Verkostoista vaikuttavuuteen – Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hankkeen keskeiset opit ja vaikutukset | Julkaisut@SEAMK
Etusivulle Artikkelit Verkostoista vaikuttavuuteen  – Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hankkeen keskeiset opit ja vaikutukset

Verkostoista vaikuttavuuteen  – Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hankkeen keskeiset opit ja vaikutukset

kategoria: 2026, Hyvinvointi ja luovuus (V), Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)
pysyvä osoite (urn): https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026021012203
Lataa PDF tästä(Opens in a new window)

Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke (1.2.2024–31.1.2026) vahvisti Etelä-Pohjanmaan tapahtumaekosysteemiä koulutuksilla, yhteiskehittämisillä ja pysyvillä sisällöillä. Hankkeen kohderyhmään kuuluivat alueen tapahtuma-alan toimijat, tuottajat, yritykset, kehittäjät ja opiskelijat, joiden osaamista ja verkostoja haluttiin vahvistaa. Ensimmäistä kertaa kohderyhmää kokoavan hankkeen osallistujamäärät osoittavat hankkeen laajan kiinnostuksen ja vaikuttavuuden. Koulutuksissa ja verkostoitumistilaisuuksissa tavoitettiin yhteensä 320 henkilöä: Tapahtumakohtaamoissa oli yhteensä 177 osallistujaa, ja pilottitapahtumissa tavoitettiin merkittävä joukko – Luovat Tuottaja 360 -pilottiin osallistui 50, Ilmiöiden Yö -tapahtuman tanssityöpajassa oli 30 osallistujaa sekä yleisöä 60, yhteensä 140 henkilöä. Hankkeen kyselyihin vastasi 88 tapahtuma-alan toimijaa sekä 218 henkilöä kunta-alalta, joiden tehtäviin kuuluu tapahtumien järjestäminen, aloitusilmoituksia vastaanotettiin 68 henkilöiltä, jotka olivat osallistuneet vähintään kahteen hanketilaisuuteen. Koulutuskokonaisuuksista lähetettiin 34 todistusta. Tuloksena syntyi alueellinen ekosysteemiraportti, käytännön koulutusmoduuleja ja hyödynnettäviä julkaisuja sekä verkostoja, jotka jatkuvat hankkeen päätyttyä.

Miksi hybridiosaamista tarvittiin?

Tapahtuma-ala elää jatkuvaa murrosta: digitalisaatio, monialaiset roolit ja uudet formaatit lisäävät osaajatarpeita. Hybridiosaamisella tarkoitetaan kykyä toimia eri alojen rajapinnoissa, jotka yhdistävät tuotantoa, viestintää, kumppanuuksia ja teknologiaa. Hankkeessa haluttiin vahvistaa tätä osaamista, koota toimijoita verkostoiksi ja luoda pysyviä sisältöjä.

Viime vuosien poikkeukselliset olosuhteet ovat korostaneet hybridiosaamisen merkitystä entisestään. Koronapandemia pysäytti tapahtuma-alan lähes täysin, mikä pakotti toimijat kehittämään nopeasti uusia toimintamalleja, kuten virtuaali- ja hybriditapahtumia. Tämä murros toi esiin tarpeen hallita sekä digitaalisia välineitä että perinteisiä tuotantotaitoja rinnakkain. Lisäksi maailmantalouden epävarmuus ja kustannusten nousu ovat lisänneet painetta löytää entistä joustavampia, monipuolisempia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja. Tapahtuma-alan kilpailu kovenee, ja menestyäkseen on pystyttävä vastaamaan sekä nopeasti muuttuviin olosuhteisiin että asiakkaiden monipuolistuviin odotuksiin. Hybridiosaaminen onkin noussut avainasemaan – se mahdollistaa tapahtumien sopeutumisen, uudenlaisten yhteistyömuotojen rakentamisen ja koko alan elinvoimaisuuden ylläpitämisen vaikeinakin aikoina. Monipuolinen osaaminen ja valmius muutoksiin auttavat tapahtuma-alaa selviytymään.

Monialainen yhteistyö tapahtuma-alalla tarkoittaa sitä, että tapahtuman suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen osallistuu eri alojen ammattilaisia – esimerkiksi tuotannon, viestinnän, teknologian, turvallisuuden, kulttuurin ja markkinoinnin osaajia. Kun tapahtuma rakennetaan usean alan osaamista hyödyntäen, syntyy mahdollisuus jakaa vastuita ja tehtäviä laajemmin. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että sama tapahtuma voi työllistää useampia henkilöitä eri rooleissa ja palkkatöissä. Esimerkiksi yksi tapahtuma voi tarjota töitä tuottajalle, viestintävastaavalle, tekniselle toteuttajalle, turvallisuushenkilöstölle, esiintyjille, markkinoijille sekä palvelumuotoilijoille. Monialainen yhteistyö lisää myös tapahtuman laatua ja vaikuttavuutta, kun eri näkökulmat ja osaamiset täydentävät toisiaan. Näin tapahtumat voivat kasvaa, monipuolistua ja tarjota alueelle enemmän työmahdollisuuksia sekä pysyvämpiä ansaintamalleja, mikä vahvistaa koko alan elinvoimaa.

Koulutukset: tuotannoista tekoälyyn

Hankkeessa kehitettiin teemoitettuja koulutusmoduuleja ja oppimateriaalipaketteja mm. ideoinnista palvelumuotoiluun ja riskienhallinnasta aikataulutukseen, budjetointiin, kumppanuuksiin, viestintään sekä lupa- ja sopimusasioihin sekä pilotoitiin uusia ohjelmia, joita voi hyödyntää tapahtumien alue- ja turvallisuussuunnittelussa.

Uutena avauksena pilotoitiin “Tekoälyn hyödyntäminen tapahtumissa”, jossa testattiin kielimalleja käytännön suunnittelutehtävissä (esim. lavakartan ideointi ja aluesuunnittelu).

Verkostot: webinaarit, kohtaamiset ja kaupunkitilakokeilut

Tapahtumakohtaamot osoittautuivat tehokkaiksi osallistujien tavoittamisen välineiksi, sillä ne suunniteltiin palvelemaan sekä kokeneita tapahtumajärjestäjiä että alan uusia toimijoita. Tilaisuuksien teemat valikoituivat osallistujien tarpeista ja alueellisista painopisteistä, jotta ne tukisivat monipuolisesti eri tasoilla toimivia tapahtuma-alan ammattilaisia. Ensimmäisessä tapahtumakohtaamossa Maiju Viiki Tampereen kaupungilta alusti aiheesta ”Tapahtumista ja elämyksistä kaupungin kestävää vetovoimaa!”, ja tilaisuudessa pohdittiin, miten kaupunkitapahtumat yhdistävät eri toimijoita ja tukevat alueellista taloutta. Alustuksen jälkeen käytiin keskustelua erityisesti Seinäjoen kaupunkitapahtumien kehittämisestä ja vaikutuksista, jolloin osallistujat pääsivät jakamaan kokemuksiaan ja näkemyksiään suoraan käytännön arjesta.

Verkostoitumista ja ekosysteemin tietoisuutta kehitettiin kutsumalla mukaan monipuolisia asiantuntijavieraita sekä nostamalla esiin alueen aktiivisia toimijoita. Osallistumista helpotettiin käyttämällä konkreettisia esimerkkejä tapahtuma-alan arjesta, kuten paneelikeskustelu ”Menestyvät kumppanuudet ja tapahtumien yhteistyöstrategiat”, jossa panelistit avasivat yhteistyön ja kumppanuuden teemoja käytännön tapausten kautta. Keskusteluun osallistui laaja joukko alan edustajia: Satu Haveri (Rock Camp ry: Raskas EI kiusaamiselle), Kirsi Kivisaari (Seinäjoen kaupunki), Anniina Kumara (Seinäjoki Festivals, Provinssin kumppanituottaja), Jere-Miikka Myllymäki (Danny Boy: Trubaduurien Yö), Sami Orava (NYQS Oy, tapahtumien turvallisuuspalvelut) sekä Jenniina Palmu (Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittäjä).

Päätöswebinaari “Tapahtumat, jotka jättävät jäljen – Etelä‑Pohjanmaan mahdollisuudet” kokosi alueen toimijoita yhteen. Alustajana oli Sami Kerman (Tapahtumateollisuus ry) ja keynote-puhujana Arttu Seppälä, jotka toivat sekä valtakunnallisen että käytännönläheisen näkökulman.

Hanke näkyi myös alueellisissa tapahtumissa, kuten Ilmiöiden Yö -kaupunkitapahtumassa, jossa testattiin yhteisöllisiä työpajoja live-ympäristössä. Hanke myös haastatteli ja tallensi dokumentaarisina lyhytelokuvina neljä erilaista tapahtumakokonaisuutta: “Sonaatti kylälle” kertoo Hear The Heat -kiuassonaatin maailman ensi-illasta Jokipiin kyläyhdistyksen kesätapahtumassa 8.6.2024. “Aaltoviikko” kuvailee Alajärven Alvar Aalto- viikkoa 2024 tuottajan näkökulmasta ja avaa tapahtumaviikon toteutusta. Etelä-Pohjalaiset Kruunuhäät 2024 kertoo, miten eläkeläisliiton Seinäjoen yhdistys toteutti kruunuhääesityksen vapaaehtoisvoimin Törnävän kesäteatterissa, ja Kauhavan kädentaitoviikko on kooste siitä, miten kulttuuritoimi koordinoi useamman toimijan tapahtumaa.

Sisällöt, jotka jäävät elämään

Hankkeen aikana tuotettiin vaikuttava ja monipuolinen julkaisujen kokonaisuus, joka vahvistaa tapahtuma-alan osaamista ja verkostoja Etelä-Pohjanmaalla. Julkaisuja kertyi yhteensä 31 kattaen erilaisia formaatteja ja näkökulmia alan kehittämiseen. Blogeja julkaistiin kaksi, ja niissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja jaettiin kokemuksia hankkeen matkan varrelta.

Podcastien määrä nousi neljään, ja niissä syvennyttiin vastuullisuuteen tapahtumissa ja alan ajankohtaisiin ilmiöihin yhteistyössä Selmu ry:n kanssa sekä pohdittiin ammatillista kasvua marginaalituottajasta sosiaalisen vastuun kantajaksi Teemu Tuuttilan kanssa. Lisäksi keskustelimme muusikoiden Leija Lautamajan ja Miia Palomäen kanssa siitä, millaista on esittäjän ja taiteilijan itse toimia tapahtuman tuottajana.

Verkkolehtiartikkeleita julkaistiin 13. Ne tarjoavat laajan kattauksen katsauksen tapahtuma-alaan yleistajuisesti. Lisäksi syntyi yksi alueellinen ekosysteemikartoituksesta julkaistu raportti Tapahtuma‑alan ekosysteemi Etelä‑Pohjanmaalla, joka  kokoaa Etelä‑Pohjanmaan toimijakentän, vahvuudet ja kehityskohteet. Kokoomateoksia julkaistiin neljä, joissa koottiin hankkeen oppeja ja hyviä käytäntöjä eri osa-alueilta. YouTube-tallenteita tuotettiin kolmesta verkostoitumistilaisuudesta, ja ne mahdollistavat koulutusten ja seminaarien sisällön laajemman saavutettavuuden. Lyhytelokuvia valmistui neljä, joissa tapahtuma-alan arki ja innovaatiot tuotiin esiin visuaalisesti. Näiden lisäksi hankkeen julkaisuihin lukeutui viisi erilaista oppimateriaalipakettia, jotka syventävät ymmärrystä tapahtuma-alan muutoksista ja osaamistarpeista. Kokonaisuudessaan julkaisut muodostavat pysyvän tietopohjan ja inspiraation lähteen tapahtuma-alan ammattilaisille sekä kehittäjille, tukien alan kehittymistä myös hankkeen päättymisen jälkeen. Tiedot julkaisuista löytyvät hankesivuilta ja SEAMKin kanavista.

Mitä seuraavaksi?

Jatkossa vakiinnutetaan toimivat opintojaksokokonaisuudet tarjontaan ja jatketaan Tapahtumakohtaamo-tyyppisiä tilaisuuksia verkostojen vahvistamiseksi.
Tulossa on Luova tuottaja 360, joka on luovien alojen toimijoille suunnattu verkostoitumisiltapäivä. Se järjestetään keskiviikkona 25.3.2026 klo 12–16 Frami F:ssä Seinäjoella. Tapahtuma kokoaa yhteen luovien alojen tuottajia, yrittäjiä, yhdistyksiä ja kehittäjiä vahvistamaan alueellista yhteistyötä ja tuottajaverkostoa.

Lisäksi hyödynnetään ekosysteemiraportin löydöksiä kehittämisohjelmaksi (esim. vastuullisuus, turvallisuus, teknologia) ja jatketaan kulttuurialan kehittämistä Musiikkibisneksen tulevaisuuden tekijät -hankkeessa (1.12.2026- 31.1.2028) sekä syksyllä käynnistyvässä tutkimushankkeessa Elämystalous urheiluseurojen elinvoiman vahvistajana.

Hankkeen keskeiset tiedot ja avainluvut

Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja sen kesto on 1.2.2024–31.1.2026. Hanke on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama. Hankkeen verkkosivut: Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista

Katja Jaskari
Projektipäällikkö, Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Katja Jaskari on digitaalisen kulttuurin maisteriopiskelija Turun yliopistossa, kulttuurituottaja YAMK, AmO, AmE, tapahtumatuotannon asiantuntija, liiketoiminnan ja asiakkuuksien kehittäjä sekä jatkuvan oppimisen edistäjä.