Co-Learn – yhteiskehittämisen ja -oppimisen toimintamalli korkeakoulun ja työelämän yhteistyöhön

Korkeakoulutuksen keskeisenä tavoitteena on yhdistää teoreettinen tieto työelämässä tarvittavaan osaamiseen yhdessä alueen yritysten kanssa. Yksi tapa vahvistaa tätä yhteyttä on hyödyntää työelämälähtöisiä pedagogisia malleja, joissa opiskelijat pääsevät ratkaisemaan aitoja kehittämishaasteita yhteistyössä organisaatioiden kanssa. Co-Learn – yhteiskehittämisen ja -oppimisen toimintamalli on tällainen pedagoginen lähestymistapa. Mallissa korkeakoulu, opiskelijat ja työelämäorganisaatiot toimivat tiiviissä yhteistyössä, jossa oppiminen ja kehittäminen tapahtuvat samanaikaisesti.

Co-Learn-toimintamallin keskeinen ajatus on, että opiskelijat työskentelevät todellisten työelämätoimeksiantojen parissa. Opettaja toimii prosessin pedagogisena ohjaajana, toimeksiantajaorganisaatio tuo yhteistyöhön konkreettisen kehittämistarpeen ja opiskelijat tuottavat ratkaisuja hyödyntäen omaa osaamistaan sekä opintojensa aikana hankittua teoriatietoa. Mallin tavoitteena on luoda oppimisympäristö, jossa eri toimijat oppivat toisiltaan ja kehittävät toimintaa yhdessä.

Yhteistyö käynnistyy yhteisellä suunnittelulla

Co-Learn-prosessin ensimmäinen vaihe on yhteistyön aloitus. Tässä vaiheessa opettaja ja toimeksiantajaorganisaatio käyvät aloituskeskustelun, jossa määritellään toimeksiannon sisältö ja tavoitteet. Opettajan vastuulla on varmistaa, että toimeksianto tukee opintojakson oppimistavoitteita sekä valita tilanteeseen sopiva pedagoginen toimintatapa. Lisäksi opettaja sopii toimeksiantajaorganisaation ja opiskelijoiden kanssa yhteisen aloitustapaamisen, jossa toimeksianto esitellään.

Toimeksiantajaorganisaation rooli aloitusvaiheessa on tuoda esiin organisaation kehittämistarve ja osallistua toimeksiannon muotoiluun yhdessä opettajan kanssa. Organisaation edustaja osallistuu aloitustapaamiseen, jossa hän esittelee opiskelijoille organisaation toimintaa, toimeksiannon taustaa ja tavoitteita. Samalla organisaatio sitoutuu yhteistyöhön koko prosessin ajaksi.

Opiskelijoiden näkökulmasta aloitusvaihe on perehtymisen ja valmistautumisen aikaa. Opiskelijat osallistuvat aloitustapaamiseen, tutustuvat toimeksiantoon liittyvään aineistoon ja muodostavat kokonaiskuvan tehtävästä. Samalla he sitoutuvat työskentelyyn sekä yhteistyöhön opettajan ja toimeksiantajaorganisaation kanssa.

Kun yhteistyö on käynnistynyt, siirrytään toimeksiannon toteutusvaiheeseen. Tässä vaiheessa opiskelijat työskentelevät aktiivisesti toimeksiannon parissa ja kehittävät ratkaisuja organisaation tarpeisiin.

Opettajan rooli yhteistyön aikana on varmistaa toimeksiannon sujuva eteneminen sekä tukea opiskelijoiden työskentelyä. Opettaja ohjaa opiskelijoita, auttaa jäsentämään työskentelyä ja varmistaa, että kehittämistyö linkittyy opintojakson teoreettiseen viitekehykseen. Pedagoginen ohjaus on keskeinen osa prosessia, sillä sen avulla opiskelijat oppivat yhdistämään teoriaa ja käytäntöä.

Toimeksiantajaorganisaatio toimii yhteistyökumppanina ja asiantuntijana. Organisaatio tukee toimeksiannon etenemistä, tarjoaa tarvittaessa lisätietoa ja vastaa opiskelijoiden kysymyksiin. Organisaation osallistuminen varmistaa, että työskentely pysyy työelämän näkökulmasta relevanttina.

Opiskelijat ovat prosessin keskiössä. He tuovat omaa osaamistaan toimeksiannon toteuttamiseen, suunnittelevat ratkaisuja ja vastaavat työn etenemisestä. Opiskelijat pitävät yhteyttä sekä opettajaan että toimeksiantajaorganisaatioon ja kehittävät työnsä sisältöä yhteistyössä näiden kanssa.

Yhteistyö päättyy yhteiseen arviointiin ja palautteeseen

Prosessin viimeinen vaihe on yhteistyön päättäminen. Tässä vaiheessa opiskelijat esittelevät työnsä tulokset toimeksiantajaorganisaatiolle ja opettajalle. Yhteinen päätöstapaaminen toimii tilaisuutena keskustella työn tuloksista, arvioida yhteistyötä ja antaa palautetta. Opettaja fasilitoi päätöstapaamisen ja huolehtii palautekeskustelun etenemisestä. Lisäksi opettaja huomioi toimeksiantajaorganisaation palautteen opiskelijatuotoksista ja käyttää sitä osana opiskelijoiden arviointia.

Toimeksiantajaorganisaatio perehtyy opiskelijoiden tuotoksiin ja antaa palautetta sekä työn tuloksista että yhteistyöprosessista. Organisaation näkökulma auttaa arvioimaan, kuinka hyvin tuotokset vastaavat työelämän tarpeisiin.

Opiskelijat puolestaan palauttavat lopputuotoksensa sovitusti, osallistuvat palautekeskusteluun ja arvioivat omaa oppimistaan. Reflektointi on tärkeä osa oppimisprosessia, sillä se auttaa opiskelijoita tunnistamaan kehittynyttä osaamistaan ja työskentelytapojaan.

Co-Learn-toimintamallin keskeinen vahvuus on sen tuottama monipuolinen hyöty eri toimijoille. Opettajille malli tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää erilaisia oppimismenetelmiä ja tuoda opetukseen konkreettisia työelämäesimerkkejä. Samalla se vahvistaa opetuksen työelämälähtöisyyttä ja tukee pedagogisen osaamisen kehittymistä.

Toimeksiantajaorganisaatioille yhteistyö tarjoaa uusia ideoita ja näkökulmia toiminnan kehittämiseen. Opiskelijoiden tuore näkökulma voi auttaa tunnistamaan uusia ratkaisuja tai kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi yhteistyö vahvistaa organisaation yhteyksiä korkeakouluun ja tukee osaamisen kehittämistä.

Opiskelijoille Co-Learn-toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden soveltaa teoriaa käytännön tilanteisiin. Työskentely todellisen toimeksiannon parissa kehittää ammatillista osaamista, innovointikykyä sekä projektityöskentelyn taitoja. Samalla opiskelijat saavat arvokasta kokemusta työelämästä ja mahdollisuuden luoda verkostoja tulevaisuutta varten.

Mallin vahvuus on sen kyvyssä yhdistää oppiminen ja kehittäminen. Kun opiskelijat työskentelevät todellisten työelämähaasteiden parissa, oppimisesta tulee merkityksellisempää ja vaikuttavampaa. Samalla korkeakoulu ja työelämäorganisaatiot rakentavat pitkäjänteistä yhteistyötä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Co-Learn-toimintamalli tarjoaa näin rakenteen, jonka avulla yhteiskehittäminen ja oppiminen voidaan toteuttaa systemaattisesti ja tavoitteellisesti korkeakoulun ja työelämän yhteistyössä.

Malli on rakennettu osana Co-Learn! Yritykset ja korkeakoulut yhteistyössä tutkimus- ja innovointivalmiuksia kehittämässä ryhmähanketta, jonka toteuttajina ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Hanke toteutettiin vuosina 2024–2026 yhtäaikaisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Emmi Tuurinkoski
Tradenomi (YAMK), projektipäällikkö
SEAMK

Saija Råtts
FM, lehtori
SEAMK

Sanna Joensuu-Salo
FT, KTT, dosentti (LUT-yliopisto), tutkijayliopettaja
SEAMK