Naisyrittäjien innovointi vaatii tarkempaa tutkimusta

Yleisessä keskustelussa yrittäjyys nähdään usein mahdollisuutena, joka on tasa-arvoinen eri sukupuolille. Yrittäjyystutkimus on rakentanut pitkään olettamuksensa yleiseen uskomukseen, jonka mukaan naisilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yrittäjinä kuin miehilläkin, jos he vain panostavat riittävästi energiaansa ja innostusta yrittäjyyteen (Lewis, 2014).  Kuitenkin feministinen yrittäjyystutkimus on tuonut esiin lukuisia rakenteellisia haasteita, jotka estävät yrittäjyyden tasa-arvoisen toteutumisen kaikille sukupuolille. Esimerkiksi Cheraghi ja kumppanit (2019) ovat osoittaneet, että naisyrittäjien haasteet liittyvät sukupuolittuneesti erilaisiin elämänvaiheisiin jopa suhteellisen tasa-arvoisissa kulttuureissa.

Naisyrittäjien innovaatioiden tutkimus

Myös sukupuolen ja innovaatioiden välinen suhde on saanut entistä enemmän huomiota yrittäjyystutkimuksessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat muun muassa osoittaneet, että sukupuoli voi olla rajoittava tekijänä innovaatiojärjestelmissä (Sundin, 2012) ja että naisyrittäjyyden lisääntymisestä huolimatta naisyrittäjien innovaatiotoiminnalle on edelleen esteitä (Nair ym., 2020). Innovaatioihin liitetään usein stereotyyppisesti maskuliinisia piirteitä (Pettersson & Lindberg, 2013).

Lisäksi naisten omistamien yritysten innovaatiorahoitus jää usein miesten omistavien yritysten rahoituksen taakse. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että naiset hakevat ja saavat erityisesti riskirahoitusta miehiä vähemmän, ja tähän ilmiöön liittyy monia sukupuolittuneita syitä (Alsos & Ljunggren, 2017). Vaikka suorasta syrjinnästä on vain vähän näyttöä, sukupuolten väliset erot rahoituksen saannissa näyttävät olevan edelleen olemassa (Alsos & Ljunggren, 2017). Tämä voi vaikuttaa myös etenkin teknisten tuoteinnovaatioiden kehittämiseen.

Tiedämme toistaiseksi vähän

Strohmeyer ym. (2017) mukaan on vain vähän aiempaa tutkimusta siitä, kuinka ja miksi yrittäjän sukupuoli vaikuttaa innovaatiokykyyn ja sitä kautta yrityksen kasvuun. Madisonin ja kumppaneiden (2022) tutkimus ehdottaa, että naisten omistamat yritykset voivat saavuttaa parempia innovaatiotuloksia antamalla naispuoliselle työvoimalle mahdollisuuden jakaa ja hyödyntää yhteisiä resursseja innovaatioprosesseissa. Nair (2020) puolestaan esittää, että naisyrittäjyyden innovaatioita voidaan edistää lisäämällä sidosryhmien osallistumista ja tukemista. Kaiken kaikkiaan tarvitaan lisätietoa, mitkä ja miten rakenteelliset tekijät yhdessä yksilöllisten tekijöiden kanssa vaikuttavat naisyrittäjien innovaatioihin ja innovoimiseen.

Kaikkiaan on rajallisesti tutkittua tietoa siitä, miten naisyrittäjiä voidaan kannustaa ja tukea innovaatiotoiminnassa ja kasvussa. Aiemmat naisiin ja innovaatioihin liittyvät tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa sukupuolten välisiin eroihin (Alsos ym., 2013), mikä sinänsä ei riittävästi selitä, mitkä tekijät edistävät naisten innovaatioiden syntyä tai miten innovaatiotoimintaa voi tukea.

Naiset esiin -tutkimus tarkastelee naisten yritysten kasvua ja innovaatioita

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ”Naiset esiin ja eteenpäin: Naisyrittäjyyden kasvutekijät maaseudulla” -tutkimushankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten naisten innovaatiotoimintaa voidaan edistää ja tukea. Tutkimuksessa haastateltiin 12 eteläpohjalaista naisyrittäjää. Tutkimuksen rahoittaa Töysän Säästöpankkisäätiö. Tutkimusta on valottavassa sarjassa on aiemmin ilmestynyt:

Löytöretkellä yrittäjyyden ytimeen | @SeAMK-verkkolehti

Emilia Kangas
KTT, yliopettaja
SeAMK

Anmari Viljamaa
KTT, tutkijayliopettaja
SeAMK

Sanna Joensuu-Salo
KTT, FT, dosentti, tutkijayliopettaja
SeAMK

Lähteet:

Alsos, G. A., and Ljunggren, E. (2017). The role of gender in entrepreneur–investor relationships: A signaling theory approach. Entrepreneurship Theory and Practice, 41(4), 567–590.

Alsos, G., Ljunggren, E., and Hytti, U. (2013). Gender and innovation: state of the art and a research agenda. International Journal of Gender and Entrepreneurship, 5(3), pp 236–256.

Cheraghi, M., Wickstrøm, K. A., & Klyver, K. (2019). Life-course and entry to entrepreneurship: embedded in gender and gender-egalitarianism. Entrepreneurship & Regional Development, 31(3-4), 242–258.

Lewis, P. (2014). Postfeminism, femininities and organization studies: exploring a new agenda. Organization Studies, 35, 1845–66.

Madison, K., Moore, C.B., Daspit, J.J., & Nabisaalu, J.K. (2022). The influence of women on SME innovation in emerging markets. Strategic Entrepreneurship Journal, 16, 281–313.

Nair, S.R. (2020). The link between women entrepreneurship, innovation and stakeholder engagement: A review. Journal of Business Research, 119, 283-290.

Pettersson, K., and Lindberg, M. (2013). Paradoxical spaces of feminist resistance. International Journal of Gender and Entrepreneurship, 5(3), 323–341.

Strohmeyer, R., Tonoyan, V., and Jennings, J. E. (2017). Jacks-(and Jills)-of-all-trades: On whether, how and why gender influences firm innovativeness. Journal of Business Venturing, 32(5), 498–518.

Sundin, E. (2012). Entrepreneurship, Innovation and Gender: The construction of projects for entrepreneurship and innovation in the healthcare and care sectors. Teoksessa S. Andersson, K. Berglund, E. Gunnarsson & E. Sundin (Toim.), Promoting innovation: policies, practices and procedures (s. 155–172). Stockholm: Vinnova.