MBA-tutkinnon opinnäytetyössä selvitettiin kokemuksia käyttäjälähtöisestä kaupunkisuunnittelusta: esimerkkinä Seinäjoen Keskustori

Kirsi Mattilan opinnäytetyö antaa käytännön vinkkejä käyttäjälähtöisen suunnitteluprojektin ideointi- ja toteutusvaiheisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tehokkaita käyttäjälähtöiset suunnittelumetodit ovat suunnittelutyöryhmän mielestä käyttäen tapaustutkimuksena Seinäjoen Keskustorin kehittämistä. Mattilan opinnäytetyö on ansiokas esimerkki siitä, kuinka ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä kehitetään työelämää ja tuotetaan soveltavaa tietoa.

Opinnäytetyössä todetaan, että käyttäjälähtöisessä suunnittelussa on tärkeintä kuunnella käyttäjäkokemuksia ja mahdollistaa suunnitteluprosessiin osallistumisen erilaisia vaikuttamisen kanavia käyttäen. Osallistamisen lähtökohtana on, että se on kaikille avointa ja saavutettavaa.

• Määrittelemällä suunnitteluprojektien alkuvaiheessa osallistamisen terminologia, tavoitteet ja käytettävät metodit päästään hyvin alkuun käyttäjälähtöisessä kaupunkisuunnittelussa, toteaa vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila.

Tutkimuksessa käytettiin kahta teoriapohjaa: asenteiden ABC-mallia (Askekaard et al 2006, 285-288) ja Horellin ja Staffansin (2014) mallia laajemmasta kaupunkikehityksen viitekehyksestä, jonka avulla Smart Cities -konseptia voi ymmärtää ja muokata. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelemalla suunnittelutyöryhmän jäseniä. Työryhmä koostui virkamiehistä, arkkitehdeistä ja kaupunkisuunnittelijoista.

• Suosittelen tutkimusta niille, jotka ovat toteuttamassa käyttäjälähtöistä kaupunkisuunnittelukonseptia, koska tästä tutkimuksesta saa hyvän yleiskuvan ja käytännön vinkkejä prosessin suunnittelu- ja toteutusvaiheisiin, vinkkaa Mattila.

Tutkimus osoittaa, että eri toimialat tarkastelevat osallistamista eri metodien kautta, ja tästä syystä on tärkeää suunnitteluprojektien alkuvaiheessa käydä läpi osallistamisen terminologia, tavoitteet ja käytettävät metodit. Projektipäälliköille on hyödyllistä tehdä jonkinlainen kartoitus siitä, mikä on kunkin tahon tavoite suunnittelussa ja esittää yhteenveto kaikille mukana oleville. Näin syntyy yhteinen ymmärrys siitä, mitä tavoitellaan, ja millaisia metodeja käytetään tavoitteiden toteuttamiseksi. Kartoituksen avulla myös selviää suunnittelutyöryhmän asenteet käyttäjälähtöistä kaupunkisuunnittelua kohtaan ja tämä auttaa projektipäälliköitä ymmärtämään asenteelliset lähtökohdat, haasteet ja kehitysmahdollisuudet.

Teksti: Kirsi Mattila ja Sanna Joensuu-Salo SeAMK

Lisätietoja: Kirsi Mattila, FM, MBA, Yritysneuvoja (eat) kirsi.mattila@seinajoki.fi, Elinvoiman ja kilpailukyvyn -toimiala, Seinäjoen kaupunki, puh. 0405305111

Mattila työskentelee tällä hetkellä vuorovaikutussuunnittelijana Seinäjoen kaupungin Elinvoiman ja kilpailukyvyin -toimialalla. Työssään hän kehittää kaupungin vuorovaikutusprosesseja asukasosallisuuden lisäämiseksi ja kehittämiseksi.