Etelä-Pohjanmaan simulaatiopedagogisen yhteistyöverkoston ohjausryhmä benchmarking-vierailulla Turussa
Etelä-Pohjanmaan simulaatiopedagogisen yhteistyöverkoston ohjausryhmä pääsi vierailemaan Turun ammattikorkeakoulun simulaatiokeskuksen HCT Simu Centeriin 26.8.2026. Vierailun tavoitteena oli tutustua sekä Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan että Turun yliopistollisen sairaalan simulaatiotiloihin ja -välineisiin että myös simulaatiotoiminnan toteutustapoihin ja simulaatio-opetuksen kehittämishankkeisiin.
Benchmarking hyvien käytäntöjen jakamisen menetelmänä
Benchmarking on laajasti tunnustettu ja hyödynnetty menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa muun muassa terveydenhuoltojärjestelmän vahvuuksia, kehittämiskohteita ja toiminnan vaihtelua eri organisaatio- ja palvelutasojen välillä (Willmington ym., 2022, s.1). Sitä voidaan hyödyntää myös erilaisten simulaatio-opetusmenetelmien kehittämisessä.
Benchmarking voidaan määritellä systemaattisena prosessina, jossa organisaation prosesseja ja toimintatapoja verrataan toimialan standardeihin tai parhaisiin käytäntöihin kehittämiskohteiden tunnistamiseksi (Ansari, 2025, s. 825). Benchmarkingia voidaan tarkastella muun muassa sisäisen benchmarkingin, kilpailijabenchmarkingin sekä toiminnallisen tai geneerisen benchmarkingin näkökulmasta (Anand & Kodali, 2008, 257; Ansari, 2025, s. 825). Sisäinen benchmarking tarkoittaa organisaation sisäisten yksiköiden tai toimintojen keskinäistä vertailua parhaiden käytäntöjen tunnistamiseksi. Kilpailijabenchmarkingissa organisaation toimintaa, prosesseja tai tuloksia verrataan suoriin kilpailijoihin kilpailukyvyn arvioimiseksi. Toiminnallisessa benchmarkingissa tarkastellaan samankaltaisia prosesseja eri toimialoilla toimivien organisaatioiden välillä kehittämismahdollisuuksien tunnistamiseksi. Niiden lisäksi voidaan toteuttaa geneeristä benchmarkingia, jossa vertaillaan yleisluonteisia prosesseja tai toimintatapoja toimialasta riippumatta. Tällöin tavoitteena on löytää innovatiivisia ja tehokkaita käytäntöjä.
Benchmarkingia voidaan pitää hyödyllisenä menetelmänä, koska aikaisempien tutkimusten mukaan se edistää toiminnan tehokkuutta ja tukee innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottamista. (Ansari, 2025, s. 825–826). Parhaiden käytäntöjen tunnistamisen ja soveltamisen avulla organisaatiot voivat tehostaa toimintaansa ja kilpailukykyään, saavuttaa kustannussäästöjä sekä mahdollisesti myös lisätä tuottavuuttaan. Lisäksi benchmarking edistää uusien toimintamallien ja käytänteiden omaksumista sekä tarjoaa tietoa hyödyllisistä toimintatavoista, mikä tukee opetusta järjestävien organisaatioiden jatkuvaa kehittämistä. Jotta benchmarkingvierailuista ja -toiminnasta olisi eniten hyötyä, olisi tärkeää laatia ennakolta selkeä benchmarking-strategia, joka on linjassa organisaation tavoitteiden ja kehittämistarpeiden kanssa (Ansari, 2025, s. 831). Olisi hyödyllistä osallistaa henkilöstö kaikilla organisaation tasoilla benchmarking-prosessiin, jotta sitoutuminen kehittämistoimiin vahvistuisi ja parhaat käytännöt voitaisiin ottaa tehokkaasti ja ketterästi käyttöön. Lisäksi olisi olennaista seurata ja arvioida benchmarking-toimenpiteiden vaikutuksia systemaattisesti ja järjestelmällisesti, jotta niiden hyödyllisyys ja vaikuttavuus voitaisiin osoittaa. Siten olisi helpompi myös tunnistaa mahdolliset jatkokehittämisen tarpeet.
Aikaisemman tutkimuksen tulokset osoittavat, että benchmarking voi edistää toiminnan laadun parantamista (Willmington ym., 2022, s. 1). Sen ohella laatua voidaan edistää hyödyntämällä muun muassa julkisia kehittämisprosesseja ja palautekyselyitä.
Kokemuksia benchmarking-vierailulta
Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen edustajista koostuva Etelä-Pohjanmaan simulaatiopedagogisen yhteistyöverkoston ohjausryhmä koki benchmarking-vierailun hyödyllisenä monesta eri näkökulmasta. Benchmarkingin hyötyjä ja vaikuttavuutta voidaan kuvata ennen kaikkea yhteisen oppimisen, hyvien käytäntöjen tunnistamisen, simulaatiopedagogisen opetuksen laadun kehittämisen ja uusien TKI-hankkeiden ideoimisen näkökulmasta.
Benchmarkingin avulla simulaatiopedagogisen yhteistyöverkoston ohjausryhmän jäsenet tunnistivat mahdollisuuksia jakaa simulaatio-opetuksen parhaita käytäntöjä sekä vertailla eri organisaatioiden ratkaisuja simulaatiopedagogiikan toteuttamisessa. Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen sairaalan simulaatio-opetustilojen, toimintamallien ja kehittämishankkeiden benchmarking-vierailu mahdollisti uusien näkökulmien ja toimintatapojen omaksumisen sekä tukee jatkossa monipuolisesti innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa.
Benchmarking edisti myös organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, vertaisoppimista ja yhteistyötä. Prosessin avulla voidaan tulevaisuuden yhteistyössä tunnistaa niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin sekä löytää toimintatapoja, joilla simulaatio-opetuksen laatua, vaikuttavuutta ja opiskelijoiden oppimiskokemuksia voidaan edelleen vahvistaa.
Benchmarkingin vaikuttavuus näkyy tulevaisuudessa erityisesti simulaatio-opetuksen laadun kehittämisessä ja toiminnan systematisoinnissa. Vertailun kautta saatua tietoa voidaan hyödyntää simulaatiopedagogisten menetelmien kehittämisessä, henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä uusien koulutusratkaisujen käyttöönotossa.
Benchmarking-vierailulla saatiin myös konkreettista oppia erilaisiin käytännön asioihin. Päivän esitysten pohjalta voidaan kiteyttää, että laadukas simulaatio-opetus edellyttää yhteisiä toimintamalleja, koulutettua henkilöstöä ja riittävää teknistä sekä pedagogista tukea. Moniammatillinen ja organisaatiorajat ylittävä yhteiskäyttö tehostaa tilojen, laitteiden ja osaamisen hyödyntämistä ja selkeät oppimistavoitteet, tarkoituksenmukainen roolitus ja psykologisesti turvallinen ilmapiiri vahvistavat opiskelijoiden oppimista. On hyödyllistä toteuttaa yhtenäisiä vähimmäissimulaatioita kaikille opiskelijaryhmille, koska ne tukevat koulutuksen tasalaatuisuutta ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Digitaaliset ja virtuaaliset ratkaisut täydentävät käytännön harjoittelua, mutta niiden rinnalle tarvitaan toimivat varasuunnitelmat. On hyvä muistaa, että erilaiset simulaatio-opetustilat ja laitteet voivat palvella opetuksen lisäksi myös alueellista varautumista ja huoltovarmuutta.
Yhteenveto
Simulaatiopedagogisen yhteistyöverkoston benchmarking-toiminnan tavoitteena oli tunnistaa, vertailla ja jakaa simulaatio-opetuksen parhaita käytäntöjä koulutusorganisaatioiden ja yliopistollisen sairaalan välillä. Benchmarking mahdollisti simulaatioympäristöjen, pedagogisten ratkaisujen ja kehittämishankkeiden tarkastelun, mikä tukee jatkossa eri organisaatioiden toiminnan laadun parantamista, osaamisen kehittämistä sekä uusien innovatiivisten toimintamallien käyttöönottoa. Lisäksi benchmarking vahvisti organisaatioiden välistä oppimista, verkostoitumista ja yhteiskehittämistä sekä luo jatkossa edellytyksiä vaikuttavammalle simulaatio-opetukselle ja yhteiselle, tutkimusperustaiselle pedagogiselle kehittämiselle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että benchmarking voi vahvistaa simulaatio-opetuksen laatua, tukea näyttöön perustuvien pedagogisten käytäntöjen käyttöönottoa ja lisätä organisaatioiden välistä yhteistyötä ja yhteiskehittämistä. Se voi myös tehostaa resurssien hyödyntämistä ja osaamisen jakamista. Lisäksi benchmarking voi synnyttää uusia yhteisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja hankeyhteistyön avauksia. Positiivista on myös se, että se voi edistää myös terveysalan koulutuksen ja kliinisen hoitotyön toiminnan välistä integraatiota.
Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yliopettaja, Kliininen asiantuntijuus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
mari.salminen-tuomaala@seamk.fi
Mari Salminen-Tuomaala on terveystieteiden tohtori, joka toimii kliinisen hoitotyön yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus -tutkinnon YAMK-yliopettaja sekä Terveyden edistäminen ja hoitotyö -tutkimusohjelman vetäjä. Hän toimii myös dosenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden terveystieteiden yksikössä (hoitotieteen dosentuuri).
Pasi Jaskari
Sairaanhoitaja ylempi AMK, lehtori
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu
Tanja Mäkynen
Sairaanhoitaja ylempi AMK, AmO
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Vuorenmaa
TtM, Hyvinvointialojen koulutuspäällikkö
Sedu Suupohjantien kampuksen turvallisuuspäällikkö
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu
Lähteet
Anand, G., & Kodali, R. (2008). “Benchmarking the benchmarking models”. Benchmarking: An International Journal, 15(3), s. 257–291. https://doi.org/10.1108/14635770810876593
Ansari, S.A. (2025). Benchmarking: A Strategic Tool For Enhancing Organizational Performance. International Journal of Creative Research Thoughts, 13(2), 825-834. https://ijcrt.org/papers/IJCRT2502449.pdf
Willmington, C., Belardi, P., Murante, A.M., & Vainieri M. (2022). The contribution of benchmarking to quality improvement in healthcare. A systematic literature review. BMC Health Services Research, 2;22(1), 1-20. https://doi.org/10.1186/s12913-022-07467-8