Voimaa ja suuntaa - työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistavaa tukemista Etelä-Pohjanmaalla
Koko Suomea koskevan Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen työnvälitystilaston mukaan kuntien työllisyyspalveluissa oli kesäkuun 2026 lopussa yhteensä 352 000 työtöntä työnhakijaa, mikä oli 21 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin (KEHA-keskus, 2026). Pitkäaikaistyöttömiä oli 18 400 enemmän kuin vuonna 2025. Työttömistä työnhakijoista oli miehiä 189 700 (54 %) ja naisia 162 100 (46 %). Etelä-Pohjanmaalla oli kesäkuun lopussa 7718 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta vertailuajankohdasta määrä nousi 602 työnhakijalla (8,5 %). Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 1238, mikä oli 113 henkilöä (10 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Suomen työllisyystilanteen näkökulmasta oli huolestuttavaa, että alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 48 300 kesäkuussa 2026. Se oli 6200 (15 %) enemmän kuin vuoden 2025 kesäkuussa (KEHA-keskus, 2026). KEHA-keskuksen työnvälitystilaston mukaan työttömyys lisääntyi eniten ylemmän korkeakouluasteen (8 %), alemman korkeakouluasteen (7 %) sekä toisen asteen (7 %) koulutuksen omaavilla työnhakijoilla. Kesäkuun lopussa yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 144 500, mikä on 18 400 (15 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heistä miehiä oli 83 400 ja naisia 61 000. Heistä 10 % on alle 30-vuotiaita.
Tukea työttömille nuorille ja perheille
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa alkoi elokuun alussa Euroopan unionin osarahoittama Voimaa ja suuntaa – Työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistava tukeminen -hanke työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien 16–29-vuotiaiden eteläpohjalaisten nuorten hyvinvoinnin sekä koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien edistämiseksi. Hanke jatkuu 31.7.2029 asti. Hankkeeseen voivat osallistua myös monikulttuuriset, alueelle kotoutuneet työttömänä työnhakijana olevat henkilöt sekä avioparit tai avoparit, joista kumpikin on työttömänä. Kohderyhmään kuuluvat myös työnhakija- ja opiskelijastatuksella olevat nuoret, joiden opinnot uhkaavat jäädä jälkeen tai keskeytyä kokonaan tai jotka jäävät valmistumisen jälkeen työttömäksi. Kohderyhmänä ovat myös toimeentulotuen piirissä olevat nuoret.
Työttömänä työnhakijana olevat nuoret ja avioparit tai avoparit ohjautuvat hankkeeseen Etelä-Pohjanmaan työllisyysalueiden, ohjaamoiden, työpajojen ja etsivän nuorisotyön kautta. He voivat myös itse ilmoittautua mukaan hankkeeseen saatuaan tietoa hankkeesta erilaisten somekanavien tai lehti-ilmoitusten kautta.
Nuorten koulutus- ja työllistymispolun edistäminen on erittäin tärkeää, koska pitkäaikaistyöttömyys voi johtaa syrjäytymiseen. Tässä hankkeessa vahvistetaan heikoimmassa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sekä työttömien, syrjäytymisriskissä olevien perheiden aktiivista toimijuutta, osallisuutta ja resilienssiä sekä kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Hankkeessa edistetään ja tuetaan nuorten voimavaroja ja elämänhallintaa, myönteistä minäkäsitystä, sosiaalisia taitoja, osallisuutta, työelämävalmiuksia sekä taloustaitoja.
Hankkeessa edistetään myös syrjäytymisriskissä olevien alle 30-vuotiaiden työttömien avio- ja avoparien ja yksinhuoltajien terveyttä, hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä, jotta heillä olisi riittävät voimavarat pyrkiä aktiivisesti parantamaan omaa elämäntilannettaan. Työttömyys ja muut osallisuuden rajoitteet vaikuttavat usein koko perheen tilanteeseen.
Hanke vahvistaa polkuja tulevaisuuteen
Hankkeessa vahvistetaan osallistujien voimavaroja, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä sekä yksilöohjauksella, perhekeskeisellä ohjauksella että myös erilaisilla ryhmätoiminnoilla. Lisäksi hankeinterventioilla tuetaan terveyttä edistäviä elintapoja, digitaalisia valmiuksia ja arjen taloustaitoja. Jokaiselle osallistujalle laaditaan terveydentilan kartoituksen ja elintapaohjauksen pohjalta hyvinvointisuunnitelma, jossa huomioidaan fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky.
Hankkeessa luodaan selkeä toimintamalli, joka sisältää kaikille osallistujille yhteisen osion. Sen jälkeen jokaiselle osallistujalle räätälöidään voimavaraistava polku joko koulutukseen tai työllistymiseen.
Osallistujan polku koulutukseen sisältää kolme vaihetta. Osallistujien yksilöllisiä oppimisvalmiuksia ja työnhakutaitoja vahvistetaan ratkaisukeskeisellä valmennuksella, jossa painotetaan metataitoja, tunnetaitoja, resilienssiä ja ajan hallintaa. Jokaiselle osallistujalle laaditaan yksilöllinen kouluttautumissuunnitelma.
Osallistujan polku työelämään sisältää työttömien työnhakijoiden vuorovaikutus- ja työelämätaitojen vahvistamista yksilöohjausta ja yhteistoiminnallisia, osallistavia menetelmiä hyödyntäen. Osallistujien konkreettisia taitoja vahvistetaan turvallisessa oppimisympäristössä simulaatioiden ja pelillisten menetelmien avulla. Jokaiselle osallistujalle laaditaan henkilökohtainen työllistymissuunnitelma.
Kaikissa työpaketeissa toimitaan asiakaslähtöisesti, dialogisesti ja moniammatillisesti yhdistäen mm. sosiaalialan ja terveydenhoidon osaamista, ura- ja työelämävalmennusta sekä tietoteknistä osaamista. Digipajatoiminta tukee osallistujien arjessa tarvittavia digivalmiuksia yksilöllisesti. Hankkeen osallistujien hyvinvointia tuetaan myös tietopankin avulla, joka kokoaa tietoa erilaisista elintapaohjeista ja voimavaroja tukevista palveluista. Hanke tuottaa tietopankkiin tietoa tunnustaen viralliset suositukset ja kulloisestakin aiheesta muissa hankkeissa tuotetut materiaalit kuitenkin niin, että hankkeemme luovuus, ainutkertaisuus ja dialoginen asiakaslähtöisyys huomioidaan.
Artikkeli on kirjoitettu osana Voimaa ja suuntaa – Työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistava tukeminen-hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yliopettaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
mari.salminen-tuomaala@seamk.fi
Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori, joka toimii kliinisen hoitotyön yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus -tutkinnon YAMK-yliopettaja sekä Terveyden edistäminen ja hoitotyö -tutkimusohjelman vetäjä. Hän toimii myös dosenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden terveystieteiden yksikössä (hoitotieteen dosentuuri). Hän toimii Voimaa ja suuntaa – Työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistava tukeminen-hankkeen projektipäällikkönä.
Elina Kangasluoma
YTM, Sosionomi (AMK), sosiaalitieteiden lehtori
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka toimii lehtorina sosionomi (AMK) ja geronomi (AMK) koulutuksissa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Voimaa ja suuntaa – Työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistava tukeminen-hankkeessa sosiaalialan ja koulutuksen asiantuntijana.
Marjut Koskela
TtM, Ft, fysioterapian lehtori
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri, joka toimii fysioterapian lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän toimii Voimaa ja suuntaa – Työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistava tukeminen-hankkeessa fysioterapian asiantuntijana.
Arttu Mustajärvi
TKI-asiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana keskittyen hyvinvointiteknologiaan, terveysteknologiaan, simulaatiokoulutusteknologiaan ja yleisesti tietotekniikkaan. Hanketyön ohessa kirjoittaja suunnittelee, kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen teknologiakokonaisuuksia. Kirjoittaja viimeistelee tietotekniikan insinööriopintojaan (AMK).
Susanna Ojanperä
Sosionomi YAMK
TKI- asiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kirjoittaja toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän toimii Voimaa ja suuntaa – Työttömien nuorten ja perheiden voimavaraistava tukeminen-hankkeessa työelämä- ja uravalmennuksen asiantuntijana.
Lähteet
KEHA-keskus. (2026). Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2026. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260720111719