Yhteistyön rooli korkeakoulutuksen haastavassa toimintaympäristössä - UIIN konferenssi 2025 Amsterdamissa

UIIN-organisaatio (University Industry Innovation Network) on vuodesta 2012 lähtien pyrkinyt tukemaan korkeakouluja kehittymään innovatiivisemmiksi, parantamaan korkeakoulujen ja yritysten keskinäistä yhteistyötä sekä kasvattamaan näiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. UIIN järjestää vuosittain tapahtumia, joissa teollisuuden ja yritysten sekä korkeakoulujen edustajat ja aluekehittäjät kohtaavat. Merkittävin vuosittainen kohtauspaikka on UIIN-konferenssi, joka tänä vuonna järjestettiin Amsterdamissa 10.-12.6.2025.

Konferenssiin osallistuu vuosittain satoja edustajia lähes kaikista maanosista. Edustettuina ovat niin kansainvälisistä korkeakoulurankingeista tutut suuret yliopistot kuin pienet korkeakoulutoimijat, sekä myös merkittävät kansainväliset yrityskonsernit – kaikille yhteistä on halu kehittyä ja luoda yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa. SEAMK oli vuoden 2025 konferenssissa näkyvästi esillä: esitys teemasessiossa Partnerships with SMEs, esitys teemasessiossa Partnership Structures sekä posteriesittely teemassa Place-Based Innovation and Regional Impact.

Korkeakoulutuksen haastava toimintaympäristö

Vuoden 2025 konferenssin teemana oli Reimagining Universities for Talent, Innovation and Impact. Korkeakoulutuksen roolin ja toimintatapojen uudelleenajattelu on lähes välttämätöntä nykyisessä haastavassa toimintaympäristössä, jossa maailmanpoliittinen ja -taloudellinen tilanne on epävakaa. Korkeakoulujen toimintaa haastavat lisäksi kiristyvät valtiolliset säästövaatimukset sekä paikalliset erityispiirteet esimerkiksi ikärakenteen muodossa.

Konferenssin avajaisissa UIIN:n toimitusjohtaja Arno Meerman kuvasi korkeakoulutuksen nykyistä toimintaympäristöä kuvalla palavasta linnoituksesta (kuva 1.).

Useissa konferenssin asiantuntijapuheenvuoroissa nostettiin esiin haastavaan toimintaympäristöön mukautumisen tärkeys. Yleisesti nähtiin, että tässä maailmantilanteessa osaaminen ja tutkimus ovat ratkaisevassa roolissa, ja esimerkiksi uusien teknologioiden kehitys ja hallinta tulee valuttaa korkeakouluissa sekä tutkimukseen että opetukseen. On tärkeää, että korkeakouluissa seurataan paitsi megatrendejä, myös esimerkiksi teknologisia hiljaisia signaaleja; näin varmistetaan pysyminen toimintaympäristön muuttumisen tahdissa, eikä jäädä vangiksi palavaan linnoitukseen.

Korkeakoulutus yhteiskunnallisen kehityksen ajurina

Korkeakoulutus on nähtävä yhteiskunnallisen kehityksen keskiössä. Se synnyttää uutta tietoa, kouluttaa asiantuntijoita ja tukee innovaatioita, jotka vastaavat niin paikallisiin kuin globaaleihin haasteisiin. Korkeakoulut eivät ainoastaan tuota osaamista, vaan toimivat myös yhteistyön alustoina, joissa eri toimijat voivat kehittää ratkaisuja yhdessä. Korkeakoulutuksen kautta rakennetaan kestävämpää ja osaavampaa tulevaisuutta.

Korkeakoulut voivat siis toimia vahvoina muutoksena ajureina. Konferenssin asiantuntijapuheenvuoroissa esitettiin kuitenkin aiheellinen kysymys, kuinka korkeakoulut ja eri toimijat saadaan puhumaan ns. samaa kieltä. Voi olla tilanne, jossa yrityksellä on ongelma, johon se haluaa konkreettisen ratkaisun korkeakoulun tukemana. Korkeakoulussa sama asia voidaan nähdä tutkimuskysymyksenä, johon tutkimuksella pyritään vastaamaan. Tässä haasteeksi voi muodostua se, etteivät nämä kaksi erilaista lähestymistapaa kohtaa ja tutkimuksen tuloksia ei saada siirrettyä käytännön toimenpiteiksi. Yritysyhteistyön tulisikin olla kaksisuuntaista ja kumpaakin osapuolta tukevaa – kummankin panosta tarvitaan halutun tuotoksen aikaansaamiseksi.

Paikallinen, tarpeisiin pohjautuva yhteistyö

Korkeakoulutoiminnan ja yritysyhteistyön kehittämiseen liittyen konferenssin puheenvuoroissa korostettiin erityisesti paikallisten tarpeiden tunnistamista. On tärkeää, että korkeakoululla on oman paikallisen toiminta-alueensa tuntemusta ja ymmärrystä paikallisista erityispiirteistä. Mielenkiintoinen havainto oli, että kansainväliset isot yliopistot ja korkeakoulut pyrkivät paikallisuuteen, jota SEAMK ja erityisesti SEAMK Maakuntakorkeakoulu on tehnyt perustyönään jo vuosikausia. Konferenssi osoitti selvästi, että SEAMKin erityisenä etuna on sen ketteryys pienenä korkeakoulutoimijana ja SEAMK Maakuntakorkeakoulun luomat luottamukselliset suhteet kunnallisiin elinkeinoyhtiöihin ja paikallisiin yrityksiin.

Korkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön muotoja on lukuisia. Yhteistyön muotoa valittaessa on otettava huomioon paitsi paikalliset ja yksilölliset tarpeet, myös yhteistyön osapuolten kyvykkyys hoitaa vaaditut toimenpiteet. Samaan tarpeeseen voi olla useitakin vaihtoehtoisia yhteistyöratkaisuja, ja toisaalta kaikki yhteistyön muodot eivät sovi kaikille. Osa korkeakoulujen asiantuntijuutta onkin löytää kuhunkin tapaukseen parhaiten soveltuva yhteistyön muoto. Kuva 2. esittää visuaalisesti yhteistyön muotojen moninaisuutta; tiettyyn tarpeeseen ei ole vain yhtä ratkaisua, vaan värikirjon mukaisesti vaihtoehtoja on lukuisia.

Terhi Ojaniemi
Aluekehittäjä
SEAMK

Kirjoittaja on kehittänyt konferenssissa esitellyn verkostokatalysaattori-mallin ja toimii työssään SEAMK Maakuntakorkeakoulussa korkeakoulun ja alueen yritysten rajapinnassa.

Seliina Päällysaho
Tutkimuspäällikkö
SEAMK

Kirjoittaja on kehittänyt erilaisia toimintamalleja tukemaan korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa TKI-kumppanuusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa.

Taru Mäki
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö
SEAMK

Kirjoittaja on kehittänyt vaikuttavuuden mittaristoja TKI-Kumppanuus-hankkeessa ja tutkimusalueena on erityisesti tiedon jakamisen vaikuttavuuden kehittäminen pk-yritysyhteistyössä.