Kliinisen hoitotyön asiantuntijaosaamista tarvitaan hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Tavoitteena on palveluiden yhteensovittaminen ja hoitoketjujen sujuvuuden edistäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittäminen ja uudistaminen edellyttää tutkittua tietoa, vankkaa työkokemusta ja tiedolla johtamista. Palveluiden kehittämisessä, koordinoinnissa ja organisoimisessa voidaan hyödyntää oivallisesti kliinisten asiantuntijoiden osaamista.

Kliininen asiantuntija YAMK-koulutus avaa uusia urapolkuja

Kliininen asiantuntija YAMK-tutkinto on Master-tason koulutus hoitotyössä toimiville sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille. Koulutus antaa valmiudet vaativiin kliinisen hoitotyön asiantuntija-, kehittämis-, tutkimus-, koordinointi- ja johtamistehtäviin.

Kliininen asiantuntija YAMK-koulutus tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia urapolulla etenemiseen. Se avaa ovia erityisesti vaativiin kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtäviin. Laajavastuiseen kliinisen hoitotyön asiantuntijatehtävään liittyy usein hoitotyöhön liittyviä konsultointia, koordinointia ja itsenäisen vastaanoton pitämistä sisältäviä tehtäviä vaativassa työympäristössä itsenäisenä asiantuntijahoitajana. Tehtävä voi sisältää myös henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Tärkeä osa työtä on näyttöön perustuva hoitotyön käytänteiden ja toimintojen kehittäminen ja uudistaminen yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa.

Kliinisen asiantuntijan tehtävä on itsenäinen, se sisältää asiakkaan terveydentilan kokonaisarvioinnin ja yksilöllisen hoitamisen. Tehtävänkuva edellyttää kliinistä arviointiosaamista, kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä näyttöön perustuen ja monitieteistä tietoa hyödyntäen sekä taitoa valita paras mahdollinen hoito asiakkaalle huomioiden myös hänen läheisensä. Tehtävässä korostuvat myös terveyttä edistävä ohjaus- ja neuvontaosaaminen sekä konsultointiosaaminen.

Kliinisen hoitotyön haasteita tällä hetkellä ja tulevaisuudessa

Koronapandemia, väestön ikääntyminen, suurten ikäluokkien eläköityminen ja hoitotyötä uhkaava vakava työntekijäpula asettavat isoja haasteita kaikille terveydenhuollon organisaatioille. Hoitohenkilökunnan osaamista ja asiantuntijuutta arvostamalla, koulutusta vastaavia tehtäviä tarjoamalla ja oikeudenmukaista palkkaa maksamalla voidaan edistää hoitohenkilökunnan kokemusta heidän työnsä tärkeydestä. Myös hoitohenkilökunnan jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota aikaisempaa enemmän. Hoitajat tekevät arvokasta ja vastuullista työtä tunnollisesti vaativissa olosuhteissa, joissa heidän oma terveytensä on uhattuna mm. koronapandemian vuoksi. Heillä ei yleensä ole mahdollisuutta tehdä etätöihin, vaikka koronapandemia riehuu voimakkaana. Ohjaus- ja neuvontatöitä voidaan onneksi osittain toteuttaa myös etäohjauksena esimerkiksi puhelimen tai teams-yhteyden avulla.

Hyvinvointialueen kaikille asiakkaille on turvattava tasa-arvoisesti laadukkaat palvelut. Jokainen asiakas on yhtä tärkeä. On olennaista tunnistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten hoidon, hoivan, tuen ja ohjauksen tarpeet ja huomioida, että kaikki eivät vielä kykene hakemaan palveluita digitaalisesti. Hyvinvointialueen toiminnan laatua ja eettistä selkärankaa kuvaa erityisesti sen organisaatioiden ja henkilökunnan halu ja taito huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista asiakkaistaan.

On myös tärkeää pohtia tulevaisuuden asiakasprofiilia ja palveluiden kokonaisuutta moniammatillisesta näkökulmasta käsin jo nyt. Tarvitaan visiointitaitoa ja  tulevaisuuden ennakointiosaamista. Millainen on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaan palvelutarve vuonna 2030 tai vuonna 2050? Mitä sinä toivoisit sosiaali- ja terveyspalveluilta vuonna 2030?

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, Vastuuyliopettaja, Kliininen hoitotyö
SeAMK