Metsätuhoja koskeva kansainvälinen varautumishanke on alkanut

Hanneksen päivän 27.12.2025 illasta ja yöstä tuli eteläpohjalaisille metsänomistajille musta hetki, kun metsää kaatui paljon myrskyn takia. Pahimpia tuhoja sattui Seinäjoen seudun kuusikoissa, varsinkin kun Hannes iski niihin pohjoisen puolelta kiinni. Erityisesti mäkipaikkojen metsät ja hakkuuaukkojen reunametsät kokivat Hanneksen pahat voimat.

Leuto talvi ja roudaton maa osaltaan voimistivat tuhoja, kun juurakot eivät olleet ankkuroituneet maahan. Metsänomistajille myrsky kasvatti puunkorjuun kustannuksia, alensi osalla alueista puun taloudellista arvoa ja aiheutti huomattavia tulonmenetyksiä.

Hannes-myrsky kaatoi metsää koko Suomessa eri arvioiden mukaan noin 300 000 kuutiometristä yli 3,5 miljoonaan kuutioon, mikä teki siitä yhden viime vuosien merkittävimmistä metsätuhoja aiheuttaneista myrskyistä Suomessa. Myrskyn voimakkain keskituulen nopeus oli maa-alueilla 29 metriä sekunnissa ja merialueilla 31 metriä sekunnissa. Vaikka tuulet olivat poikkeuksellisen voimakkaita, ne jäivät hieman alle hirmumyrskyn raja-arvon, joka on 33 metriä sekunnissa.

Kuluneen kesän mittaan on ollut paljon uutisia Espanjan, Ranskan, Kreikan, Kanadan ja Yhdysvaltojen mittavista maastopaloista. Osin helteet ja kuivuus ovat olleet palojen taustalla. Myös Etelä-Pohjanmaalla on syytä jatkossa varautua maastopaloihin, kun ilmastonmuutoksen myötä helteiset ja kuivat kesät ovat mahdollisia.

Maastopalot aiheuttavat myös paljon inhimillistä kärsimystä ja aineellisia vahinkoja. Seuraukset näkyvät myös vesistöissä, maisemassa, virkistyskäytössä ja jopa asuinympäristöjen viihtyisyydessä. Pohjanmaan maakuntien erityispiirteinä ovat myös ojitetut turvemaat, jotka voivat syttyessään aiheuttaa hankalasti sammutettavia maastopaloja.

Sinänsä myrskyt ja maastopalot sekä hyönteiset ja puiden sienitautien aiheuttajat ovat osa metsäluontoa esimerkiksi suojelualueilla. Talousmetsissä metsänomistajille aiheutuu taloudellisia tappioita tuhojen voimistuessa. Luonto ei kuitenkaan tee jakoa suojelualueiden ja talousmetsien välillä.

Esimerkiksi raakapuun tarjonta kasvaa pahojen myrskytuhojen seurauksena. Lisääntynyt puun tarjonta sekä vaikeat korjuuolot laskevat puun kantohintoja paikallisesti.

Uusi varautumishanke alkanut

Hannes-myrskyn ja kesän maastopalojen jälkitilassa käynnistyi kansainvälinen metsätuhoteeman varautumishanke syyskuun alussa. ”Business-oriented action plan for Sudden Large-scale Forest Damages (SLFD)” -hanke liittyy ilmastonmuutokseen ja sen myötä kasvaneisiin, äkillisiiin, laajoihin metsätuhoriskeihin (SLFD) Interreg Aurora -alueella Suomessa ja Ruotsissa. Yhteistyö on tarpeen, sillä kesällä ilmestyneen Metsäkeskuksen selvityksen mukaan Länsi-Suomen maakunnat ovatkin kärsineet viime vuosina eniten myrskytuhoista (Yle 2026).

Rajat ylittävää yhteistyötä

Hankkeen tavoitteena on parantaa varautumista mittaviin ja äkillisiin metsätuhoihin rajat ylittävällä yhteistyöllä. Hanke varautuu nimenomaan niihin tilanteisiin, kun laaja metsätuho on jo syntynyt. Laajalla metsätuholla tarkoitetaan tässä tilanteessa ilmiötä, jossa syntyvä vahinko häiritsee puumarkkinoita alueellisella tasolla. Toisin sanoen hankkeessa ei keskitytä yksittäisen tai useamman metsäkiinteistön metsissä tapahtuvan tuhon hallintaan, vaan tuholla täytyy olla metsäsektoria laajemmin koskettava vaikutus.

Hankkeessa viranomaiset, tutkimuslaitokset ja metsäsektori tekevät yhteistyötä ottaen huomioon ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökohdat. Yhteistyön tuloksena syntyy ns. yhteinen toimintasuunnitelma laajojen metsätuhojen hallintaan ja hoitoon.

Toimintasuunnitelman valmistelu perustuu laajaan tiedonhankintaan ja -analysointiin, ilmastoskenaarioihin, talouslaskelmiin sekä sidosryhmien näkemyksiin. Suunnitelmat laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Ne ottavat huomioon eri toimijoiden roolit, vastuut ja yhteistyömallit osana tuhojen hallintaa.

SLFD-hankkeen myötä luodaan kestävän metsänhoidon malleja ja arvoketjuja sekä vahvistetaan rajat ylittävää yhteistyötä sekä kestävää kehitystä Interreg Aurora -alueella Suomessa ja Ruotsissa.

Rajat ylittävä yhteistyö on hankkeelle keskeistä. Lisäksi metsäalan käytännön toimijoiden kuuleminen on tärkeää varautumissuunnitelmien laadinnassa.

SEAMK koordinoi

Seinäjoen ammattikorkeakoulu koordinoi SLFD-hanketta. Kansallisena hankekumppanina on Suomen metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä ruotsinkielisen Pohjanmaan alueella. Ruotsista hankkeessa ovat mukana Suomen metsäkeskusta vastaava Skogsstyrelsen ja Ruotsin maatalousyliopisto eli SLU. Västerbotten on hankkeen toimialueena.

EU:n Interreg Aurora -ohjelma on hankkeen päärahoittajana. Region Västerbotten ja Lapin liitto toimivat kansallisten vastinrahojen myöntäjinä. Lisäksi hankekumppaneiden omarahoitukset ovat keskeinen osa hanketta.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 999 740 €, josta EU Interreg Aurora -ohjelman osuus on 649 381 €. Seinäjoen ammattikorkeakoulun rahoitus on 218 400 €.

Risto Lauhanen
SEAMK

Kari Laasasenaho
SEAMK

Marjastiina Teixeira
SEAMK

Artikkelin kirjoittajat toimivat asiantuntijoina SLFD-hankkeessa. Hanke on EU:n Interreg Aurora -ohjelman osarahoittama. Region Västerbotten, Lapin liitto ja hanketoimijat rahoittavat hanketta ajalla 1.9.2026-28.2.2029.

Lähteet

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013.  https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2013/1087#sec_6

Lauhanen, R., (5.1.2026). Hannes-myrskyn jälkeen. @SEAMK-verkkolehti. https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/hannes-myrskyn-jalkeen/

Lauhanen, R., & Laasasenaho, K. (18.8.2026). Vakavat maastopalot vaivanneet maailmalla -Suomessakin on hyvä varautua. @SEAMK-verkkolehti.  https://lehti.seamk.fi/verkkolehti/vakavat-maastopalot-vaivanneet-maailmalla-suomessakin-on-hyva-varautua/

Mäkilä, V. (29.12.2025). Hannes-myrsky kaatoi 300 000 kuutiota puita, pahimmat tuhot näillä alueilla. Verkkouutiset. https://www.verkkouutiset.fi/a/hannes-myrsky-kaatoi-300000-kuutiota-puita-pahimmat-tuhot-nailla-alueilla/

Suomen metsäkeskus. (15.1.2026). Hannes-myrsky kaatoi metsää yli 3,5 miljoonaa kuutiometriä. https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/hannes-myrsky-kaatoi-metsaa-yli-35-miljoonaa-kuutiometria-0

Yle. (30.7.2026). Metsäkeskuksen mukaan Länsi-Suomi on kärsinyt eniten myrskytuhoista viime vuosina. Yle.  https://yle.fi/a/74-20238593