Ideoita kliinisen hoitotyön opetukseen Zurichistä

17th World Congress on Clinical Nursing & Practice -konferenssi Zurich

Sain EVICURES-hankkeeseen kirjoittamani englanninkielisen artikkelin pohjalta puhujakutsun 17th World Congress on Clinical Nursing & Practice -konferenssiin, joka järjestettiin 29. – 30.8.2018 Zurichissä, Sveitsissä. Konferenssiin oli saapunut runsaasti osallistujia Aasiasta, Australiasta ja USA:sta. Vähemmän osallistujia oli Euroopasta ja Afrikasta. Konferenssin sisältö oli monipuolinen, aiheissa oli huomioitu sekä akuuttihoitotyön, palliatiivisen hoitotyön että hoitotyön teknologian näkökulmia.

Oman puheeni aiheena oli ”Challenges and factors likely to promote coping as anticipated by nurses preparing for a merger of intensive and intermediate care units.” Puheeni pohjautui EVICURES-hankkeessa toteutettuun tutkimukseen, jonka tulokset on julkaistu artikkelina Intensive and Critical Care Nursing -lehdessä v. 2017. EVICURES-hankkeessa kehitettiin uusi tehohoitotyön toimintamalli näyttöön perustuvaan tutkimustietoon pohjautuen.

Keväällä 2018 avattu Seinäjoen keskussairaalan uusi tehostetun hoidon ja -valvonnan yksikkö on ainutlaatuinen, sillä kriittisesti sairaita potilaita hoidetaan yhden hengen potilashuoneissa. Tällä pyritään edistämään potilaiden hoidon yksityisyyttä ja vähentämään potilaiden stressiä. Uudessa yksikössä on yhdistetty sekä teho-osaston, sydänvalvonnan että kirurgisen valvontaosaston toiminta. Yksiköiden yhdistyminen aiheuttaa hoitohenkilökunnalle monenlaisia haasteita, koska he joutuvat huolehtimaan sellaistenkin potilasryhmien hoitamisesta, mihin he eivät ole aikaisemmin tottuneet. Lisäksi uusi toimintaympäristö on tuonut mukanaan uudenlaisen dokumentointiohjelman, sähköisen lääkekaapin ja uudet valvontamonitorit.

Kolmen yksikön henkilökunnan yhdistäminen on merkinnyt myös uusiin työtovereihin tutustumista ja yhteisten pelisääntöjen luomista. Tutkimustulosten mukaan hoitajat ovat murehtineet etukäteen eniten potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyviä asioita. He ovat kokeneet tarvitsevansa erityisesti tiedollista, konkreettista ja sosiaalista tukea sekä kollegoilta että esimiehiltä. (tarkemmat tiedot tuloksia kuvaavasta artikkelista lähdeluettelossa tämän artikkelin lopussa).

Konferenssi oli hyödyllinen myös uuden Kliininen asiantuntija YAMK-koulutuksen sisällön näkökulmasta, sillä hoitotyön kehitys kansainvälisellä tasolla on nopeaa ja on tärkeää päästä jakamaan uusinta uutta tietoa suomalaisille hoitotyön asiantuntijoille. Seuraavaksi poimintoja konferenssin annista.

Konferenssi Zurichissä

Australialainen apulaisprofessori Elisabeth Jacob kertoi uudesta teknisestä keksinnöstä, jonka avulla voidaan ottaa laskimoverinäytteet iv-kanyylin kautta sairaalassa hoidettavina olevilta potilailta. Menetelmä on parantanut potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon. Erityisen positiivisena uuden teknisen laitteen ovat kokeneet ne potilaat, jotka pelkäävät kaikkea pistämistä. Tekninen laite vähentää myös bioanalyytikoiden tarvetta.

Australialainen lehtori, terveystieteiden tohtori Jeong-Ah Kim esitteli puheessaan erilaisia potilasturvallisuuden riskitekijöitä, läheltä piti- ja vaaratilanteita. Hän painotti hoitovirheiden tunnustamista ja niistä oppimisen tärkeyttä. Yleismaailmallisena ongelmana hän näki sen, että hoitovirheen tunnustaminen koetaan leimaavana. Usein hoitovirhetilanteissa keskitytään virheen tehneen henkilön syyllistämiseen. Sen sijaan pitäisi keskittyä vastaavien virheiden tekemisen ennaltaehkäisyyn.

Eteläafrikkalainen, Cape Townin yliopiston hoitotieteen laitoksen johtaja Nicki Fouche kertoi mielenkiintoisesta, kuolevien potilaiden hoitoa koskevasta fenomenologisesta tutkimuksestaan. Hän oli tutkinut hoitajien kokemuksia kuolevan potilaan kohtaamisesta ja hoitamisesta, läheisten kohtaamisesta ja tukemisesta sekä kuolleen potilaan hoitamisesta sen jälkeen, kun omaiset olivat poistuneet. Afrikkalaisten heimouskontojen ja kulttuurien kirjavuus toi hoitohenkilökunnan kokemuksiin erilaisia haastavia tilanteita sekä yliluonnollisia kokemuksia.

Taiwanilainen terveystieteiden tohtori Shu-Ling Tsai kertoi mielenkiintoisen, fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksensa tuloksia vanhempansa menettäneiden lasten surukokemuksista. Hän oli haastatellut yhtätoista 5-11-vuotiasta lasta, jotka olivat menettäneet joko toisen tai molemmat vanhempansa. Aihe oli eettisesti vaativa, mutta tutkija kertoi, että tulosten myötä hänen oli ollut mahdollista kehittää pienten lasten surun tukemismenetelmiä taiwanilaisessa sairaalassa ja myös kehittää palliatiivisen hoitotyön opetusta yliopistossaan.

Tanskalainen lehtori Jette Lind kertoi sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ensimmäisestä harjoittelupaikastaan erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset olivat vaihtelevia. Osa oli kokenut itsensä tervetulleeksi. Osa opiskelijoista oli kokenut olleensa koko ajan ohjaajalleen kuin ilmaa tai taakka. Eniten aliarvostamista olivat kokeneet ulkomaalaistaustaiset opiskelijat. Tutkimustulosten myötä opettajien resursseja opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen ja ohjaamiseen oli lisätty runsaasti ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osalta.

Monien puheiden aiheet olivat sellaisia, että niiden antia voi hyödyntää myös SeAMKin sairaanhoitajaopiskelijoiden ja YAMK-opiskelijoiden opetuksessa. Eri maissa hoitotyön haasteet ovat yllättävän samanlaisia, vaikka kulttuurinen konteksti on erilainen.

 

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, lehtori, projektipäällikkö
Kliininen asiantuntija, YAMK-tutkinto, vastuuopettaja
Kansallinen TKI-osaaja -valmennus, vastuuopettaja

 

Lähteet:
Salminen-Tuomaala M, Ala-Hynnilä L, Hämäläinen K, Ruohomäki H. 2017. Challenges and factors likely to promote coping as anticipated by nurses preparing for a merger of intensive and intermediate care units. Intensive and Critical Care Nursing 43, 68-74.

Salminen-Tuomaala M. 2016. Potilasturvallisuutta edistävän toimintamallin yhteistoiminnallinen suunnittelu osana EVICURES-hanketta. Julkaisussa Tuomi Jouni, Ketola Sanna ja Nuutinen Liisa (toim.) TAITO 2016. Oppimisen ydintä etsimässä, s.130-143.

Salminen-Tuomaala M. 2016. Promotion of patient safety and smooth care processes – preparing for change with the Foresight Framework Model. Teoksessa: Nykänen E, Tuomaala P, Laarni J, Dhinakaranan K, Saarinen K, Yli-Karhu T, Hämäläinen K, Koskela T, Eerikäinen H, Salminen-Tuomaala M, Hellman T, Rintamäki K, Vimpari K, Kilpikari J, Jääskeläinen J, Kotilainen H. A user-oriented evidence-based design project of the first Finnish single room ICU. Results of EVICURES project.

Salminen-Tuomaala, M. 2016. Potilasturvallisuutta edistävän toimintamallin yhteistoiminnallinen suunnittelu The Foresight Framework- mallia soveltaen Evicures-hankkeessa. Teoksessa: Junell, P., Heikkilä, A., Päällysaho, S. & Saarikoski, S. (toim.) Hyvinvointia ja innovaatioita monialaisesti ja raja-aitoja madaltaen. Katsaus Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimintaan 2016. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A.

Salminen-Tuomaala, M. 2016. The Foresight Framework -malli yhteistoiminnallisen workshoptyöskentelyn menetelmänä. Teoksessa: Asta Heikkilä & Jenni Kulmala (toim.). Uusia työmenetelmiä ja innovaatioita hyvinvoinnin edistämiseen: SeAMK Sosiaali- ja terveysala tutkii ja kehittää. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B. Raportteja ja selvityksiä 120.