EHealth-yritykset kaipaavat sopivia kumppaneita

Yli puolet (53 %) terveysteknologia-alalla toimivien yritysten edustajista haluaa löytää sopivia kumppaneita ja kontakteja terveydenhuoltoalan ammattilaisista. Yritysten näkemyksiä yhteistyöstä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa selvitettiin BaltCityPrevention –hankkeessa kyselytutkimuksella, joka lähettiin alan pk-yrityksille Itämeren alueen maissa. Tulosten perusteella suurimalla osalla yrityksistä (54 %) oli jo yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Yrityksistä 13 % on toimittanut valmiin tuotteen tai palvelun asiakkaalle, kun taas 41 % on joko kehittänyt tai muokannut tuotetta/palvelua ammattilaisten käyttöön paremmin sopivaksi.

Avoimuus ja suunnittelu avainasemaan

Vastaajat mainitsivat erityisesti kaksi tekijää, jotka heidän mielestään parantaisivat yhteistyötä.

Ensinnäkin toivottiin avointa vuorovaikutusta ja viestintää sekä tarjousten tekijöiden ja päättäjien, että eri kuntien ja alueiden kesken. Tähän liittyen ehdotettiin myös yhteisiä tapauskohtaisia kehittämisryhmiä. Toiseksi toivottiin lisää valmistelua ennen varsinaisia toimeksiantoja tai projekteja, esimerkiksi neuvotteluja jo ennen hankinta/kilpailutusprosessia, jos vain mahdollista. Toki osa pelkäsi tämän vääristävän kilpailua. “It would give competitive advantage to some only.”

Viimeistään toimeksiantoa tai projektia aloitettaessa, olisi tärkeää suunnitella ja analysoida paremmin erityisesti tuotteeseen/palveluun liittyvää teknistä taustaa ja koko prosessiin liittyvää viestintää. Olisi myös tärkeää, että siirryttäessä uusiin digitaalisiin palveluihin, uudet prosessit otettaisiin käyttöön oikeaan aikaan. Osallistumiset paikallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin sekä työpajoihin, seminaareihin ja näyttelyihin voisivat auttaa yrityksiä verkostoitumaan paremmin terveydenhuollon ammattilaisten sekä muiden yritysten kanssa.

Kuva 1: Yritykset kaipasivat lähinnä sopivia kontakteja.

Tulevaisuuden ja yhteistyön haasteet

Yritykset nimesivät suurimmiksi haasteikseen rahoituksen hankkimisen kehittämistyötä varten. Muina merkittävinä haasteina mainittiin ammattitaitoisen työvoiman puute sekä liian pienet markkinat. Eri maiden edustajien vastauksissa ei ollut suuria eroja kysyttäessä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Myös aikaisemmat kokemukset yhteistyöstä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa olivat Itämeren alueen maissa varsin samankaltaisia.

Kuva 2: Yritysten mielestä suurin haaste yhteistyölle oli päätöksenteko prosessin hitaus.

Vastaajien mielestä suurin haaste yhteistyölle oli hidas päätöstentekoprosessi. Muina merkittäviä haasteina mainittiin erityisesti pk-yrityksille raskaat ja hankalat kilpailutusprosessit sekä oikeiden kontaktien tavoittaminen eri organisaatioista. Vastaajat toivoivat myös moniammatillista otetta suunnitteluun. Sekä käyttäjien että teknistä tukea antavien olisi hyvä olla mukana uusia ratkaisuja kehitettäessä.

“PHA (public health authorities) are much too slow to be involved in innovation processes. They often lack the needed creativity and openness for novel solutions. PHA are needed as supporters/sponsors but not as part of technical innovations.”

Erot vastauksissa eivät ole merkittäviä eivätkä luo esteitä kansalliselle tai kansainväliselle yhteistyölle. Eroavaisuuksien ja erilaisten kokemusten jakaminen voisivat olla hyödyllisiä oppimiskokemuksia yrityksille. Verkostoitumistapahtumat ja verkostoituminen terveydenhuollon ammattilaisten ja pk-yritysten kesken ovat tärkeitä.  Ne voivat parhaimmillaan tukea rajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyö voi olla avaintekijä tuotteen tai palvelun menestykselle. On myös hyvä muistaa, että yritysten ja terveydenhuollon toimijoiden välinen yhteistyö koituu aina tulevien käyttäjien ja asiakkaiden hyödyksi.

“PHAs (public health authorities) know the end users way better, so they could help understanding their needs. Also, there could be more discussions between PHAs and IT sector. PHAs could indicate current issues whereas IT sector would provide possible solutions/technologies for those problems.”

Teksti: Sanna Valkosalo

FAKTAA: BaltCityPrevention hanke

• Itämeren kaupungit etsivät työkaluja elintapasairauksien ehkäisyyn
• EU:n Itämeren alueen ohjelma 2014-2020
• 14 hankekumppania seitsemästä eri Itämeren alueen maasta
• Budjetti noin 2,7 miljoonaa EUR
• Hankkeen kesto 1.10.2017-30.9.2020.

Lisätietoja: www.baltcityprevention.eu