi

Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori, joka toimii kliinisen hoitotyön yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus -tutkinnon YAMK-yliopettaja sekä Terveyden edistäminen ja hoitotyö -tutkimusohjelman vetäjä. Hän toimii myös dosenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden terveystieteiden yksikössä (hoitotieteen dosentuuri).

Lähteet

Ampadu, J.V., & Perez, A. (2023). Telehealth Virtual Simulation for Community Health Nursing Students. Clinical simulation in nursing, 83, 101442. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2023.101442

Arends, A., Gibson, N., Marckstadt, S., Britson, V., Nissen, M. K., & Voss, J. (2021). Enhancing the nurse practitioner curriculum to improve telehealth competency. Journal of the American Association of Nurse Practitioners, 33(5), 391–397. https://doi.org/10.1097/JXX.0000000000000303

Budisalich, K., Gilbert, B., Storer, S., & Shrode, K. (2024). Telehealth Technology Integration: A Simulation with Family Nurse Practitioner Students. The Journal for Nurse Practitioners, 20(7), 105059. https://doi.org/10.1016/j.nurpra.2024.105059

Burt, L., & Kilroy, S. (2021). Nurse Practitioner Student Perceptions of a Multimodal Telemedicine Clinical Course. Nurse Educator 46(5), E122-E126, 9/10 2021. https://doi.org/10.1097/NNE.0000000000001019

Eckhoff, D.O., Guido-Sanz, F., & Anderson, M. (2022). Telehealth across nursing education: Findings from a national study. Journal of Professional Nursing, 42, 308-314. https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2022.07.013.

Jones, H.M., Ammerman, B.A., Joiner, K.L., Lee, D.R., Bigelow, A., Kuzma, E.K. (2023). Evaluating an intervention of telehealth education and simulation for advanced practice registered nurse students: A single group comparison study. NursingOpen,10(6), 4137-4143. https://doi.org/10.1002/nop2.1620

Salminen-Tuomaala, M. (2026). Experiences of nursing educators in teaching remote care and remote guidance through virtual simulation-based learning. Hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisessä tieteellisessä lehdessä.

Salminen-Tuomaala, M., & Perälä, S. (2025). Learning Telenursing Online using Role-Playing Simulations – Advanced Practice Nursing Students’ Experiences. International Journal of Education Studies 8(6), 52-60. https://doi.org/10.53935/2641-533x.v8i6.537

Simmons, S., Tabi, M., Bester, E., & Zanetos, J. (2024). Integrating telehealth into nursing education through standardized patient simulation. Clinical Simulation in Nursing, 97, 101647. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2024.101647