Verkkotyökalut ja -koulutukset - SeAMKin Digivaattori-hanke
Verkkotyökalut ja -koulutukset lisäävät yritysten tuottavuutta ja työhyvinvointia
Verkkotyökalut ja -koulutukset nopeuttavat asioiden etenemistä sekä mahdollistavat reaaliaikaisen yhdessä tekemisen välimatkoista huolimatta. Virtuaali- ja verkkokoulutukset eivät tarjoa ratkaisua kaikkeen, mutta ne toimivat hyvänä apuna kommunikaatiossa ja yhteydenpidossa (Arola & Råtts 2018, 79 – 82). Verkkokokoukset ja -koulutukset lisäävät työn tehokkuutta, säästävät luontoa ja matkakustannuksia, muuttavat yrityksen johtamistapoja sekä vähentävät työuupumusta ja -stressiä (ks. Juholin 2008, 263; Kortesuo, Patjas & Seppänen 2016, 172).
Yritysten kilpailukyky paranee
Organisaatioiden hajautuminen sekä ihmisten työskentely eri puolilla maailmaa, voi johtaa siihen, että verkon välityksellä työskentely voi olla ainoa ja tehokkain tapa työskennellä (Juholin 2008, 190). Virtuaaliset työkalut eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja. Ne tarjoavat myös eteläpohjalaisille yrityksille mahdollisuuden pärjätä tiukkenevassa kilpailussa. Verkkokokoukset hyödyntävät usein samanaikaista dokumentointia, mikä tehostaa toimintaa automaattisesti (Juholin 2008, 263).
Luottamusta ja yhdessä johtamista
Luottamus henkilöstöön sekä henkilöstön kanssa yhdessä johtaminen korostuvat verkkotyökaluja käytettäessä. Sillä, milloin työntekijä on saapunut tai poistunut työpaikalta ei ole merkitystä, vaan ainoastaan sillä, mitä työntekijä on saanut aikaiseksi (Fried & Heinemeier Hansson 2014, 108). Verkkotyökalujen hyödyntämisen myötä voidaan nähdä myös yrityksen johtamistavoissa muutos. Projektikohtaiset asiantuntijatiimit lisääntyvät ja johtamismalleista tulee yhä verkottuneempia sekä itsenäisempiä. (Juholin 2008, 217.)
Uudenlainen toiminta- ja viestintäkulttuuri
Verkkokokouksissa ja -koulutuksissa toteutuu uudenlainen toiminta- ja viestintäkulttuuri. Keskustelu sekä osapuolten huomioon ottaminen korostuvat. (Arola & Råtts 2018, 84.) Osaamista kannattaa ja pitää muuttaa yhä enemmän digitaaliseen muotoon. Oman osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä tulee kilpailuvaltti yksittäiselle työnhakijalle. Tämä muuttuu yritysten osaamispääomaksi, ja sitä kautta kilpailuvaltiksi myös yritykselle. Digitalisaation eri muodot ovat tässä tärkeässä asemassa.
Digivaattori-hankkeen yhteydessä on pidetty koulutuksia hyödyntäen erilaisia verkkotyökaluja sekä koulutus- että kokouskäytössä. Hankkeen tavoitteena on kasvattaa eteläpohjalaisten valmistavan teollisuuden pk-yritysten henkilökunnan ymmärrystä digitalisaation tuomista mahdollisuuksista (Digivaattori, [viitattu 25.5.2018]). Erilasten verkkotyökalujen koulutus- ja kokouskäytännöistä voit lukea tarkemmin elokuussa 2018 ilmestyneestä SeAMKin Tekniikan yksikön julkaisusta.
Kirjoittajat:
Saija Råtts, lehtori, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri
Juha-Matti Arola, asiantuntija, TKI, SeAMK Tekniikka
LÄHTEET
Arola, J-M. & Råtts, S. 2018. Verkkokokousten ja -koulutusten kokemuksia Digivaattori-hankkeessa. Teoksessa: P. Junell, K. Katajisto, P. Mäkelä & S. Saarikoski (toim.) SeAMKin Tekniikan yksikkö edistämässä digitaalista muutosta teollisuudessa ja rakentamisessa. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 79 – 89.
Digivaattori. Ei päiväystä. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. [Verkkosivu]. [Viitattu 25.5.2018]. Saatavana: https://www.seamk.fi/yrityksille/tki-projektit/digivaattori/
Fried, J. & Heinemeier Hansson, D. 2014. Etänä: Toimistoa ei tarvita. Helsinki: Kauppakamari.
Juholin, E. 2008. Viestinnän vallankumous: Löydä uusi työyhteisöviestintä. Helsinki: WSOYPro.
Kortesuo, K., Patjas, L.-M. & Seppänen, L. 2016. Pillillä vai pasuunalla? Viestinnän käsikirja yrittäjille. 2. painos. Helsinki: Suomen Yrittäjien Sypoint Oy.
