Tulevaisuuden terveydenhoito | Julkaisut @SeAMK

Tulevaisuuden terveydenhoito

Kirjoitus perustuu Jeroen Tasin (Philipsin Connected Care & Health Informatics yksikön toimitusjohtaja) kirjoitukseen The Telegraphissa 11.1.2017.

Tällä hetkellä voidaan sanoa, että terveydenhoitojärjestelmä on erityisesti sairaudenhoitojärjestelmä, joka on rakennettu edellisen vuosisadan puolivälissä. Vaikka lääketiede on edistynyt diagnostisoinnissa ja hoidoissa, hoitojärjestelmää ei ole rakenteellisesti muutettu. Se on edelleen rakennuksia, joissa sairaita ja akuutteja sairastuneita hoitavat lääketieteellisen koulutuksen saaneet ihmiset. Järjestelmää ei missään vaiheessa rakennettu huolehtimaan kasvavasta määrästä kroonisesti sairaita, joita tällä hetkellä on yli puolet kaikista terveydenhuollon asiakkaista.

Tällä hetkellä, jos joku tuntee itsensä sairaaksi, he tapaavat ensin yleislääkärin, saavat lähetteen sairaalaan spesialistille, hänelle tehdään kokeita ja kuvauksia, jotka joku analysoi ja sen jälkeen hän saa tarvittavan hoidon. Kaikki tämä voi kestää pitkään.

Yksi näkökulma muutokseen

Kaikki voisi olla toisin, jos otetaan oppia vaikkapa siitä, mitä palvelualoilla on jo tehty. Silloin alettaisiin katsoa terveydenhoitoa asiakkaan/potilaan silmin. Ensin pitäisi auttaa asiakasta/potilasta ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen tilaansa, jotta he voivat ottaa aktiivisemman roolin sen hallinnassa. Tavoitteena tulisi olla pitää ihmiset terveenä ennemminkin kuin hoitaa heidän sairauksiaan.

Ei riitä, että kerrotaan, mitä tehdä. Useimmat tupakoijat tietävät, mitä tupakointi tekee heidän terveydelleen. Se ei riitä. Annetaan heille teknologiaa, jolla he voivat reaaliaikaisesti seurata sen vaikutuksia kehossaan. Heillä voi olla laitteita, jotka mittaavat jatkuvasti sydämen toimintaa, verenpainetta, hengitystä, painoa ja aktiivisuutta. Näistä tiedoista voidaan tehdä ennusteita terveysriskeistä. Sekä henkilö itse että etähoidon tiimi voi seurata kehitystä. Asiakkaat/potilaat voivat olla mukana sosiaalisissa verkostoissa erilaisten kilpailujen ja pelien avulla. ”Hoitohenkilökunta” voi toimia ”lennonohjauskeskuksena”, jossa tarkastellaan väestön terveyttä, joka perustuu suoratoistotietojen ja asiakkaiden/potilaiden tallennettavien terveyskirjastojen yhdistelmään. Tällaiset keskukset voivat auttaa asiakkaita/potilaista, joiden tiedot osoittavat tuen tarvetta joko kaksisuuntaisella videoneuvottelulla tai vierailuilla. Tässä on kyse 24 tunnin yhteydestä asiakkaan/potilaan ja häntä tarkkailevan tiimin välillä.

Miten muutos näkyy?

Tulevaisuudessa yleislääkärit käyttävät ultraäänitabletteja, jotka kuvantavat potilaan sydämen toimintaa. Jos havaitaan jotain epäsäännöllisyyttä, voi yleislääkäri jakaa välittömästi tiedon kardiologin kanssa, jotta potilaalle voidaan tehdä diagnoosi ja hoitosuunnitelma välittömästi. Näin ei ole tarvetta odottaa aikoja viikkoja tai kuukausia, vaan asiat voidaan tehdä reaaliaikaisesti tässä ja nyt. Tällaiseenhan olemme tottuneet. Teemme lentovarauksia, ostoksia ja hoidamme talouttamme (sijoituksia ja talletuksia) reaaliaikaisesti verkossa joka päivä.

Asiakkaat/potilaat tarvitsevat edelleen asiantuntijoita, mutta asiakkaan ja asiantuntijan ei tarvitse olla samassa tilassa samanaikaisesti. Yhdistetyn hoidon verkko tarkoittaa, että useat asiantuntijat voivat tarkastella asiaa samanaikaisesti. Tämä mahdollistaisi terveyteen liittyvien ongelmien varhaisen diagnosoinnin jatkuvalla seurannalla, ennen kuin ne muuttuisivat vakavammiksi.

Tämä on normaalia käytäntöä 10 vuoden kuluessa. Ajatus ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämisestä sen sijaan, että reagoisimme sairauden puhkeamiseen, on järkevää. Järjestelmää on vaikea muuttaa, mutta kehityssuunta on vääjäämätön.

Linkki sivustolle: https://www.telegraph.co.uk/wellbeing/future-health/?WT.mc_id=tmgspk_slb_1511_AmKjbLK1R5X6&utm_source=tmgspk&utm_medium=slb&utm_content=1511&utm_campaign=tmgspk_slb_1511_AmKjbLK1R5X6

Kirsti Sorama