ISIC 2022 – tiedonhankintatutkimuksen kirjoa Berliinissä
Tiedonhankintatutkimukseen keskittynyt ISIC 2022 -konferenssi järjestetään joka toinen vuosi. Tällä kongressia isännöi Berliini ja itse tapahtuma pidettiin perinteikkään Humboltin yliopiston tiloissa. Konferenssiin oli valikoitu hieman yli 30 full paper -esitystä. Suomalainen tiedonhankintatutkimus oli hyvin edustettuna: niin sessioiden puheenjohtajistossa kuin tiedonhankinnan monitieteellisyyttä käsitelleessä paneelissa oli suomalaisedustus. Itse esittelin J. Tuomas Harviaisen, Lasse Hämäläisen ja minun tutkimusta otsakkeella “Biodynamically cultivated hash, confidentially”: information sharing on the dark web.
Oma esitykseni käsitteli huumekaupassa tapahtuvaa tiedon jakamista: mitä informaatiota huumeiden myyjät jakavat potentiaalisille asiakkaille. Kiinnostavaa on, etttä argumentaatio muistuttaa hyvin paljon laillisessa kaupankäynnissä tapahtuvan tiedon jakamista. Kotimaisuus, biodynaamisuus ja tuotteiden laatu sekä toimitusvarmuus ovat myös laittomien päihteiden myynnissä avainasemassa.
ISIC on koko historiansa ajan ollut keskisin tiedonhankintatutkijoiden kohtauspaikka, jossa on kautta aikain esitelty uusia teoreettisia näkökulmia, alan tutkimustuloksia ja luotu kansainvälisiä verkostoja. Paikalla on aina runsaasti nimekkäitä alan tutkijoita esityksineen.
Yksi keskeisistä konferenssin teemoista niin keskustelun muodossa kuin esitysten kirjoa tarkastelemalla oli tiedonhankintatutkimuksen monialaisuuden lisääntyminen. Siinä missä 1950-luvulla ja vielä pari vuosikymmentä sen jälkeenkin tutkittiin runsaasti ammatillista tiedonhankintaa erityisesti tutkijoiden ja kirjaston näkökulmasta, skaala on yhä monimuotoisempi. Tämän päivän trendi on monialaisuus: esimerkiksi terveystieteen ja informaatiotutkimuksen menetelmiä ja tuloksia yhdistämällä on saatu runsaasti mielenkiintoisia kansanterveyden edistämiseen liittyviä tuloksia. Toinen kiinnostava tutkimuskohde on sosiaalinen media osana informaatiokäyttäytymistä. Somen merkitys kasvaa jatkuvasti, ja siihen kohdistunut tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin niitä motiiveja mitä esimerkiksi tiedon jakamiseen sosiaalisessa mediassa liittyy.
Konferenssi osoitti hyvin sen, että maailmalla tutkitaan hyvin eri näkökulmista yhtä keskeisintä ihmisen tarpeiden tyydyttämisen kannalta olevaa toimintoa: tiedonhankintaa, joka on edellytys sille, että voimme arjen askareissa ja työelämässä selviytyä entistä paremmin.
Ari Haasio
Yliopettaja
SeAMK
