Miten eteläpohjalaisesta yrittäjästä saataisiin start up-yrittäjä?

SeAMKin liiketalouden opiskelija Oskari Degerlund LITA17C-ryhmästä on tutkinut opinnäytetyössään eteläpohjalaisen yrittäjän sielunmaisemaa. Opinnäytetyö tehtiin Seinäjoen kaupungin kehittämisyhtiö Into Seinäjoelle. Eteläpohjalainen yrittäjä on sielultaan yksinyrittäjä, mutta miten hänestä saataisiin start up-yrittäjä? Jo olemassa olevan tutkimustiedon ja kirjallisuuden perusteella pyritään löytämään, onko olemassa perusteita sille, että eteläpohjalaisissa ihmisissä yksinyrittäjyys olisi jollain tavoin sisäänrakennettua. Täällä on pitkään totuttu pärjäämään omillaan, itsensä työllistämisellä ja yrittäjyydellä on juuret syvällä historiassa. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat eteläpohjalaiset yrittäjät, jotka ovat valikoituneet Into Seinäjoen asiakasarkistosta. Opinnäytetyön ohjaajana toimi lehtori Petra Sippola.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia eteläpohjalaisuutta ja maakunnan yrittäjyyttä siitä näkökulmasta, onko eteläpohjalainen sielultaan yksinyrittäjä. Opinnäytetyössä tutkittiin myös startup-yrittäjyyttä ja pyrittiin löytämään keinoja, joilla Etelä-Pohjanmaalle saataisiin lisää startup-yrityksiä. Työn teoriaosuudet koostuvat kahdesta eri osiosta, eteläpohjalaisesta yrittäjyydestä sekä startup-yrittäjyyttä. Toisessa teoriaosuudessa taas paneudutaan nimenomaan Seinäjoen kaupungin elinvoimaan, kilpailukykyyn sekä toimintaympäristöön ja kilpailijoihin.

Verkostoja tarvitaan

Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä yhteistyössä Into Seinäjoen kanssa. Kysely luotiin Webropolin avulla, ja sillä haluttiin tavoittaa eteläpohjalaiset yrittäjät. Yhteensä vastauksia verkkokyselyyn saatiin useita kymmeniä. Kyselypohjassa käytettiin myös avoimia vastauskenttiä, sillä vastausvaihtoehtojen suhteen ei haluttu olla johdattelevia missään kohdassa.

Tutkimustulokset osoittivat, että noin puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä oli samaa mieltä siitä, että eteläpohjalaiset ovat sielultaan yksinyrittäjiä. Osa oli kuitenkin sitä mieltä, että tämä on vanhentunut tai liian kärjistetty stereotypia. Kaksi kolmasosaa vastaajista piti eteläpohjalaista yrittäjää introverttina yksinyrittäjänä. Yrittäjien mielestä startupien ja kasvuyritysten avuksi Etelä-Pohjanmaalle tarvittaisiin etenkin nykyistä paremmin toimivia verkostoja, julkisia rahoitusmahdollisuuksia, yrittäjyyttä tukevaa politiikkaa, vähemmän kateutta ja enemmän rohkeutta sekä yrittäjien omaa kasvuhalukkuutta.

Kansainvälistyminen  haasteena

Tutkimuksen perusteella on kuitenkin liian radikaalia väittää eteläpohjalaisia sielultaan yksinyrittäjiksi, vaikka väitteelle löytyi myös perusteita. Tutkimus myös toi esiin tietoa, josta voi olla hyötyä toimivan startup-ekosysteemin ja kulttuurin luomisessa Etelä-Pohjanmaalle. Syyt yksinyrittäjien suureen määrään niin Etelä-Pohjanmaalla kuin koko Suomessa löytyvät pikemminkin yhteiskunnasta ja ympäristöstä. Toki eteläpohjalaisten ihmisten luonteenpiirteitä tarkastellessa voi huomata asioita, jotka sopivat hyvin yhteen yksinyrittämisen kanssa.

Kyselytutkimus osoitti, että eteläpohjalaisten yrittäjien taidot liiketoiminnan johtamisessa ovat puutteelliset. Innovaatiokykyisiksi eteläpohjalaiset yrittäjät kuitenkin tunnustettiin. Startupien äidinkieli on englanti. Kansainvälisyyden ja kielitaidon tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Startupit tarvitsevat avukseen kokemusta ja tietoa kansainvälisillä markkinoilla toimimisesta. Tutkimus ja teoria osoittivat, että kansainvälistyminen on Etelä-Pohjanmaan yrittäjille suuri haaste. Maakunnan koulutustaso on nousussa ja siitä on hyvä pitää kiinni. Korkeasti koulutettujen ihmisten johdolla yrityksillä on paremmat edellytykset kasvuun ja kansainvälistymiseen.

Kasvuhalukkuuden puutetta

Tutkimus antoi paljon ristiriitaisia tuloksia. Kyselyyn vastanneet yrittäjät pitivät eteläpohjalaista yrittäjää ennemmin rohkeana riskinottajana kuin ujona tai arkana. Tästä huolimatta yrittäjien mielestä maakunnan yritysten kasvun suurimmat ongelmat olivat kasvuhalukkuuden puute ja epäonnistumisen pelko. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja yrittäjyyskulttuurissa ei välttämättä uskalleta ottaa riskejä liiketoiminnassa. Eteläpohjalaisille epäonnistuminen ja kasvojen menettäminen on kova paikka. Lainsäädännön ja yhteisön suhtautumisen yrittäjien epäonnistumiseen pitäisi muuttua niin, että useammat uskaltaisivat yrittää, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Epäonnistumisen tulisi olla luonnollinen ja normaali osa yrittäjyyttä, ja tämä olisi hyvä huomioida jo lasten ja nuorten kasvatuksessa. Tutkimuksen mukaan Etelä-Pohjanmaa on kuitenkin yrittäjämyönteinen maakunta. Yrittäjyyteen suhtaudutaan positiivisesti, mutta myös paljon kateutta esiintyy.

Tutkimuksen tulokset on luovutettu eteenpäin Into Seinäjoelle.

Oskari Degerlund
Lita17C-opiskelija
SeAMK Liiketalous ja kulttuuri

Petra Sippola
KTT, yrittäjyyden lehtori
SeAMK Liiketalous ja kulttuuri