Vihreä innovointi kiinnostaa eteläpohjalaisia yrityksiä
SeAMK teki loka-marraskuussa 2021 eteläpohjalaisille pk-yrityksille kyselyn, jossa selvitettiin koronan vaikutuksia yrityksiin ja erityisesti kasvuun ja kehittämiseen. Lisäksi kyselyssä käytiin läpi vastuullisuuden toteutumista yritysten liiketoiminnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 213 pk-yritystä eri aloilta ja eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Tässä artikkelissa käsitellään yritysten kiinnostusta vihreään innovointiin. Sarjan aiemmat osat on linkitetty artikkelin loppuun
Kyselyssä yrityksiltä tiedusteltiin niiden kiinnostusta joko kehittää itse tai ottaa käyttöön vihreitä innovaatioita asteikolla 1-7. Vihreät innovaatiot määriteltiin kyselyssä vastaajille innovaatioiksi, joilla tarkoitetaan negatiivisten ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseen tai positiivisten ympäristövaikutusten lisäämiseen tähtääviä merkittäviä muutoksia tuotantoprosesseissa, toimintatavoissa tai tuotteissa/palveluissa. Kuviossa 1 on esitetty vastausten jakautuminen. Yleisesti ottaen yritykset ovat kiinnostuneita ottamaan käyttöön tai kehittämään vihreitä innovaatioita: arvioiden keskiarvo oli 4,3 ja yli puolet (52 %) yrityksistä vastasi arvot 5-7, eli on jokseenkin tai erittäin kiinnostunut vihreästi innovoinnista. Noin kolmasosa yrityksistä (32 %) puolestaan ei ollut kovinkaan kiinnostunut kehittämään tai ottamaan käyttöön vihreitä innovaatioita ja vastasi kysymykseen arvot 1-3.
Kuvio 1. Yritysten kiinnostus kehittää tai ottaa käyttöön vihreitä innovaatioita.
Kasvuhakuisuus, menestyminen ja ympäristövastuullisuus yhteydessä kiinnostukseen
Kyselyn tulokset osoittavat, että kiinnostus vihreään innovointiin ei eroa toimialojen kesken eikä yrityksen koon mukaan. Seutukuntien välillä ei ole myöskään eroa eikä sillä, sijaitseeko yritys kaupunkimaisella alueella vai maaseudulla.
Yrityksen kasvutavoitteet puolestaan ovat yhteydessä kiinnostukseen kehittää tai ottaa käyttöön vihreitä innovaatiota. Mitä voimakkaampaa kasvua yritys tavoittelee, sitä korkeampi on myös kiinnostus vihreään innovointiin. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten kohdalla arvioiden keskiarvo on 4,9, kohtalaista kasvua hakevien 4,6, markkina-aseman säilyttämistä tavoittelevien (muutaman prosentin kasvutavoite) 4,1 ja kasvua tavoittelemattomien yritysten kohdalla keskiarvo on 3,0. Toteutunut kasvu vastaavasti ei ole yhteydessä yritysten kiinnostukseen kehittää tai ottaa käyttöön vihreitä innovaatioita.
Kiinnostus kehittää tai ottaa käyttöön vihreitä innovaatioita korreloi liiketoiminnallisen menestymisen kanssa eli yritykset, jotka ovat viimeisen 1–2 vuoden aikana menestyneet muita paremmin liiketoimintansa kehittämisessä, ovat muita kiinnostuneempia myös vihreästä innovoinnista. Kiinnostus kehittää tai ottaa käyttöön vihreitä innovaatioita korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi ympäristövastuun kanssa. Koska vihreä innovointi on yksi keskeinen väline ympäristövastuullisuuden toteuttamiseen yrityksissä, yritykset, joissa ympäristövastuullisuus on korkealla tasolla, ovat odotetusti muita kiinnostuneempia vihreästä innovoinnista.
Kiinnostus vihreään innovointiin korkeampaa kasvustrategioihin ja kehittämiseen panostavissa yrityksissä
Kiinnostus vihreisiin innovaatioihin on yhteydessä myös kasvustrategioihin. Vihreä innovointi korreloi kaikkien kasvustrategioiden kanssa: mitä kiinnostuneempi yritys on vihreistä innovaatioista, sitä enemmän se panostaa kaikkiin kasvustrategioihin. Mielenkiintoinen tulos on, että voimakkain korrelaatio liittyy kokonaan uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Vallitsevan kestävyyskriisin ratkaiseminen toisaalta vaatiikin radikaalejakin muutoksia, joissa nimenomaisesti liiketoimintamallien uudistamisella on tärkeä rooli. Luonnollisesti kiinnostus vihreisiin innovaatioihin korreloi positiivisesti myös yleisesti uuden kehittämisen kanssa, mutta ei olemassa olevan kehittämisen kanssa.
Kiinnostus vihreään innovointiin korreloi myös sen kanssa, kuinka kiinnostunut yritys on ulkopuolisesta asiantuntija-avusta. Se korreloi positiivisesti kaikkien osa-alueiden kanssa, joista korkeimmat korrelaatiot liittyvät digitaaliseen kaupankäyntiin, ympäristövaikutusten vähentämiseen, digitaalisiin prosesseihin, vastuullisuuteen ja juridisiin kysymyksiin.
Artikkeli tuotettiin osana Etelä-Pohjanmaan liiton EAKR-rahoitusta saanutta GreenGrow-hanketta. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen päätavoitteena on vauhdittaa eteläpohjalaisten pk-yritysten vihreää ja inklusiivista kasvua tukemalla yritysten TKI-toimintaa ja yhteistyöverkostoja.
Tämä artikkeli on osa hankkeen tuloksia kuvaavaa sarjaa:
https://lehti.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/tyontekijoista-huolehtiminen-karjessa/
Lue lisää GreenGrow – pk-yritysten vihreän ja inklusiivisen kasvun tukeminen Etelä-Pohjanmaalla -hankkeesta täältä.
Laura Könönen, Sanna Joensuu-Salo, Anmari Viljamaa ja Krista Mäki
Seinäjoen ammattikorkeakoulu