SeAMKin opiskelijat kansainvälisessä palkintoraadissa - Kirjastot ja kestävän kehityksen teot | Julkaisut @SeAMK
Artikkelit
Artikkelit
SeAMKin opiskelijat kansainvälisessä palkintoraadissa – Kirjastot ja kestävän kehityksen teot
SeAMKin opiskelijat kansainvälisessä palkintoraadissa – Kirjastot ja kestävän kehityksen teot

SeAMKin opiskelijat kansainvälisessä palkintoraadissa - Kirjastot ja kestävän kehityksen teot

kategoria: 2022, Muut artikkelit, TKI
#

SeAMK kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelman osallistuminen IFLA Green Library Award –palkintoraatiin on jo perinne. Keväällä 2022 opiskelijat ottivat osaa kolmannen kerran IFLA:n kestävään kehitykseen ja ympäristöasioihin keskittyvän ENSULIB jaoston vuosittain myöntämän kansainvälisen tunnustuksen jakamiseen.

Innokkaita raatilaisia

Tätä ainutlaatuista osallistumismahdollisuutta tarjotaan opiskelijoille vuosittain projektiopintoina. Raatilaisuudesta voi siis kuitata osaamispääoman lisäksi opintopisteitä sekä alan korkeimman kansainvälisen toimijan työtodistuksen.

Vuonna 2020 palkintoraatiin ottivat osaa Suvi Levonen, Emma Lahtinen sekä Kirsi-Maria Välimäki (Salmela 2020a), vuonna 2021 Olli Väisänen (Salmela 2021) ja kaudella 2022 Sara Kujanpää sekä Frida-Maria Pessi.

Aikaisempien vuosien raatilaisten tavoin Sara ja Frida reflektoivat osallistumiskokemuksiaan. Molemmat kokivat kiinnostuksen kansainvälisyyteen innostaneen mukaan, mutta myös halun tutustua eri maiden kirjastojen toimintaan. Kujanpää (henkilökohtainen tiedonanto, 16.8.2022) tiivistää motivaatiotaan: ”Ajattelen tällaisten opintojen kerryttävän tietotaitoa ja olevan hyödyksi tulevaisuudessa, jos vaikkapa itse joskus osallistun vastaaviin kilpailuihin tai olen yhteydessä ulkomaisiin kirjastoihin”.  Pessi (henkilökohtainen tiedonanto, 20.6.2022) on samoilla linjoilla: ”Kansainväliset asiat kiinnostavat yleensäkin, mutta samalla oli hauska päästä tutustumaan eri kirjastojen hankkeisiin ja toimintaan”.

Ehdokkaita ja suosikkeja

Kirjastot voivat hakea tunnustusta kahdessa eri kategoriasta: “Green Library” tai “Green Library Project”.  Hakemuksia saatiin tänä vuonna kolmisenkymmentä ympäri maailmaa, muun muassa Etelä-Amerikasta, Kiinasta, Intiasta, Singaporesta sekä myös lukuisista Euroopan maista (ENSULIB, 2022). Tällä kertaa hakijoiden joukossa ei ollut kotimaisia kirjastoja, vaikka vuoden 2021 Green Library Project tunnustuksen nappasikin Oulun kaupunginkirjasto.

Raatilaiset pääsevät tutustumaan jommankumman kategorian kaikkiin ehdokkaisiin ja vaikka voittajan ratkaiseekin koko kansainvälisen palkintoraadin yhteispisteytys, ehdokkaiden joukosta löytyy aina opiskelijoiden omia suosikkeja.

SeAMK raatilaisista Kujanpää (henkilökohtainen tiedonanto, 16.8.2022) mainitsee suosikikseen projektikategorian voittajan. Sen ansioita olivat hänen mukaansa muun muassa erityisryhmien huomioiminen. Pessi (henkilökohtainen tiedonanto, 20.6.2022) nostaa esille saman projektin ja mainitsee lisäksi ”Adopt a Plant at Your Public Library: The Plantotek Project” -hankkeen. Hänen mukaansa ehdokkaat huomioivat hienosti kirjaston perustoiminnot sekä miten niitä voitaisiin soveltaa erityiseen toimintaan tai erityisryhmille.

Inspiraatiota ja ideoita

Best Green Library kategorian voiton nappasi tänä vuonna Singapore ja “Revamp of Choa Chu Kang Public Library”. Best Green Library Project tunnustus taas matkasi Pariisiin “La Médiathèque de la Canopée : a Pilot Library for Sustainable Development for the Parisian Network” projektille (Sahavirta & Hauke, 2022).  Lisäksi erikoismaininnan sai “The Neighborhood Path” projekti Kolumbiasta (mt).

Ehdokasjoukko on tutustumisen arvoinen niin alan opiskelijoille kuin jo työelämässä oleville. ENSULIB (i.a.). sivuston kautta löytyy tietoa myös aikaisempien vuosien ehdokkaista ja voittajista.

Molemmat tämän vuoden raatilaiset pitävät ehdokkaisiin tutustumista merkittävänä ideoinnin lähteenä, oman tekemisen ja ajattelun monipuolistajana. Kujanpää (henkilökohtainen tiedonanto, 16.8.2022). kuvailee kokemuksiaan seuraavasti: ”Aina voi kehittää ja ideoita uutta! Mikään ei ole valmista, vaan ala kehittyy siinä missä maailmakin. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja ne voivat saada aikaan suuriakin muutoksia sekä kirjaston sisällä mutta myös kansallisesti tai jopa kansainvälisesti. Ehdokkaissa oli monia käytännöllisiä ideoita, mutta myös mieltä sykähdyttäviä tarinoita, kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa. Kirjastoalalla on tilaa innovatiivisille ihmisille”
Vuoden 2022 palkitut kirjastot (kuva: Satu Salmela).

Tutustumisesta osaamiseksi

Osallistumisesta on mahdollisuus napata matkaan mukaan moninaista osaamispääomaa ja opiskelijat myös reflektoivat omia oppimiskokemuksiaan. Esimerkiksi Pessi (henkilökohtainen tiedonanto 20.6.2022) nostaa esille ajattelun kehittymisen vertaillessa projektien herättämiä tunteita, arviointikriteerejä ja toiminnan perustelemista: ”Kyse ei aina ole siitä, miltä joku näyttää tai tuntuu, vaan se pitää myös pystyä perustelemaan. Ymmärrän nyt ehkä paremmin, miten eri tavoin asioita voidaan arvioida”.

Kujanpää (henkilökohtainen tiedonanto 16.8.2022) on samoilla linjoilla ja lisää oppimiskokemuksiin muita itselleen merkityksellisiä seikkoja: ”Opin sen, että yhteydenpito kansainvälisesti ottaa aikaa, kenties esimerkiksi aikaeroista ja kielimuureista johtuen. Syvensin kirjastoalan englanninkielistä sanastoa. Huomasin myös sen, että keskustelua kannattaa rohkeasti avata ja siihen osallistua: esimerkiksi ehdotukseni erityismaininnan saajasta sai kannatusta siinä määrin, että se tuli valituksi.”

Osaamisesta teoiksi

Omassa tutkinto-ohjelmassani on pyritty panostamaan SeAMK strategiastakin löytyviin kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ajatuksiin (ks. SeAMK, i.a.). Tavoitteena on, että kestävän kehityksen juonne saa opiskelijat tietoisiksi yhteiskuntavastuusta ja auttaa ymmärtämään kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona niin ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista.

Samanlainen tavoitetilan piirtävät myös Arenen (2022, 5–8) määrittämät korkeakoulututkintojen kompetenssit. Niiden joukosta löytyvät muun muassa kestävän kehityksen, kansainvälisyys, eettisyyden ja ennakoiva kehittämisen kompetenssit, jotka muodostavat ammatillisen asiantuntijuuden perustan yhdessä koulutuskohtaisten kompetenssien kanssa. Tavoitteet tulee kuitenkin vielä kääntää teoiksi, automaattisesti niitä ei saavuteta.

Green Library Award on oman tutkinto-ohjelmamme yksi tärkeä askel tällä polulla (ks. Salmela 2020b), samoin kestävään kehitykseen liittyvät opinnäytetyöt, muun muassa itsekin raatilaisena toimineen Suvi Levosen (2021) sekä Saara Kuvajan (2022) työ alan opiskelijoiden ympäristötietoisuudesta. Toivon mukaan voimme jatkossa entisestään vahvistaa alan opiskelijoiden alttiutta, mahdollisuuksia ja intoa kestävän kehityksen tekoihin.


Pienetkin kestävät ja vihreät teot voivat olla merkittäviä ja kasvaa isoiksi (kuva: Jared Cherup CC BY-NC-ND 2.0). 

Satu Salmela
lehtori
SeAMK

Kirjoittaja toimii lehtorina SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomikoulutuksessa.

Lähteet: