Vappu Aura: Missä musa soi, siellä pidot paranee

Musiikkitapahtumien ammattilaistapahtuma MARS-festivaali järjestettiin Seinäjoella Rytmikorjaamolla 11. – 12.2.2026. Kaksipäiväisessä tapahtumassa oli mahdollisuus verkostoitua ja kuunnella mielenkiintoisia esityksiä ja paneelikeskusteluja.

Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura esitteli suomalaisten musiikinkuuntelua otsikolla ”Missä musa soi, siellä pidot paranee – suomalaisen livemusiikin tilanne”. Teosto on suomalaisten musiikin säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö.

Auran esitys pohjautui Teoston ja Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n tekemään Musiikinkuuntelu Suomessa 2025 -tutkimukseen. Tutkimus perustui Norstatin elokuussa 2025 keräämään aineistoon, jossa yli tuhat (n=1095) 13–75-vuotiasta suomalaista kertoi musiikin kuuntelutottumuksistaan ja merkityksestä elämässä.

Musiikki on iso osa kaikenikäisten arkea ja tunnekokemuksia

Lähes neljä viidestä suomalaisesta (88 %) pitää musiikkia itselleen erittäin tai jossain määrin tärkeänä. Musiikki toimii tunteiden tulkkina ja sitä käytetään päivittäisessä elämässä monella tavalla, esimerkiksi nautinnon, rauhoittumisen, nostalgian ja lohdun lähteenä. Musiikki yhdistää ihmisiä yksilöllisesti ja yhteisöllisesti, ja sen merkitys korostuu erityisesti nuorten parissa.

Tutkimuksessa vastaajille esitettiin väittämä ”Musiikki on erittäin tärkeää itselle”. Ikäluokittain tarkasteltuna tärkeintä musiikki oli 19–25-vuotiailla (66 %), kun taas vanhemmissa ikäryhmissä suhde musiikkiin oli hieman maltillisempi, 66–75-vuotiaista vajaa kolmannes (32 %) piti musiikki itselleen erittäin tärkeänä.

Pop, rock ja iskelmä pitävät pintansa

Tutkimus kertoo myös musiikkimieltymyksistä. Iskelmä sekä kotimaiset pop- ja rock-muusikot ovat pitäneet asemansa suomalaisten musiikkimaussa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten lempimusiikkia on suomenkielinen pop-musiikki (56 %, mieluinen; 20 % erittäin mieluinen), perinteinen rock (52 %; 20 %) ja englanninkielinen pop (51 %; 17 %). Iskelmän nimesi mieluiseksi musiikikseen 61 % (43 %; 18 %) suomalaisista.

Paikallisuus korostuu etenkin pienillä paikkakunnilla. Baareissa ja tanssipaikoissa elävä musiikki on edelleen voimissaan. Esimerkiksi kolmas koko Suomen TOP10 listalla livemusiikin esityspaikoista on Härmän kylpylä Kauhavalla. Kun tarkastellaan tapahtumien määrää suhteessa kunnan asukaslukuun, Kauhava on toisella sijalla.

Elävän musiikin asema on kuitenkin huolestuttava, se on Teostolle tehtyjen tapahtumailmoitusten mukaan vähentynyt koko Suomessa -8 %. Tapahtumien järjestämisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan nousseet, ja lisäksi arvonlisävero nousi vuoden 2026 alusta. Myös koronapandemia vaikuttaa edelleen tapahtumien järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. Aura kuitenkin totesi esityksessään, että kulttuurialan leikkaukset eivät vielä näy elävän musiikin kokonaiskuvassa.

Verrattaessa keikoilla käymistä vuosina 2024 ja 2025 tutkimuksen tuloksissa havaittiin, että vuodessa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia. Vuonna 2025 kävi maksullisella keikalla 38 % suomalaisista (34 %, v. 2024) ja ilmaiskeikalla 35 % (28 %). Yhtenä päivänä festareilla kävi vajaa neljännes sekä vuonna 2024 että 2024. Neljännes suomalaisista on vähentänyt musiikkifestivaaleilla käymistä ja yhtä suuri osuus yksittäisten artistien konserteissa käymistä.

Yhteenveto – musiikki toimii edelleen elämän tukena

Tutkimus osoittaa, että suomalaiset rakentavat musiikin ympärille merkityksellisiä hetkiä ja tunnesiteitä. Musiikilla on roolinsa arjessa ja juhlassa – ilon, yhteyden ja tunteiden ilmaisun välineenä.

Artikkeli on osa Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamaa EU:n osarahoittamaa Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanketta (1.2.2024–31.1.2026). Hankkeen verkkosivut: Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista

Marja Katajavirta
Asiantuntija, Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Marja Katajavirta on digitaalisen kulttuurin maisteriopiskelija Turun yliopistossa, kulttuurituottaja YAMK ja tutkija Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Teosto (2025). Musiikinkuuntelu Suomessa 2025: musiikki on tärkeää lähes jokaiselle suomalaiselle – suomenkielinen pop säilyttää asemansa suosituimpana musiikkityylinä. https://www.teosto.fi/musiikinkuuntelu-suomessa-2025-musiikki-on-tarkeaa-lahes-jokaiselle-suomalaiselle-suomenkielinen-pop-sailyttaa-asemansa-suosituimpana-musiikkityylina/