Elinvoimatyö tarvitsee koordinaatiota, yhteistyötä ja yhteistä viestintää

Etelä-Pohjanmaan elinvoiman kehittämisestä käydään jatkuvaa keskustelua kunnissa, yrityksissä, oppilaitoksissa ja kehittämisorganisaatioissa. Alueella tehdään paljon hyvää työtä, mutta ELVE-hankkeen maakunnan työpajakierroksilla nousi vahvasti esiin havainto, joka yhdistää lähes kaikkia kehittämisen teemoja. Elinvoiman kehittämisen suurin haaste ei ole uusien ideoiden puute, vaan yhteisen suunnan, koordinaation ja yhteistyön vahvistaminen. Työpajoissa oli yhteensä 123 osallistumiskertaa kuntien viranhaltijoilta, päättäjiltä, yrittäjiltä, aluekehittäjiltä, oppilaitoksilta ja TKI-toimijoita.

Elinvoimainen ja verkostoitunut Etelä-Pohjanmaa (ELVE) on kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa Etelä-Pohjanmaan elinvoimaa ja parantaa yhteistyötä kuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden alueen kehittäjien välillä. Hanke perustuu Elinvoimabarometri 2025 -kyselyn tuloksiin, joiden mukaan maakunnan yrittäjät näkevät alueen elinvoiman ja verkostoitumisen kaipaavan kehittämistä. Seutukuntaisissa työpajoissa tunnistettiin keskeiset kehittämiskohteet ja niiden pohjalta tullaan laatimaan konkreettinen kehittämisohjelma, joiden avulla voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa ja yhteistyötä.

Työpajoissa tarkasteltiin konkreettisia toimintatapoja, joilla kuntien, kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa. Vastaukset muodostivat hyvin yhtenäisen kokonaisuuden. Osallistujat eivät toivoneet lisää irrallisia hankkeita tai uusia organisaatioita, vaan nykyisten toimijoiden tiiviimpää yhteistyötä, selkeämpää työnjakoa ja pitkäjänteistä yhteisten tavoitteiden toteuttamista.

Yksi työpajojen vahvimmista havainnoista oli tarve yhteiselle maakunnalliselle suunnalle. Useissa keskusteluissa korostettiin, että elinvoimatyötä tehdään tällä hetkellä monessa organisaatiossa, mutta tavoitteet, painopisteet ja toimintamallit eivät aina näyttäydy yrityksille yhtenäisinä. Osallistujien näkemyksen mukaan kehittämistyötä tulisi ohjata yhteisellä strategisella näkemyksellä, jonka toteuttamiseen kaikki keskeiset toimijat sitoutuvat.

Samalla keskusteluissa nousi esiin toive vahvemmasta maakuntahengestä. Sillä tarkoitettiin ennen kaikkea yhteistä tahtotilaa tehdä asioita yhdessä koko Etelä-Pohjanmaan hyväksi yli kuntarajojen ja organisaatiorajojen. Osallistujat korostivat, että maakunnan menestys rakentuu yhteistyöstä, jossa yksittäisten toimijoiden onnistumiset nähdään koko alueen yhteisinä onnistumisina

Selkeä työnjako tukee yhteisiä tavoitteita

Samalla nousi esiin ajatus siitä, ettei kaikkien organisaatioiden tarvitse tehdä samoja asioita. Vaikuttavin yhteistyö syntyy silloin, kun jokaisella toimijalla on selkeä rooli ja vastuualue. Oppilaitokset, kunnat, yrittäjäjärjestöt, Elinvoimakeskus, Etelä-Pohjanmaan Liitto, kehitysyhtiöt ja muut maakunnalliset organisaatiot täydentävät toisiaan, eikä niiden tarvitse kilpailla samoista tehtävistä. Työpajoissa tätä kuvattiin osuvasti ajatuksella, että kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, kunhan kaikki tekevät yhdessä sovittuja asioita.

Yritysten näkökulma nousi keskusteluissa erityisen vahvasti esiin. Kehittämistyötä ei haluta rakentaa organisaatioiden tarpeista vaan yritysten arjesta käsin. Osallistujat korostivat, että yrityksen tulisi kohdata mahdollisimman yhtenäinen palveluverkosto riippumatta siitä, minkä organisaation kautta yhteistyö käynnistyy. Yrityksen näkökulmasta tärkeintä on, että oikea asiantuntija löytyy helposti ja että eri toimijat tekevät yhteistyötä yrityksen hyväksi ilman päällekkäistä asiointia.

Yhteinen tekeminen rakentaa luottamusta

Käytännön toimintatavoista yhteiset yrityskäynnit nousivat yhdeksi työpajojen konkreettisimmista kehittämisehdotuksista. Osallistujien näkemyksen mukaan kunnan, elinkeinopalveluiden, työllisyysalueiden, yrittäjäjärjestöjen ja muiden yrityspalvelutoimijoiden tulisi nykyistä useammin tavata yrityksiä yhdessä. Näin yritysten tarpeista muodostuisi yhteinen tilannekuva, palvelut täydentäisivät toisiaan paremmin ja yritysten aikaa säästyisi. Samalla yhteistyö näyttäytyisi yrityksille aidosti yhteisenä eikä organisaatiokohtaisena toimintana.

Työpajoissa korostettiin myös yhteisen tekemisen merkitystä. Pelkkä strategioiden laatiminen ei riitä, jos yhteistyö ei johda konkreettisiin toimenpiteisiin. Osallistujat näkivät, että yhteistyö vahvistuu ennen kaikkea yhteisten projektien, kehittämishankkeiden ja yrityslähtöisten kokeilujen kautta. Yhteistyön onnistumista arvioidaan sen perusteella, syntyykö siitä yrityksille näkyvää hyötyä.

Toinen selkeä havainto liittyi tapahtumien ja verkostojen koordinointiin. Useissa työpajoissa todettiin, että maakunnassa järjestetään runsaasti erilaisia tilaisuuksia, mutta niiden suunnittelu tapahtuu usein organisaatiokohtaisesti. Ratkaisuksi ehdotettiin yhteistä vuosikelloa, jonka avulla ainakin jossain määrin tapahtumat, verkostotapaamiset, yritystilaisuudet ja kehittämistoimet voitaisiin suunnitella yhdessä. Tavoitteena olisi vähentää päällekkäisyyttä, vahvistaa osallistumista ja kohdentaa resursseja nykyistä vaikuttavammin.

Yhteinen viestintä vahvistaa maakunnan näkyvyyttä

Työpajojen keskusteluissa nousi vahvasti esiin myös maakunnan yhteinen viestintä. Osallistujat kokivat, että Etelä-Pohjanmaalla tehdään paljon hyviä asioita, mutta onnistumiset jäävät liian usein yksittäisten organisaatioiden viestinnän varaan. Siksi useissa työpajoissa ehdotettiin yhteisen viestintäverkoston tai viestintätiimin rakentamista. Sen tehtävänä olisi koordinoida maakunnallista viestintää, tuottaa yhteisiä sisältöjä sekä nostaa näkyviin alueen yritysten, oppilaitosten ja kuntien onnistumisia. Samalla vahvistettaisiin yhteistä maakuntabrändiä ja lisättäisiin Etelä-Pohjanmaan tunnettuutta yritysten, työntekijöiden ja uusien asukkaiden näkökulmasta.

Koordinointi varmistaa kehittämistyön jatkuvuuden

Työpajojen vastuukeskusteluissa Etelä-Pohjanmaan liitto nähtiin luontevana maakunnallisen yhteistyön kokoajana. Osallistujien näkemyksen mukaan sen tehtävänä olisi huolehtia yhteisten tavoitteiden kokoamisesta, yhteistyörakenteiden ylläpitämisestä sekä kehittämisohjelman toimeenpanon seurannasta. Varsinainen kehittämistyö nähtiin kuitenkin laajasti jaettuna vastuuna, jossa kunnat, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset, elinvoimakeskus, kehitysyhtiöt ja muut kehittämisorganisaatiot toimivat yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttajina.

Yksi koko työpajasarjan merkittävimmistä havainnoista liittyi kehittämistyön jatkuvuuteen. Osallistujat korostivat, että yhteiset tavoitteet eivät yksin riitä, vaan niiden rinnalle tarvitaan selkeä koordinointimalli. Käytännössä tämä tarkoittaa sovittuja vastuutahoja, yhteisiä painopisteitä, säännöllistä seurantaa ja arviointia sekä yhteisiä foorumeita, joissa kehittämistyön etenemistä voidaan tarkastella. Ilman toimeenpanon koordinointia monet hyvät ideat jäävät helposti yksittäisiksi hankkeiksi tai organisaatioiden omiksi toimenpiteiksi.

Työpajojen tulokset tukevat myös yhteisen maakunnallisen viestintäverkoston tai viestintätiimin perustamista. Sen tehtävänä olisi vahvistaa yhteistä maakuntabrändiä, koordinoida viestintää ja tehdä näkyväksi alueen yritysten, oppilaitosten ja kuntien onnistumisia. Näin viestintä tukisi koko maakunnan yhteisiä tavoitteita sen sijaan, että jokainen organisaatio rakentaisi näkyvyyttään erillään.

Työpajojen yhteinen viesti on selkeä. Vaikuttavin elinvoimatyö syntyy silloin, kun organisaatiot eivät toimi rinnakkain vaan yhdessä. Yhteinen suunta, vahva maakuntahenki ja keskinäinen luottamus muodostavat perustan, jonka varaan pitkäjänteistä kehittämistyötä voidaan rakentaa. Kun tavoitteet, vastuut, viestintä ja seuranta sovitaan yhteisesti, voidaan olemassa olevista resursseista saada huomattavasti enemmän vaikuttavuutta koko Etelä-Pohjanmaan hyväksi.

Elinvoimainen ja verkostoitunut Etelä-Pohjanmaa (ELVE) -hanke on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama ja Etelä-Pohjanmaan Liiton rahoittama. Tutustu hankkeen verkkosivuihin: Elinvoimainen ja verkostoitunut Etelä-Pohjanmaa (ELVE)

Heikki Punkari
Projektipäällikkö
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Emmi Tuurinkoski
TKI-asiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu