Hackathon on kökkäämistä uudessa muodossa

Maaliskuussa 2026 käynnistyi Etelä-Pohjanmaalla hackathonprosessi, jossa ratkotaan Sevas Kodit Oy:n edullisemman asumisen haastetta. Innovointikilpailu järjestetään osana Euroopan unionin osarahoittamaa Hackathonit innovoinnin kiihdyttimiksi Etelä-Pohjanmaalle -hanketta, jonka tavoitteena on tuoda hackathon-muotoinen kehittäminen osaksi alueen yritys- ja innovaatiotoimintaa.

Sevas Kodit Oy:n haasteen aloitustilaisuus, Paikoillanne – valmiit – hackathon, avasi kaksi kuukautta kestävän kehittämisprosessin, jossa osallistuvat tiimit vievät alkuperäisiä ideoitaan eteenpäin yhdessä toimeksiantajan, mentoreiden ja hanketiimin kanssa. Tavoitteena on tehdä alkuperäisistä ratkaisuehdotuksista entistä parempia, selkeämpiä ja toteuttamiskelpoisempia.

Haasteeseen saatiin kaikkiaan kuusi ratkaisijatiimiä, ja jo ensimmäiset ideat osoittivat, kuinka monesta suunnasta asumisen kysymyksiä voidaan lähestyä. Ratkaisuehdotuksissa nousivat esiin muun muassa yhteisöllinen asuminen, joukkoliikenteen kehittäminen, modulaariset ja siirrettävät asumisratkaisut, tyhjillään olevien kiinteistöjen uusiokäyttö, alueellisten voimavarojen parempi hyödyntäminen sekä erilaiset palvelu- ja tapahtumainnovaatiot.

Hackathon tuo yhteen ideat, ihmiset ja tekemisen

Hackathon on monelle sanana vielä uusi, mutta käytännössä sen ydin on yksinkertainen. Siinä joukko ihmisiä kokoontuu ratkaisemaan todellista haastetta nopeasti, yhdessä ja tavoitteellisesti. Paikoillanne – valmiit – hackathon -tilaisuudessa tämän toimintatavan ydin tuli näkyväksi, kun erilaiset osaajat, näkökulmat ja ideat tuotiin saman haasteen äärelle. Aloitustilaisuuden juonsi Diili-voittaja, luovan alan yrittäjä ja entinen ammattiurheilija Arttu Seppälä, joka osoitti puheenvuorossaan, kuinka luontevasti hackathon-ajattelu istuu eteläpohjalaiseen toimintakulttuuriin.

Kun kutsu hackathonin juontajaksi tuli, Seppälä myönsi lähteneensä mukaan ensin eteläpohjalaisella suoraviivaisuudella.

– Samantien kättä päälle, että tulet sinne hackathoniin. Sitten viikonlopun jälkeen mietin, että mihinkä olen itseni luvannut. Oli pakko googlettaa ensin, mikä on hackathon. Kun mä luin hackathonin määritelmän, tajusin, että me ollaan tehty tätä koko ajan. Me vaan ei olla kutsuttu sitä hackathoniksi, Seppälä naurahtaa.  Seppälän mukaan Etelä-Pohjanmaalla on aina osattu tarttua toimeen, kokeilla käytännössä ja tehdä yhdessä.  Sen sijaan että asioita valmisteltaisiin loputtomasti, tehdään nopeasti ensimmäinen versio, testataan sitä ja kehitetään eteenpäin. Tällainen ajattelu sopii hyvin maakuntaan, jossa on totuttu rakentamaan uutta käytännönläheisesti.

Hackathon sopii pohjalaiseen tekemisen meininkiin

Seppälä löysi monta syytä, miksi hackathon sopii Etelä-Pohjanmaalle erityisen hyvin. Hänen mukaansa tekeminen, usko omaan ideaan, yhdessä kehittäminen ja lupauksista kiinni pitäminen ovat yhtä aikaa sekä hackathonin että eteläpohjalaisen toimintatavan ydintä.

Seppälän mukaan tekemisen meininki tekee eteläpohjalaisuudesta vahvan pohjan myös hackathonille. ”Kaikki tietää, että pohjalainen uskallus tehdä on tunnettu koko Suomessa”, Seppälä muistuttaa. Seppälä kuvaa Etelä-Pohjanmaan kulttuuria suoraviivaiseksi, rehelliseksi ja ripeäksi. Sellaiseksi, jossa ei jäädä turhaan pyörittelemään asiaa kokouksesta toiseen. Hackathoniin mukaan ilmoittautuneet rohkeat ihmiset ovat juuri sellaisia, jotka uskaltavat tarttua haasteeseen. Ja juuri sellaisia ihmisiä täältä Etelä-Pohjanmaalta löytyy. Täällä ei jäädä pitkäksi aikaa odottamaan täydellistä hetkeä, vaan lähdetään kokeilemaan, miten ideasta voisi tulla totta.

Maailma ympärillä muuttuu nopeasti ja juuri tällaisessa ajassa etu ei aina synny suurimmista resursseista. Se syntyy usein siitä, että joku uskaltaa lähteä liikkeelle ensimmäisenä. Etelä-Pohjanmaan vahvuus ei ole pelkästään ahkeruudessa, vaan siinä, että täällä osataan tarttua toimeen. Uusia ratkaisuja ei synny vain pöydän ääressä pohtimalla, vaan niitä täytyy myös testata käytännössä. Hackathon tarjoaa siihen luontevan ympäristön, sillä siinä yhdistyvät luovuus, kokeilevuus ja tavoitteellinen yhteistyö.

Hackathon on uuden ajan kökkäämistä

Seppälä näkee hackathonissa myös uuden ajan eteläpohjalaisen kökkähengen. Ihmiset tulevat yhteen, antavat oman osaamisensa yhteiseen käyttöön ja rakentavat ratkaisua, jota kukaan ei tekisi yksin. Etelä-Pohjanmaalla on pitkät perinteet siitä, että asioita on saatu aikaan yhdessä. On rakennettu yrityksiä, kyliä, tapahtumia ja elinkeinoja yhteisellä tahdolla. Hackathon jatkaa tätä samaa perinnettä uudessa muodossa. Se tuo yhteen eri taustoista tulevia ihmisiä, joilla on erilaisia vahvuuksia mutta yhteinen tavoite.

Kökässä ja hackathonissa on se yhtäläisyys, että ne eivät ole yksilösuorituksia, vaan yhteisiä ponnistuksia. Kaikkea ei tarvitse eikä pidä tehdä yksin. Uusi kasvu syntyy usein siitä, että eri alojen osaaminen kohtaa. Yksi ymmärtää asiakkaan, toinen tekniikan, kolmas myynnin ja neljäs tarinan näkökulman. Hackathon-ajattelu muistuttaa, että parhaat ratkaisut syntyvät yhteistyössä.

Vastineeksi osallistumisesta tiimit saavat Seppälän mukaan arvokkaita asioita, kuten uusia kumppanuuksia, yhteistä oppimista ja tunnetta siitä, että on ollut mukana rakentamassa jotakin merkityksellistä.

Trossaaminen – pohjalainen supervoima

Trossaaminen eli itsensä ja oman tekemisen kehuminen on Seppälän mukaan eteläpohjalainen supervoima, joka sopii myös hackathonin henkeen hyvin. Trossaaminen ei Seppälän mukaan ole itsekeskeisyyttä, vaan tapa vahvistaa identiteettiä ja uskoa omaan tekemiseen. Kun tiimi uskaltaa sanoa ääneen, missä se on hyvä ja miksi sen ratkaisu on toimiva, syntyy selkeyttä ja luottamusta. Ideat eivät jää piiloon vaatimattomuuden taakse, vaan ne tuodaan rohkeasti esiin arvioitavaksi ja kehitettäväksi.

Trossaaminen ei tarkoita tyhjiä sanoja tai katteettomia lupauksia. Pohjalainen trossaaminen päinvastoin nojaa tekoihin ja faktoihin, siihen, että uskalletaan sanoa ääneen se, mikä on totta. Vaikka pohjalaiset tietävät olevansa hyviä, heillä on kuitenkin rohkeutta myös myöntää, että aina voi kehittyä.

–  Me tiedetään, että me ollaan hyviä. Mutta se ei tarkoita, etteikö me voitais olla vielä parempia, Seppälä sanoo.

Hackathon on turvallinen paikka harjoitella trossaamista. Uskalletaan sanoa ääneen se, mikä osataan, mutta samalla ymmärretään, että aina on varaa parantaa. Juuri tämä on hackathonissa arvokasta. Kun oma idea pitää esitellä muille, on pystyttävä kertomaan selvästi, mikä siinä on vahvaa, mikä tekee siitä uskottavan ja miksi sitä kannattaa kehittää eteenpäin.

Katse kohti toukokuun finaalia

Sevas Kodit Oy:n haaste etenee kevään aikana vaiheeseen, jossa tiimit kehittävät ratkaisujaan yhdessä sparrauksen ja mentoroinnin avulla. Toukokuun lopussa nähdään, millaisiksi alkuvaiheen ideat ovat muotoutuneet ja millaisia uusia avauksia ne tarjoavat asumisen ratkaisuihin.

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että ensimmäinen hackathonprosessi on tehnyt näkyväksi jotakin olennaista Etelä-Pohjanmaasta. Täällä on kykyä tarttua haasteisiin, halua tehdä yhdessä ja rohkeutta tuoda omat ideat esiin. Juuri siksi hackathonilla on Etelä-Pohjanmaalla erinomaiset edellytykset juurtua osaksi alueen innovaatiotoimintaa. Se voi olla uusi toimintamalli, joka vahvistaa maakunnan yrittäjyyttä, uudistumiskykyä ja yhteistyötä.  Ja kuten Arttu Seppälä sen kiteytti hyvin: hackathon saattaa olla uusi sana, mutta itse tekemisen tapa on meille tuttu jo entuudestaan.

Maarit Liikala
Asiantuntija, TKI
SEAMK

Heikki Punkari
Projektipäällikkö
SEAMK

Sini Karjalainen
Asiantuntija, TKI
SEAMK

Satu Metsomäki
Projektisihteeri, TKI
SEAMK

Artikkelin kirjoittajat työskentelevät SEAMKissa yritysten kasvua edistävissä hankkeissa. Heillä on myös kokemusta tapahtumajärjestämisestä. Liikala on toiminut muun muassa festivaalien ja Punkari messujen järjestäjänä. Karjalainen järjestää jo perinteeksi muodostunutta kyläjuhlaa ja Metsomäki SEAMKin tapahtumia.