Vain yhteistyöllä voi kehittyä, vain kysymällä saa vastauksia

Kampus 2030 -hanke haki vastauksia kehittämiskysymyksiinsä Innovaatioviikolta

Millainen on unelmien Seinäjoki opiskelukaupunkina? Millainen on unelmien seinäjokinen kampus? Millainen on unelmien Seinäjoki työskentelyalueena? Millainen on unelmien Seinäjoki asuinpaikkana?

Saimmeko vastauksia – kyllä: usealta sadalta henkilöltä kymmenien opiskelijoiden esitysten muotoon työstämänä ja viimeistelemänä.

Tässä artikkelissa kerrotaan SeAMKin Innovaatioviikon käytöstä organisaation kehittämisessä sekä opiskelijoiden ja toimeksiantaja Kampus 2030 -hankkeen kokemuksista.

Mikä Innovaatioviikko?

Innovaatioviikolla opiskelijat saavat toimeksiannon yritykseltä tai organisaatiolta. Opiskelijat tutustuvat ennen viikkoa verkkotenttinä palvelumuotoiluun ja Design Thinking -menetelmään ja viikon aikana toteuttavat oppimaansa ja oppivat lisää käytännössä. Viikon aikana ratkotaan haastavia ongelmia luovasti, visuaalisesti ja asiakaslähtöisesti. Työskentelyssä otetaan kohderyhmä mukaan ongelmanratkaisuun alusta asti.

– SeAMKin Innovaatioviikkoa on järjestetty vuodesta 2018 alkaen ja sitä toteutetaan sekä suomeksi että englanniksi. Tavoitteena on monialaisuuden vahvistaminen opinnoissa ja toisaalta uuden opiskelijayhteistyön mallin tarjoaminen yrityksille tai muille organisaatioille, kertoo SeAMKin Innovaatioviikon yritysyhteyshenkilönä toimiva Sirkku Uusimäki.

Moniammatillisista näkökulmista tehdyn ryhmätyön tuloksena toimeksiantaja saa jokaiselta ryhmältä pitchaukset antamansa tehtävänanon ratkaisuehdotuksista.

– Tähän asti Innovaatioviikko on ollut ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ohjelmassa, mutta ensi vuodesta alkaen se siirtyy toisen vuoden opiskelijoiden opetussuunnitelmaan. Mukaan toimeksiantajaksi voi ilmoittautua. Autamme kehittämistehtävän muotoilussa, Uusimäki sanoo.

Kehittämishankkeen tavoitteisiin sopiva tiedonhankintatapa

Kehittämissuunnitelman tuottava noin vuoden kestoinen Kampus 2030 -hanke oli toimeksiantajana marraskuun 2023 Innovaatioviikolla. Innovaatioviikon työskentelyn tavoitteena oli hankkeen hengen mukaisesti luoda suunnitelma (konsepti) houkuttelevasta ja nykyaikaisesta kampuksesta, joka palvelee paremmin opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten tarpeita ja toiveita.

Hankkeessa tehdään erilaisia pilottikokeiluita ja kerätään näkemyksiä eri ryhmiltä elävän ja kehittyvän Seinäjoen rakentamiseksi. Hankkeen toteuttajat ovat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen kaupunki, Seinäjoen yliopistokeskus sekä Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Kehittämissuunnitelma on valmis luovutettavaksi toimeksiantajille marraskuussa 2024. Teemoina ja asiasanoina hankkeella ovat mm. vetovoima ja pitovoima, palvelut, digitaalisuus, saavutettavuus, kansainvälisyys ja näkyvyys. Innovaatioviikon lopputuloksena on tiimien valinnan mukaan rajatut näkemykset ja ehdotukset vetovoimaisesta, pitovoimaisesta kaikkien kampuksesta tai kaupungista 2030-luvulla. Pitchaukset sisältävät vastausaineistoista koottuja esimerkinomaisia käyttäjäprofiileita, fiiliskuvia, sanallisia havaintoja ja ratkaisuehdotuksia ja avoimia kysymyksiä toimeksiantajan pohdittavaksi.

Seinäjoen ja kampusalueen houkuttelevuutta halutaan lisätä opiskelu-, asuin- ja työskentelykaupunkina läpi kaikkien mahdollisten ikä- ja käyttäjäryhmien. Tiedonhankintaa ja käyttäjäkokemuksia saatiin Innovaatioviikolta paitsi osallistuneilta, kyselyitä ja haastatteluja toteuttaneilta opiskelijoilta itseltään, myös heidän kohtaamiltaan ihmisiltä. Pääkohderyhmäksi toimeksiannossa määriteltiin löyhästi kampuksen opiskelijat.

– Opiskelijat ovat yksi tärkeä kohderyhmä mielikuvia ja tarpeita selvitettäessä. Se mikä toimii opiskelijoille, voi toimia myös muille käyttäjäryhmille, jopa uusille sellaisille. Myös kansainväliset opiskelijat ovat tärkeä kohderyhmä, kertoo projektipäällikkö Katja Kaataja hankkeen antamasta toimeksiannosta.

Opiskelijana Innovaatioviikolla

Pätkä itsenäistä opiskelua työkaluista ja sitten koko viikko lisää uuden opettelua ja samalla toimeksiantajan tehtävänantoon pureutumista. Innostavaa, opettavaista ja tärkeää tulevan ammatti-identiteetin ja asiantuntijuuden luomisessa, tiivistävät ensimmäisen vuoden sosionomi-opiskelija Hanna Saarimaa-Kokko ja automaatiotekniikan neljännen vuoden opiskelija Juha Sippola. Haastateltujen opiskelijoiden mielestä yhteistyötaitojen oppiminen oli Innovaatioviikon parasta antia. Voittajatiimiin kuuluvat Saarimaa-Kokko ja Sippola kertovat, että ennen Kampus 2030 -hankkeen toimeksiantoa oli samoja asioita noussut esiin opiskelija-arjessa ja keskusteluissa opettajan kanssa.

– Kampus 2030 antoi meille opiskelijoille käytännönläheisen aiheen. Tämä käyttäjäkokemusten keräämisen ja ratkaisuehdotusten luomisen aihe oli sosionomille sopiva. Oli helppo samaistua briefiin. Toisaalta tämä oli kaikkien alojen yhteinen aihe ja sitä oli yhteisten rajapintojen vuoksi helppo moniammatillisesti helppo työstää, sanoo Saarimaa-Kokko.

Juha Sippolasta aihe on tärkeä ja opiskelijahyvinvointi siinä yhtenä osana.

– Me katsoimme tätä nyt opiskelijahaastattelujen kautta. Monia käyttäjäryhmiä kun saa jututettua, syntyy varmasti paljon muita näkökulmia kehittämissuunnitelmaan liitettäväksi, Sippola sanoo.

Vinkkejä briefin antoon ja tuotosten esittelyn hetkeen

Innovaatioviikko on opiskelijoiden arvion mukaan hyvä tiedonkeruutapa ja soveltuu heidän arvionsa mukaan parhaiten palvelun tai vaikkapa hyvinvointiteeman arvioimiseen ja kehittämiseen. Prosessissa saa ruohonjuuritason tietoa. Saarimaa-Kokko ja Sippola sanovat Innovaatioviikon olleen ajattelua laajentava prosessi. Näkökulmat lisääntyivät ja ylipäätään ajattelu kehittyi. Prosessi laittaa kehittämään edelleen: ei voikaan tyytyä ensimmäiseen vastaukseen tai ideaan.

Saarimaa-Kokko tykkäsi ihmisten haastattelemisesta tiedonhankintatapana sekä ketjumaisesta prosessin etenemisestä. Häntä miellytti myös yhdessä osaamme enemmän – tunne, mikä syntyi tiimille. Sippola yhtyy ajatukseen:

– Olen sosiaalinen introvertti. Oli mukava huomata kuinka ryhmä hitsautui yhteen, tekeminen vapautui. Kaikkien mielipiteet huomioitiin. Toimme kaikki oman panoksemme toimeksiantajan tehtävään.

Hanketiimi voi poimia nuorten havainnoista timantteja omaan ja organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, esimerkiksi Saarimaa-Kokon havainnon kehittämissuunnitelman tekoon ja myöhemmin käytäntöön siirtämiseen:

– Eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden välistä työpajamaista yhteistyötä tarvitaan ehdottomasti, sillä se luo syvempää ymmärrystä esimerkiksi erinäisistä kehittämiskohteista. Aukiolo ja kohtaaminen, jakaminen mahdollistaa perusteellisemman kokonaiskuvan muodostumisen kohteena olevasta asiasta.

Opiskelijat antoivat pyynnöstä muutamia ohjeita ja toiveita toimeksiantajille:

• Välittömyys. Innovaatioviikolla kohdataan yhdessä vielä jäsentymättömän uuden äärellä. Opiskelijaa helpottaa uuden ja hahmottumattomaan työrupeamaan lähtiessä, kun kohdataan ilman turhaa asiantuntijarooli-esiintymistä, ihmisenä ihmiselle.
• Avaa ja anna oppia. Muistathan brieffatessa purkaa auki vaikeat käsitteet ja oman alasi termit, näin olemme varmasti kaikki saman asian äärellä.
• Palaute on tärkeää. Oli hyvä saada pitchauksien jälkeen lyhyesti palautetta. Ne sanat ja lauseet auttavat kasvamaan, kehittymään ja rakentamaan ammatti-identiteettiä.
• Ison työn kiitos on loppupalaute. Toivoisimme ryhmittäin loppupalautetta, jotta saisimme tarttumapintaa myös toimeksinantajan näkökulmasta juuri meidän ryhmän työstä. Sekin on dialogin harjoittelua ja moniammatillista kohtaamista.
• Joskus enemmän on enemmän. On hyvä antaa riittävän laaja pohja-aineisto toimeksiannon tavoitteen ja tiiviin powerpoint-briefin lisäksi. Mitä olemmekaan tekemässä -hetkiin auttaa usein toimeksiantajan aineistoihin sukeltaminen.

Toimeksiantajana Innovaatioviikolla

Kampus 2030 -hanke sai kahdeksan ryhmän yhteenvedot, joista kaikissa oli mahtavia havaintoja ja toisaalta paljon samaa: julkinen liikenne, asuminen, opiskelijaterveydenhoito, parkkipaikkojen riittävyys. Kahdeksasta pitchauksesta eli ratkaisuehdotuksesta piti toimeksiantajan valita voittaja ja halutessaan innovatiivisin tai muu kunniamaininnan saava esitys.

Jo tiedossa oleville haasteille nousi kehitysideoita esiin, mutta myös uusia nostoja ja jokaisella ryhmällä tapoja ajatella. Joku ryhmä lähestyi kaupallisella tulokulmalla, joku tapahtumakärjellä, löytyi uutta markkinointiajattelua ja paljon muuta. Hanketiimi lupaa pitää huolen siitä, että nämä saadut pitchausaineistot ja myös kaikki muu hankkeessa koottu tieto on myös asioista päättävien saatavilla viimeistään hankkeen päättyessä.

SeAMK Innovaatioviikko tarjoaa opiskelijoille hyvän mahdollisuuden harjoitella koulutusalojen ylittämistä.  Myös toimeksiantajat ovat kokeneet Innovaatioviikon aikana syntyneet monialaisten opiskelijaryhmien kehittämisideat hyödyllisinä ja uusia ajatuksia herättävinä.  Jokaista työelämän toimeksiantoa työstää noin 60 – 80 eri alojen opiskelijaa, jotka ratkovat annettua kehittämishaastetta pienemmissä tiimeissä. Heidän työskentelyään ohjaavat SeAMKin henkilökunnasta valitut valmentajat.

Kuten jututettujen opiskelijoiden kertomasta kuuluu, työskennellään Innovaatioviikolla monialaisesti. Tämä valmentaa opiskelijoita tulevaan työelämään.

– Toimeksiannot eivät yleensä ole opiskelijan ihan omaa alaa tarkoituksella: opiskelijat katsovat toisen alan ongelmaa tuorein silmin ja voivat löytää myös tavanomaisista poikkeavia ratkaisuvaihtoehtoja, kulttuurituotannon opettaja, Innovaatioviikon ohjaaja Jaana Liukkonen.

Uusimäen ja Liukkosen mukaan innovaatioita löydetään usein perinteisten ammattialojen rajapinnoilta ja yllättävistä kohtaamisista. Siksi jo opintojen aikana kannattaa kurkistaa myös oman koulutusalakuplan ulkopuolelle.

– Esimerkiksi sairaanhoitaja ja automaatioinsinööri katsovat samaa asiaa omista näkökulmistaan. Molempia kuitenkin tarvitaan konkreettisessa työssä; teknologiaa tarvitaan hoitotyössä siinä kuin hoitajaakin, Uusimäki sanoo.

Projektipäällikön sanoin sekä hanketiimin ja että Design Thinking -prosessin toteuttaneiden opiskelijoiden näkökulmasta voi sanoa: Vain yhteistyöllä voi kehittyä, vain kysymällä saa vastauksia. Kaataja kannustaa toimeksiantajia ryhtymään tähän reilun viikon rupeamaan. Ennakkoon on briefin miettiminen, sen anto maanantaina ja vastaanotto perjantaina. Toki aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet ja tavat tulee tunnistaa ja viedä kertynyt tieto käyttöön.

– Opiskelijoiden nyt tekemällä työllä on arvokas ja konkreettinen merkitys hankkeemme tiedonhankinnassa. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!
Kohderyhmämme ovat laajat. Mahdollisuuksia vastaavien kehitysajatusten antamiseen löytyy ensi vuonna toisissa kanavissa varmasti ihan kaikille halukkaille, Kaataja vinkkaa.

Opiskelija Juha Sippolan mielestä Kampus 2030 -hankkeen työ kaikkineen on tärkeää.

– Kaupungin uudistuksissa ja kehittämisessä pitää ottaa käyttäjien eli muun muassa opiskelijoiden näkökulma huomioon.

Lue muita artikkeleita teemasta Innovaatioviikko:

Miten kehittää apteekkiverkkokaupan markkinointia ja palveluita? (31.3.23)

Valmentajakokemuksia SeAMK Innovaatioviikolta (19.4.23)

Opiskelijoiden näkemyksiä unelmien etäopiskelutilasta (2.10.23)

Katja Kaataja
Projektipäällikkö
Kampus 2030 -hanke
SeAMK – Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Kampus 2030 -hanke on rahoitettu maakunnallisella kehittämisrahoituksella (AKKE). Lue lisää Kampus 2030 -hankkeesta täältä.