UIIN-konferenssi 2025: Yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet korkeakoulujen ja yritysten välillä
Korkeakoulujen ja yritysten välisiä yhteyksiä on tutkittu jo pitkään. Jo vuodesta 2012 järjestetty UIIN (University Industry Innovation Network) -konferenssi tuo yhteen muun muassa korkeakoulujen, yritysten sekä teollisuuden edustajia ympäri maailmaa ja tarjoaa tilaisuuden verkostoitua teeman ympärillä. Kolmipäiväinen konferenssi käsittelee useita aiheita, joista osallistujat saavat konkreettisia ideoita ja toimintamalleja. Parasta antia ovatkin käytännön esimerkit, joita on helppo soveltaa juuri omaan arkeen.
Vuonna 2025 konferenssi järjestettiin kesäkuun alkupuolella Amsterdamissa. Yksi kiinnostavimmista teemoista liittyi pk-yritysten sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön kehittämiseen. Konferenssissa tuotiin monissa puheenvuoroissa esiin, että yhteistyö pienten ja keskisuurten yritysten ja korkeakoulujen välillä voi tapahtua monella eri tasolla. Pienille yrityksille on hyvin tyypillistä osallistua yksittäisiin opiskelijaprojekteihin, kun taas isommat yritykset tekevät korkeakoulujen kanssa yhtäaikaisesti monen tyyppistä ja pitkäkestoisempaa yhteistyötä myös strategisemmalla tasolla.
Yhteistyön taustalla on erilaisia asioita
Menestyksekkään yhteistyön taustalta näyttää löytyvän monenlaisia tekijöitä. Yrityksille on erityisen tärkeää se, että korkeakoulu osaa toimia luotettavasti ja pystyy tarjoamaan yrityksille varmasti käytännönläheistä sekä konkreettista apua. Toivottava yhteistyö voi esimerkiksi auttaa yrityksiä pysymään kilpailukykyisinä ja kehittämään uusia innovaatioita. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat pääsyn huippuluokan laboratorioihin ja yksittäisiin tutkimuslaitteisiin, joita yrityksillä ei välttämättä ole omasta takaa. Etenkin useiden amerikkalaisten yliopistojen kampusalueet ovat usein hyvin laajoja alueita ja pitävät sisällään monenlaisia innovaatiokeskittymiä. Kampuksilla yritykset yhdistyvätkin tutkimustoiminnan ohella luontevasti myös opetustoimintaan (kuva 1).
Toisaalta yhteistyötä voivat estää useat tekijät. Yksi suurimmista esteistä on alhainen tietoisuus yhteistyömahdollisuuksista. Yritykset voivat pitää korkeakouluja ainoastaan koulutusorganisaatioina, eivätkä ole ollenkaan tietoisia niiden tekemästä tutkimustyöstä. Lisäksi yritykset saattavat kokea, että niillä ei ole tarpeeksi osaamista tai resursseja osallistua esimerkiksi yhteisiin tutkimushankkeisiin. Myös kulttuurierot voivat vaikeuttaa yhteistyötä. Useissa tutkimuksissa onkin nostettu esiin niin sanottu kielimuuri, joka voi johtaa esimerkiksi epäselvyyksiin tai vähentää luottamusta yhteisessä toiminnassa. Lisäksi osapuolten erilaiset aikataulut haastavat ja hidastavat asioiden etenemistä.
Yhteistyötä on mahdollista tehostaa
Yhteistyötä on mahdollista kuitenkin parantaa monin eri tavoin. Yritysten yhteydenottoja voidaan helpottaa tarjoamalla yrityksille selkeitä reittejä sekä yhdenluukun periaatteella toimivia nettisivustoja, jotta yrityksen ei tarvitse olla yhteydessä useisiin eri paikkoihin. Erimerkiksi yleinen sähköpostiosoite korkeakouluun voi madaltaa kynnystä yhteydenottoon. Useissa korkeakouluissa on myös olemassa henkilöstöä, jonka tehtävänä on selvittää aktiivisesti avainyrityskumppaneiden tarpeita. Myös korkeakoulun asiantuntijoiden kokemus työskentelystä yritysmaailmassa (ja päin vastoin) lisää käytännön ymmärrystä toisen osapuolen tarpeista ja tavoitteista.
Näyttää kuitenkin siltä, että tietoisuutta erilaisista yhteistyömahdollisuuksista on hyvä edelleen kasvattaa. Tarjolla tulisi olla monenlaisia vaihtoehtoja, joista yritykset voivat valita itselleen sopivimman yhteistyömuodon. Esimerkiksi opiskelijaprojektit, joissa opiskelijat työskentelevät yritysten kanssa ratkaistakseen todellisia yrityslähtöisiä ongelmia, ovat usein ensimmäinen askel yhteistyössä. Projektit tarjoavat opiskelijoille arvokasta käytännön kokemusta ja yrityksille tuoreita näkökulmia sekä innovatiivisia ratkaisuja. Isommat yritykset puolestaan voivat osallistua laajempiin kokonaisuuksiin, kuten yhteisiin tutkimushankkeisiin. Yhteinen visio ja strategiset linjaukset ovat myös tärkeitä, sillä ne auttavat varmistamaan, että yhteistyö tukee molempien osapuolten tavoitteita.
Konferenssin aikana tuli ilmi monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen. Erityisen tärkeältä näyttää kuitenkin se, että yritykset ja korkeakoulut ovat valmiita panostamaan yhteiseen työskentelyn. Tällöin yhteistyö voi olla hedelmällistä ja tuottaa aidosti molemmille osapuolille hyötyä.
Artikkeli on kirjoitettu osana TKI-kumppanuusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja sitä toteuttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Hanke kestää 1.1.2023 – 31.7.2025.
Seliina Päällysaho
tutkimuspäällikkö
SEAMK
Kirjoittaja on kehittänyt erilaisia toimintamalleja tukemaan korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja toimii projektipäällikkönä Euroopan unionin osarahoittamassa TKI-kumppanuusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hankkeessa.
Taru Mäki
tutkimus- ja kehittämispäällikkö
SEAMK
Kirjoittaja on kehittänyt vaikuttavuuden mittaristoja TKI-Kumppanuus-hankkeessa ja tutkimusalueena on erityisesti tiedon jakamisen vaikuttavuuden kehittäminen pk-yritysyhteistyössä.
Terhi Ojaniemi
aluekehittäjä
SEAMK
Kirjoittaja on kehittänyt konferenssissa esitellyn verkostokatalysaattori-mallin ja toimii työssään SEAMK Maakuntakorkeakoulussa korkeakoulun ja alueen yritysten rajapinnassa.