Terveisiä Euroopasta: Ruotsissa uskotaan biokaasun tulevaisuuteen | @SeAMK-verkkolehti

Terveisiä Euroopasta: Ruotsissa uskotaan biokaasun tulevaisuuteen

#

Suomi on asettanut 4 TWh biokaasun tuotantotavoitteeksi vuoteen 2030 mennessä, kun se nykyisellään on noin 1 TWh:n vuositasolla. Biokaasun tuotanto kiinnostaa nyt yhä laajemmin, mutta miltä tilanne näyttää länsinaapurissa? Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle -hanke haastatteli syksyllä 2022 biokaasuntuotannon asiantuntijaa eteläisestä Ruotsista.

Ruotsissa uusiutuvan energian kehittämistä, käyttöönottoa, jakelua ja näihin liittyviä yhteistyöverkostoja edistävät alueelliset energiakonttorit. Yksi näistä on Energikontor Sydost, jonka asiantuntija Tommy Lindströmiä pyysin kertomaan vinkkejä alueellisesta biokaasuekosysteemin rakentamisesta.

– Pienen mittakaavan jalostusyksiköiden teknologiakehitys joko paineistetuksi biokaasuksi, mutta myös nesteytetyksi biokaasuksi [on tärkeää], hän toteaa ja jatkaa:

– Viime aikoina nesteytetyn biokaasun arvo on alettu ymmärtää, kun paineistetun biokaasun markkina on katoamassa.

Nesteytetyn biokaasun rooli kasvaa

Tommy Lindströmin mukaan Esimerkiksi Tukholmassa käytetään nykyään jätevedestä mädättämällä tuotettua biokaasua paikallisbussien polttoaineena.

– Koska tulevaisuudessa bussit tulevat olemaan sähköistettyjä, biokaasu johdetaan jatkossa Tukholman satamaan, josta nesteytetty biokaasu lähetetään Saksaan, hän kertoo.

Lindströmin mukaan nesteytetty biokaasu on avain biokaasumarkkinan kehittymiseen paikallistasolla. Myös Suomessa arvioidaan nesteytetyn biokaasun markkinan kasvavan tulevaisuudessa. Maakaasun markkinahinnan noustessa biokaasu ja siihen liittyvät investoinnit nähdään aiempaa kannattavampina (Kokkonen 2022). EU:n polttomoottorikäyttöisten henkilö- ja pakettiautojen myyntikielto vähentää toisaalta kaasukäyttöisten ajoneuvojen kysyntää, mikä asettaa biokaasuntuotannon uuden haasteen eteen. Lindströmin mukaan raskaan liikenteen sähköistyminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä, mikä puolestaan voi lisätä biokaasun kysyntää.

Lindströmin mukaan biokaasun markkinanäkymät olivat viisi-kuusi vuotta sitten hyvin alueelliset tai korkeintaan kansalliset, nyt markkina on eurooppalainen.

– 20 risteilyalusta Itämerellä voisi käyttää kaiken Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa tuotetun biokaasun markkina on valtavan suuri, Lindström toteaa. Suurin kilpailija biokaasulle on tulevaisuudessa ammoniakki, hän jatkaa. (Taustatietoa ammoniakin mahdollisuuksista mm. laivaliikenteessä)

Verkostoyhteistyö keskeistä

Avaintoimijoita alueellisessa biokaasuverkostossa ovat Tommy Lindströmin mukaan jakelijat. Koska jakelu on merkittävä investointi ja riski suuri, ei yksittäisten maatilojen tulisi hänen mukaansa ryhtyä siihen. Myös jalostuksen osalta Lindström kannattaa verkostoyhteistyötä. Yhteistyöllä voidaan edistää biokaasun tuotantoon liittyviä paikallisia, alueellisia ja kansallisiakin tavoitteita.

– Pyrkikää lobbaamaan pitkän tähtäimen suunnitelmien edistämiseksi, on Lindströmin viesti aluetason biokaasusektoria kehittäville toimijoille.

Lisätietoa biokaasusta Suomessa löydät mm. Suomen biokierto ja biokaasu ry:n sivuilta.

Anu Palomäki
Projektipäällikkö
SeAMK

Anu Palomäki työskentelee projektipäällikkönä Euroopasta E-P:lle -hankkeessa, jossa alueen maatalouteen jalkautetaan ilmastokestävyyteen ja digitalisaatioon liittyviä hyviä eurooppalaisia käytäntöjä.

Tämä hanke on osa Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle -hanketta.

Lähteet

Kokkonen, Sanna 2022. Tulevaisuuden kaasu virtaa vihreämmin – Nesteytetystä maakaasusta nesteytettyyn biokaasuun. Biokierto ja biokaasu 2/2022. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry.