Uudelleenvalmistus – laatupuulle uusi elämä
Meillähän Suomessa metsiä ja puuta riittää. Puuta on helposti saatavilla, se on halpaa ja sitä on helppo työstää. Tällainen uudelleenvalmistus-höpötys on täyttä kukkua! –Vai onko sittenkään?
On totta, että meillä Suomessa on metsää, sitä hoidetaan hyvin ja puuta kasvaa enemmän kuin sitä käytetään. Totta on myös se, että nopeasti kasvaneessa puussa suuret vuosirenkaat vähentävät puun tiheyttä ja lujuutta. Ikkunatehtaiden haluamaa tiukkasyistä, hitaasti kasvanutta sydänpuuta ei enää ole niin helposti saatavilla. Ei edes Suomessa, metsien maassa. (ks. Metsälehti – keskustelut 5.7.2018 ”Mistä laatupuuta ikkunatehtaalle”)
Olemme uudenlaisen tilanteen edessä. Laatupuuta ei kannata tuhlata. Uudelleenvalmistus voisi ollakin mahdollisuus.
Uudelleenvalmistuksessa tuote puretaan osiinsa. Osat puhdistetaan ja tarkastetaan. Rikkoutuneet ja kuluneet osat vaihdetaan uusiin. Alkuperäiset, arvokkaat ja laadukkaat osat palautetaan uudenveroisiksi.
Uudelleenvalmistuksen tavoite
Uudelleenvalmistuksen tavoitteena on pidentää käytettyjen materiaalien elinkaarta. Onnistuneesti uudelleenvalmistetun tuotteen pitää myös olla laadultaan alkuperäistä vastaava tai parempi. Tärkeää tämän uudelleenvalmistuksen vaatimuksen toteutumiseksi on:
• Tuotteen suunnittelu purettavaksi
• Materiaalivalinnat
• Tuotteen kestävyys
• Tuotteen palautuminen alkuperäiselle tehtaalle uudelleenvalmistettavaksi
• Vakaa teknologia
Kiertotalous – uusia mahdollisuuksia puurakennuteollisuudelle -projektissa tuetaan alueen puurakennus- ja puutuotealan yrityksiä kiertotalouden käytäntöjen käyttöönotossa. Projekti on rahoitettu Interreg Botnia Atlantica -ohjelmasta ja sitä hallinnoi yrkeshögskolan Novia Vaasasta. Etelä-Pohjanmaalta mukana ovat Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen kaupunkilaboratorio ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Projekti kestää vuoden 2020 loppuun. Kun yrityksesi haluaa neuvoa kiertotalouteen siirtymisessä, voit ottaa yhteyttä projektin työntekijöihin mikko.nevala(at)seamk.fi tai virpi.palomaki(at)tut.fi.
Teksti:
Mikko Nevala
Asiantuntija, TKI, SeAMK Tekniikka