Virtuaalista verkostoitumista etäkonferenssissa

Koronapandemia vaikuttaa erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Useita tapahtumia perutaan ja joidenkin ajankohtia siirretään myöhemmäksi. On tilaisuuksia, joiden järjestäminen olisi ajankohtaista juuri nyt, mutta ei enää tulevaisuudessa. Tilaisuuksien peruuntuminen aiheuttaa pettymyksiä monelle.

Osa tilaisuuksista on kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne voidaan toteuttaa erilaisin menetelmin, esimerkiksi monia digitaalisia kanavia hyödyntäen. Tilaisuuden onnistuminen ei riipu enää face-to-face-järjestelyistä. Digitaaliset kanavat tuovat ”maailman lähelle” meitä ja kansainväliset asiantuntijat saadaan koolle nopeasti ja tehokkaasti. Tarvitaan vain hiukan suunnitelmallisuutta, viitseliäisyyttä ja teknistä osaamista.

Esimerkkinä etäkonferenssin onnistumisesta toimikoon oma kokemukseni Ateenassa toukokuun alussa toteutetusta kansainvälisestä hoitotyön ja lääketieteen tutkijoiden ja kouluttajien yhteisestä konferenssista, johon osallistumisen olin perunut jo maaliskuulla koronapandemian vuoksi. Kuinka ollakaan, muutama viikko sitten konferenssin järjestäjätaho lähestyi minua kuitenkin uudelleen ja pyysi suullista esitystä zoomia hyödyntäen. Otin haasteen vastaan ja aloin valmistella puhetta. Sähköpostitse tuli tarkat ohjeet puheen pituudesta ja sen nauhoittamisesta sekä nauhoitteen ja powerpoint-esityksen lähettämisestä etukäteen konferenssin järjestäjätaholle. Varsinainen reaaliaikainen osallistuminen tapahtuisi kuitenkin Zoomia hyödyntäen.

Zoomilla mukana etäkonferenssissa

Kansainväliseen konferenssiin osallistui satoja hoitotyön ja lääketieteen tutkijoita ja kouluttajia sekä lääkäreitä Euroopasta, Aasiasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tekniikka ja virtuaalinen yhteys toimivat hyvin. Etukäteen sähköpostitse saatu ohjelma sekä esitysten powerpoint-diat tehostivat etäkonferenssin onnistumista. Esitysten jälkeen oli aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Keskustelu oli vilkasta ja asiantuntijoiden kesken tapahtui virtuaalista verkostoitumista. Uusia, yhteisiä tutkimus- ja kehittämishankeideoita nousi esiin. Virtuaaliset taukokahvit nautittiin yhteisinä ajankohtina kuka missäkin – minä kotona auringon lämmössä puutarhakeinussa. Konferenssiin osallistuminen ei maksanut mitään, sillä Ebookers korvasi perutut lennot ja hotelliyöt. Etäkonferenssia voikin pitää tehokkaana ja taloudellisena asiantuntijoiden kokoontumistapana.

Konferenssiin osallistuminen oli intensiivistä ja esityksistä sai paljon irti. Aiheet käsittelivät mm. erilaisia virtuaalisia simulaatioita, mentorointia, johtamisen kehittämistä sekä eri sairauksista kärsivien hoitotyötä. Uusia vinkkejä simulaatio-opetuksen kehittämiseen antoi mm. amerikkalaisen kollegan esitys ” Simulation Implementation Utilizing Telepresence Robots in an Online Nurse Practitioner Program.” Virtuaalinen simulaatiotäydennyskoulutus toteutettiin jo työelämässä oleville sairaanhoitajille tietotekniikkaa, simulaatioita ja robotiikkaa yhdistäen.

Developing Emotional Intelligence and Situational Awareness through Simulation Coaching

Oman esitykseni aiheena oli “Developing Emotional Intelligence and Situational Awareness through Simulation Coaching.” Esitys pohjautui Simulaatiovalmennus-hankkeessa saatuihin tunneälytaitojen ja tilannetietoisuuden kehittämistä simulaation keinoin koskeviin tutkimustuloksiin. (Salminen-Tuomaala, Paavola & Paussu 2019, Salminen-Tuomaala, Hallila, Niinimäki & Paussu 2020, Salminen-Tuomaala 2020).

Simulaatiovalmennus-hankkeeseen osallistuneiden pk-yritysten asiantuntijoiden mukaan simulaatiovalmennus edisti heidän eläytymistään toisen ihmisen asemaan sekä paransi heidän keskittymistään toisen ihmisen sanattomaan ja sanalliseen vuorovaikutukseen. Tilannetietoisuuden kehittyminen ilmeni myös empaattisena pohdintana, miten kannustava ja rohkaiseva palaute tulisi antaa. Henkilökunta koki simulaation myös työnohjauksellisena menetelmänä, joka voisi edistää sekä kollegiaalisuutta, tiimiälyä että työhyvinvointia.

Simulaatiovalmennusinterventioista koettiin olevan hyötyä omien tunteiden hallitsemiselle ja itsehillinnän kehittymiselle. Simulaatioihin osallistuneet pk-yritysten edustajat pohtivat myös sekä omien tunteidensa että toisten tunteiden tiedostamisen merkitystä työyhteisön ilmapiirille. Tunneälyn ja tilannetietoisuuden kehittäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa asiakkaiden saaman hoidon ja palvelun laatuun ja turvallisuuteen.

Simulaatiovalmennukseen osallistuneiden pk-yritysten ammattilaisten kokemuksen mukaan simulaatiovalmennus on hyvä menetelmä tilannetietoisuuden ja tiimityötaitojen oppimiseen. Se edellyttää kuitenkin, että simulaatiovalmentajat luovat avoimen, leppoisan ilmapiirin simulaatioon ja korostavat eettistä puolta, että mitään tilanteessa ääneen lausuttua ja toteutettua ei käsitellä enää simulaatioskenaarion jälkeen. Kaikki tilanteessa eletty ja koettu jää simulaatiotilaan.

Virtuaalista verkostoitumista

Kansainväliseen konferenssiin osallistuvien motiivit verkostoitumiseen voivat pohjautua erilaisiin tarpeisiin. Virtuaalinen verkostoituminen luo mahdollisuuksia oman asiantuntijuusalan substanssiosaamisen kehittämiseen ja ajan hermolla pysymiseen sekä tutkitun tiedon kollegiaaliseen jakamiseen ja vertaistuen saamiseen. Etäkonferenssissa on mahdollista hankkia myös uusia, innovatiivisia yhteistyökumppaneita erilaisten projektien ja kehittämismenetelmien ideointiin. Verkostoitumalla voidaan vahvistaa hankkeissa tarvittavaa monialaista osaamiskenttää.

Etäkonferenssi ei ole ainoa toimiva tapa, vaan virtuaalisen verkoston kehittämisen mahdollisuudet ovat moninaiset. Virtuaalista verkostoitumista voi tapahtua myös ajasta ja paikasta riippumatta. Koska virtuaalisesta verkostoitumisosaamisesta tulee yksi työelämän tärkeimpiä osaamisalueita tulevaisuudessa, on tärkeää vahvistaa virtuaalisia tiimiäly- ja vuorovaikutustaitoja.

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, yliopettaja, Kliininen hoitotyö
SeAMK Sosiaali- ja terveysala

Lähteet:

Salminen-Tuomaala, M., Paavola, K. & Paussu, P. 2019. Health and social care leaders’ self-rated competence and learning needs in small and medium-sized enterprises. Clinical Nursing Studies 7(2), 62-70. https://doi.org/10.5430/cns.v7n2p62

Salminen-Tuomaala, M., Hallila, J., Niinimäki, A. & Paussu, P. 2020. The simulation coaching concept – A step towards expertise. Journal of Nursing Education and Practice 10(4), 83-90. https://doi.org/10.5430/jnep.v10n4p83

Salminen-Tuomaala, M. 2020. Developing Emotional Intelligence and Situational Awareness through Simulation Coaching. Artikkeli ilmestyy Clinical Nursing Studies-lehdessä toukokuussa 2020.