Yrittäjämäinen ajattelu korkeakoulutuksessa – miksi se on välttämätöntä kaikille opiskelijoille? | Julkaisut@SEAMK

Yrittäjämäinen ajattelu korkeakoulutuksessa – miksi se on välttämätöntä kaikille opiskelijoille?

#

Korkeakoulujen rooli on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Perinteisen tiedonvälityksen lisäksi korkeakoulujen odotetaan kehittävän opiskelijoiden monipuolisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja yrittäjämäistä asennetta. Yrittäjämäinen toimintatapa ei tarkoita sitä, että kaikista opiskelijoista pitäisi tulla yrittäjiä, vaan sitä, että he ymmärtävät yritystoiminnan perusperiaatteet ja osaavat soveltaa yrittäjämäisiä taitoja eri ammateissa ja organisaatioissa.

Yrittäjämäinen ajattelu ja sen merkitys

Yrittäjämäinen asenne viittaa ajattelutapaan, joka korostaa aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, vastuunkantoa ja jatkuvaa kehittämistä. Tämä toimintamalli on hyödyllinen riippumatta siitä, työskenteleekö henkilö yrittäjänä, työntekijänä vai johtajana. Keskeisiä yrittäjämäisen ajattelun elementtejä ovat:

  • Aloitekyky ja itsenäisyys – Kyky tunnistaa mahdollisuuksia ja toimia niiden pohjalta.
  • Luovuus ja innovatiivisuus – Kyky löytää uusia ratkaisuja ja parantaa olemassa olevia käytäntöjä.
  • Riskinsietokyky ja päätöksenteko – Rohkeus tehdä päätöksiä epävarmuuden vallitessa.
  • Resilienssi ja muutosvalmius – Sopeutumiskyky muuttuviin olosuhteisiin ja kyky selviytyä vastoinkäymisistä.
  • Taloudellinen ymmärrys ja liiketoimintaosaaminen – Ymmärrys siitä, miksi yrityksen on tehtävä voittoa ja miten taloudelliset tekijät vaikuttavat päätöksentekoon.

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen merkitys työelämässä

Vaikka yrittäjyys ei ole kaikkien urapolku, yrittäjämäinen ajattelutapa on hyödyllinen jokaisessa työtehtävässä. Työelämä muuttuu yhä nopeammin ja työntekijöiltä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta, oma-aloitteisuutta ja kykyä kehittää työyhteisön toimintaa. Ymmärrys yritystoiminnan perusperiaatteista auttaa työntekijöitä hahmottamaan organisaation tavoitteita ja tekemään päätöksiä, jotka tukevat koko yhteisön menestystä.

Esimerkiksi:

  • Työntekijänä: Ymmärrys yrityksen liiketoimintamallista auttaa hahmottamaan, miten oma työpanos vaikuttaa yrityksen tulokseen ja menestykseen.
  • Esihenkilönä: Päätöksentekotaito ja taloudellinen ymmärrys ovat olennaisia menestyvän ja kestävän organisaation johtamisessa.
  • Itsenäisenä asiantuntijana: Monet asiantuntijat hyötyvät yrittäjämäisestä ajattelusta ja liiketoiminnan perusosaamisesta.

Korkeakoulujen rooli yrittäjämäisen ajattelun kehittämisessä

Korkeakoulujen tulee myös jatkossa sisällyttää yrittäjämäinen ajattelu osana perusopetussuunnitelmiaan kaikilla aloilla. Tämä voidaan toteuttaa monin eri tavoin:

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen peruskurssit
  • Kaikille opiskelijoille tulee tarjota perustiedot yritystoiminnasta, kuten liiketoimintamalleista, rahoituksesta, markkinoinnista ja taloudellisesta suunnittelusta.
Projektityöskentely ja käytännönläheiset oppimismenetelmät
  • Projektit, joissa opiskelijat ratkovat aitoja yritysmaailman haasteita, kehittävät kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä.
Harjoittelut ja yhteistyö yritysten kanssa
  • Opiskelijoiden tulee päästä työskentelemään erilaisten organisaatioiden kanssa ja ymmärtämää, miten yritykset toimivat käytännössä.
Monialainen yhteistyö ja verkostoituminen
  • Korkeakoulujen tulee edistää eri alojen opiskelijoiden välistä yhteistyötä ja tarjota mahdollisuuksia verkostoitumiseen yrittäjien ja liike-elämän asiantuntijoiden kanssa.
Kokeilukulttuurin edistäminen ja riskien hallinnan opettaminen
  • Opiskelijoita tulee kannustaa kokeilemaan uusia ideoita ja ymmärtämään, että epäonnistuminen on osa oppimisprosessia.

Tulevaisuuden näkymät

Yrittäjämäinen ajattelu ei ole vain yrittäjien etuoikeus, vaan taito, joka hyödyttää kaikkia työelämässä toimivia. Korkeakoulujen tulee myös jatkossa ottaa vastuuta siitä, että opiskelijat valmistuvat työelämään paitsi substanssiosaamisen myös liiketoiminta- ja yrittäjyystaitojen kanssa. Tällä tavoin he eivät ainoastaan paranna omaa työllistymistään vaan myös edistävät organisaatioidensa kilpailukykyä ja yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia.

Yrittäjämäisen ajattelun merkitys kasvaa jatkuvasti, ja siksi korkeakoulujen on tärkeää mukautua tähän muutokseen tarjoamalla opiskelijoille parhaat mahdolliset valmiudet menestyä tulevaisuuden työelämässä.

Mika Koivupuisto
Asiantuntija, TKI
SEAMK