Katsaus HEROES-allianssin korkeakoulujen opiskeluhyvinvointityöhön
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi
Viime vuosina opiskelijoiden pahoinvointi on saanut laajaa näkyvyyttä mediassa. Myös Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) on nostanut aihetta esille (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2024). KOTT-tutkimuksessa todetaan muun muassa, että korkeakouluopiskelijoilla todetut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat edelleen lisääntyneet, ja että sosiaalinen ahdistuneisuus on varsin yleistä.
Pahoinvoinnista on tehty tutkimusta, mutta mitä tiedämme korkeakouluopiskelijan hyvinvoinnista? Harvemmin tuodaan esiin tietoa siitä, mitä kaikkea tukea opiskelijalle on tarjolla.
HEROES-allianssi
SEAMK kuuluu kahdeksan muun korkeakoulun kanssa eurooppalaiseen HEROES-allianssiin, jonka toiminta käynnistyi tammikuussa 2025. HEROES-yhteistyön tavoitteena on älykäs, alueellinen resilienssi (HEROES, i.a.). Tällä tarkoitetaan digitaalisten innovaatioiden hyödyntämistä eri häiriö- ja muutostilanteissa. Yhteensä tässä HEROS-yhteenliittymässä on 120 000 opiskelijaa ja 14 000 henkilökunnan jäsentä.
Tästä uudesta yhteistyöstä lähti kiinnostus tutkia, mitä muut HEROES-korkeakoulut viestivät hyvinvointipalveluistaan ulkoisilla, englanninkielisillä verkkosivuillaan ja ketkä näitä palveluita tarjoavat. Tässä artikkelissa on vertailtu HEROES-korkeakoulujen ulkoisia englanninkielisiä verkkosivuja ja selvitetty korkeakoulujen tarjoamia hyvinvointipalveluita. Artikkelin tavoite on selvittää, miten tulevalle opiskelijalle on kerrottu hyvinvointipalveluista muissa HEROES-korkeakouluissa.
Jokaisessa maassa on omanlaisensa hyvinvointi- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, joka voi olla erityisesti toisesta maasta tulevalle korkeakouluopiskelijalle vaikeasti hahmotettavissa. Tässä artikkelissa ei oteta kantaa siihen, miten eri Euroopan maissa korkeakouluopiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoitopalvelut on järjestetty. Artikkelissa kerrotaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) taustaa ja palveluita, sillä Suomessa heidän työnsä on olennainen osa opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista. YTHS tekee opiskeluyhteisötyötä aktiivisessa vuorovaikutuksessa korkeakoulujen, opiskelijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), i.a.-a).
Opiskelijoiden terveydenhuolto
Vuoden 2021 aikana ammattikorkeakoulun terveydenhuollon palvelut mullistuivat (Kansaneläkelaitos (Kela), 2021). Tuolloin YTHS:n palvelut laajenivat ammattikorkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden käytettäväksi, ja ammattikorkeakouluopiskelijat siirtyivät kuntien opiskeluterveydenhuollosta käyttämään YTHS:n palveluita.
Nämä terveydenhuollon toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja toimintaympäristön muutokset edellyttivät Sosiaali- ja terveysministeriöltä uutta ohjeistusta (Tuovila ym., 2021, s. 9). Ministeriö julkaisi opiskeluterveydenhuollon oppaan keväällä 2020. Päivitetty versio on vuodelta 2021.
Kyseisessä oppaassa ministeriö kertoo opiskeluterveydenhuollon tehtävän (Tuovila ym., 2021, s. 3):
”Opiskeluterveydenhuolto järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalvelut opiskelijoille, edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia.”
Terveyspalveluihin kuuluu yksilöllinen terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen (YTHS, i.a.-b). Sairaanhoitopalveluihin kuuluu perusterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut ja suunterveyden palvelut. Terveydenhuoltolain 50 § mukainen kiireellinen sairaanhoito ei kuulu YTHS:n tehtäviin.
YTHS:n tehtävä on siis tuottaa opiskelijoille terveyden- ja sairaanhoitopalveluita, mutta sen tehtävä on myös edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä edistää opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia (YTHS, i.a.-b).
YTHS:n opiskeluympäristö- ja opiskeluyhteisötyö sisältää säännöllistä sidosryhmätyötä oppilaitoksen ja opiskelijajärjestöjen kanssa, asiantuntijatoimintaa, terveyttä edistävää viestintää sekä opiskeluympäristöjen tarkastuksia ja seurantaa (YTHS, i.a.-b). Oppilaitoksen opiskeluympäristötarkastuksessa halutaan varmistaa, että opiskelija voi hyvin niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisesti (YTHS, i.a.-c). Opiskeluympäristön tarkastuksessa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi sellaisiin asioihin kuin ehtivätkö opiskelijat luentojen välissä syömään tai onko opiskelutilojen ergonomia hyvä. SEAMKissa on parasta aikaa käynnissä kolmen vuoden välein pidettävä opiskeluympäristön tarkastus.
Opiskeluympäristön tarkastusten lisäksi SEAMK ja YTHS tekevät monimuotoista yhteistyötä valtakunnantason työryhmissä, YTHS:n ja SEAMKin työryhmissä sekä erilaisissa tapahtumissa ja toiminnassa yhdessä SEAMKin opiskeluhyvinvointityön kanssa. Tässä yhteistyössä on tiiviisti mukana myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAMO), jonka rooli korkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin tukemisessa on merkittävä.
SEAMKin opiskeluhyvinvointityö
SEAMK tarjoaa opiskelijoille monenlaista ohjausta, apua ja tukea. Ohjauksen ja tuen toimijoita on paljon, ja opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukeminen on koko SEAMKin yhteinen asia. SEAMKissa on tehty määrätietoista työtä opiskelijan ohjauksessa ja hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvinvointi on SEAMKin päätöksenteossa ja kehittämisessä, SEAMKin rakenteissa.
SEAMKissa on opiskeluhyvinvointityötä pidetty tärkeänä jo kauan. Esimerkiksi esteettömän opiskelun suunnitelmia on tehty jo vuodesta 2012. Opiskeluhyvinvointityötä on kehitetty, ja opiskeluhyvinvointityön ensimmäinen toimintasuunnitelma tehtiin vuonna 2020. Opiskeluhyvinvointitiimi perustettiin vuonna 2025. Tiimiin kuuluu kaksi ammatillista erityisopettajaa, opintopsykologi, opintokurattori ja korkeakoulupastori. Lisäksi SEAMKin opiskeluhyvinvointipalveluista kerrotaan laajasti SEAMKin Intranet-sivuilla ja tiedotetaan ulkoisilla verkkosivuilla.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus, kuinka potentiaalinen opiskelija löytää korkeakoulun ulkoisilta, englanninkielisiltä verkkosivuilta tietoa korkeakoulun opiskeluhyvinvointipalveluista. Tässä artikkelissa ei otata kantaa siihen, tuleeko opiskelija EU-maista vai EU:n ulkopuolisista maista.
Hyvinvointipalvelut käsitetään tässä artikkelissa laajasti palveluiksi, jotka tukevat opiskelijan opintoja. Näitä palveluita tuottavia henkilöitä voivat olla opinto-ohjaajat, kuraattorit, psykologit ja terveydenhuollon ammattilaiset, saavutettavuuden yhteyshenkilöt ym. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin esim. urheilutarjonta.
Tässä tulee tietenkin huomioida, että eri maissa on erilaiset opiskelijahuoltopalvelut. Osassa maita terveydenhoito ja hyvinvointipalvelut voivat olla erillään korkeakouluista, mutta silti hyvin opiskelijan käytettävissä. Joissain korkeakouluissa nämä palvelut voivat olla osa korkeakoulun toimintaa. Tässä tutkimusasetelmassa ei kuitenkaan puututa tähän seikkaan, kiinnostuksen kohteena oli se, kuinka potentiaalinen opiskelija löytää tietoa hyvinvoinnin palveluista korkeakoulun sivuilta. Kuinka hän löytää yhteystietoja ja tiedon siitä, miten esim. erilaiset oppimisen tai mielenterveyden ongelmat huomioidaan korkeakouluissa.
On tärkeää muistaa, että tässä vertailussa ei ollut pääsyä korkeakoulujen sisäisiin sivuihin. Oletettavaa on, että sisäisiltä sivuilta löytyy ainakin ohjeistusta asiasta. Nyt näkökulmana oli potentiaalisen opiskelijan tiedonsaanti ennen hakua ja mahdollista opintopaikan saantia.
HEROES-yhteisön kahdeksan korkeakoulun ulkoisia sivuja käytiin läpi kahden henkilön voimin. Kohteena olivat sivustojen englanninkieliset versiot. Tämän artikkelin kirjoittajat kävivät sivuja yhdessä läpi ja yrittivät eri linkkien ja polkujen kautta löytää tietoa hyvinvointipalveluista ja niihin liittyvien henkilöiden yhteystiedoista. Sivustojen läpikäyntiin meni yhteensä noin kuusi tuntia. Samalla dokumentoitiin löydökset.
Ensisijaisesti yritettiin löytää vastaavia toimijoita, joita on SEAMKissa. Opinto-ohjaajia etsittiin nimikkeillä study counselling, guidance counselor, student counselor ja academic advisors. Opintopsykologeja etsittiin nimekkeellä psychologist. Opintokuraattoria vastaavaa nimikettä etsittiin sanoilla school social worker ja study curator. Korkeakoulupastoria vastaavia henkilöitä etsittiin nimikkeillä minister, pastor ja curate. Erityisopettajan tehtävänkuvaa etsittiin nimikkeillä special teacher, special education teacher ja special needs teacher. Tutkimuksen kuluessa huomattiin, että näiden nimikkeiden lisäksi korkeakoulujen sivustoilta löytyi myös muita vastaavia nimikkeitä, terminologia ei ole yhtenäinen.
Kaiken kaikkiaan tietojen löytäminen ei ollut helppoa. Eri korkeakouluissa nimikkeet ja hyvinvointipalveluiden laajuus vaihtelivat suuresti. Oheisiin taulukoihin 1 ja 2 on koottu sivustoista löytyneet tiedot, joiden tämän artikkelin kirjoittajat katsoivat liittyvän opiskelijan hyvinvointipalveluihin.
Taulukko 1. HEROES-korkeakoulujen kertomat opiskeluhyvinvointipalvelut ulkoisilla verkkosivuilla,
osa 1.
Taulukko 2. HEROES-korkeakoulujen kertomat hyvinvointipalvelut ulkoisilla verkkosivuilla, osa 2.
Sivustojen selaaminen oli hyvin opettavainen kokemus. Tutkimuksessa kävi ilmi muun muassa se, että englanninkielisillä verkkosivuilla SEAMKin omista opiskeluhyvinvoinnin palveluista oli tietoa hyvin niukasti ja hajanaisesti. Asiaa on tarkoitus kehittää kevään 2026 aikana.
Tietyiltä korkeakoulujen verkkosivuilta tiedon etsiminen sujui nopeasti ja selkeästi. Tällöin sivuston aiheiden lajittelu oli selkeää ja loogista. Tietyissä verkkosivuissa tietoja ei ollut lainkaan. On syytä huomioida, että tutkijan taustalla on aina tietyn kulttuurin ja kielialueen sivustomalleihin tottuminen. Tämä voi vaikuttaa asiaan. On syytä vielä toistaa, että tämän tutkimuksen tulos ei tarkoita, että kyseisellä korkeakoululla ei olisi näitä palveluita tarjottavanaan. Tulos vain osoittaa, että näitä palveluita ei ole helposti löydettävissä korkeakoulun ulkoisilta, englanninkielisiltä verkkosivuilta.
Tutkimuksen lopputulos painottaa sitä, että korkeakoulujen on hyvä kertoa selkeästi ja helposti löydettävissä olevalla tavalla eri hyvinvointipalveluista. Korkeakoulujen selkeä viestintä opiskeluympäristön esteettömyydestä ja yleisesti opiskeluhyvinvoinnin palveluista voi olla hakijalle selkeä vetovoimatekijä opiskelupaikan valinnassa. Ulkoisilla sivuilla tulisi viestiä hyvin yksinkertaisesti, miten opiskelijan tulisi toimia, jos hän tarvitsee tukea opiskelunkykyynsä.
Tämä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, koska eri tukimuotoja tarvitsevia opiskelijoita on yhä enemmän. Tähän antavat vahvoja viitteitä mm. peruskoulussa erilaista tukea saavien oppilaiden määrä sekä esimerkiksi keskittymiseen liittyvien diagnoosien kasvu nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.
Anne-Mari Maunumaa
Opintopsykologi
SEAMK
Pia-Mari Riihilahti
Ammatillinen erityisopettaja
SEAMK
Lähteet
HEROES. (i.a.). Heroes. https://heroesuniversity.eu/
Kansaneläkelaitos (Kela). (2021). Opiskelijoiden terveydenhuolto mullistui vuoden alussa – mikä kaikki muuttui? Opiskelijoiden terveydenhuolto mullistui vuoden alussa – mikä kaikki muuttui? – Elämässä.fi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2024). KOTT 2024: Mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen riittävyys. https://www.thl.fi/kott_verkkoraportit/ilmioraportit_2024/mielenterveys_ja_mielenterveyspalvelujen_riittavyys.html
Tuovila, T., Seilo, N., & Kunttu, K. (2021). Opiskeluterveydenhuollon opas 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:14). Sosiaali- ja terveysministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/60f3a931-0155-4890-a1d5-ed5dfab6fc1a/content
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). (i.a.-a). Opiskeluyhteisötyö. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/?cn-reloaded=1
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). (i.a.-b). Opiskeluterveydenhuollon palvelut. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluterveydenhuollon-palvelut/
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). (i.a.-c). Opiskeluympäristön tarkastus. https://www.yths.fi/palvelut/opiskeluyhteisotyo/opiskeluympariston-tarkastus/