Ukrainan droonien harhautuminen Suomeen vaikutti HighLevi 2026 -seminaariin
Perinteeksi muodostunut Metsäkeskuksen koordinoima High Levi 2026 -matka ja seminaari järjestettiin kuudennen kerran Levillä 30.3. – 2.4.2026. Tapahtuma on suunnattu erityisesti metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille. Seminaarissa oli tälläkin kertaa ajankohtaisia puheenvuoroja metsätalouden kentältä. Seminaarin teemana oli ”Metsät tulevaisuuden turvana”, ja tilaisuudessa otettiin esille metsien tärkeyttä huoltovarmuuden osana epävarmassa maailmantilanteessa. Tilaisuudessa pidettiin puheenvuoroja seuraavista organisaatioista: Metsähallituksesta, MTK:ltä, Metsäkeskukselta, Suomen uusiutuvat ry:stä, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja Thermopolis Oy:stä.
Droonisota tullut lähelle Suomea
Tilaisuuden avasi videotervehdyksellä kansanedustaja Mikko Savola (kesk). Savolan piti olla fyysisesti paikalla hotelli HulluPoron kokoustilassa, mutta hän joutui valitettavasti poistumaan Helsinkiin puolustusvaliokunnan kokoukseen, sillä viikonloppuna tapahtunut Ukrainan droonien harhautuminen Kouvolaan, Luumäelle ja Parikkalaan pakottivat puolustusvaliokunnan ylimääräiseen kokoukseen tiistaina 31.3. (kuva 1).
Savola nosti videopuheessaan esille ajankohtaisia teemoja, kuten huoltovarmuuden ja epävarmuuden yhteiskunnassa, joka heijastuu jokaisen arjessa. Erityisesti Ukrainan sota ja sittemmin myös sota Lähi-idässä on nostanut energian hintaa. Energian hinta sekä öljyn ja maakaasun saatavuusongelmat heijastuvat yleisenä hintojen kasvuna ja epävarmuutena taloudessa, mikä luo harmaita pilviä Suomen talouskasvulle.
Savola nosti esille myös metsät tärkeänä huoltovarmuuden takaajana. Hän nosti esille mm. sen, että puu voi raaka-aineena korvata ammusten valmistuksessa käytettyä puuvillapohjaista nitroselluloosaa. Puuvilla korvaavat vaihtoehdot tuovat jalostusmahdollisuuksia kotimaahan ja tätä kehitetäänkin Suomessa eri hankkeissa. Savolan mukaan on tärkeää ymmärtää erilaisia puun jalostusreittejä sekä kestävän metsätalouden merkitystä. Kestävä metsätalous voisikin olla nykyistä vahvempi vientituote Suomelle. Tämän lisäksi Savola otti esille metsien luontoarvot ja metsien merkityksen hiilinieluina.
Metsähallitus toteuttaa tärkeää yhteiskuntavaikuttavuutta
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Karoliina Niemi kertoi Metsähallituksen asemasta ja tehtävistä. Lisäksi Niemi kertoi Metsähallituksen valtion metsiin kohdistuvista odotuksista. Metsähallitus hallinnoi Suomen valtion omistamia noin 12 miljoonan hehtaarin maa- ja merialueita. Näistä maa-alueiden osuus on noin 9 miljoonaa hehtaaria. Metsiä hakataan kestävästi, sillä vuotuinen hakkuumäärä on noin puolet kokonaiskasvusta.
Metsähallitus toimii monialaisessa verkostossa. Eduskunta asettaa sille vuotuiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet valtion budjetissa. Metsähallitus sovittaa toimissaan yhteen valtion mailla puuntuotantoa, virkistystä ja suojelutavoitteita. Metsätalous Oy on ollut myös merkittävä ojitettujen suometsien ennallistaja. Metsähallituksen talousmetsissä erilaiset luonnonhoitotoimet ovat tärkeitä.
Uusiutuvien osuus kasvaa ja heiluttaa sähkönhintaa
Operatiivinen johtaja Heidi Paalatie Suomen uusituvat ry:stä kertoi aurinko- ja tuulivoiman tuotannon viimeaikaisesta kehityksestä. Tällä hetkellä Suomessa jo lähes kolmannes sähköstä tuotetaan tuulivoimalla ja investoinnit alaa ovat olleet vahvoja 2020-luvulla. Jopa 96 % sähköntuotannosta tulee hiilineutraaleista tuotantomuodoista, kuten uusiutuvasta energiasta, vesivoimasta ja ydinenergiasta (kuva 2). Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli viime vuoden puolelle 27,9 % ja aurinkoenergiankin osuus jo 1,2 %.
Uusiutuvan energian lisääntyminen on tuonut markkinoille halpaa sähköä, mutta se on lisännyt huomattavasti energian hinnan vaihtelua. Sähkön hinta on erittäin halpaa, kun tuulee, mutta talven tuulettomina pakkasjaksoina sähkö voi kallistua huippuhintoihin. Siten sähköntuotannon tasaaminen on tärkeä kehityssuunta, jonne myös teknologinen kehitys on menossa. Paalatie kertoi, että uusimmissa tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa on mukana myös sähkövarastointiteknologiaa, kuten akkuja, sillä niillä voidaan vapauttaa sähköverkkoon virtaa niinä hetkinä, kun sähkön hinta kallistuu ja tuotanto vähenee. Suurin osa Suomen tuulivoimasta sijaitsee Länsi-Suomessa, jossa tehdään Itä-Suomea enemmän investointeja myös lähitulevaisuudessa.
Kari Laasasenaho ja Risto Lauhanen esittelivät tilaisuudessa Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamia ja Euroopan unionin osarahoittamia ArvoHiili- ja TUPSU- sekä AMME-hankkeita. Esille nostettiinkin suonpohjien erilaisia jatkokäyttömuotoja, kuten metsitystä, maataloutta ja ennallistamista huoltovarmuuden tukena. Lisäksi Lauhanen esitteli TuliMyrsky-hanketta ja metsätuhoihin varautumista. TuliMyrsky-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta.
Tämä artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin osarahoittamassa TUPSU –”Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi” sekä AMME – ”Aurinkomaatalouden mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla” -hankkeita. TUPSU-hanke on EU:n osarahoittama. AMME- hanke on EU:n osarahoittama Maaseuturahaston kautta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.
Kari Laasasenaho ja Risto Lauhanen
Seinäjoen ammattikorkeakoulu